lauantai 10. heinäkuuta 2010

Tilastokeskus: Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluita

Tilastokeskus: Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluita 9.7.2010

Suomeen muuttavien määrä on kasvanut nopeasti lähes 30 000 henkeen vuodessa. Muuttajista kolmannes on suomalaisia paluumuuttajia, seuraavaksi eniten Suomeen muuttaa virolaisia ja venäläisiä. Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista arviolta viidennes palaa myöhemmin kotimaahansa tai muuttaa johonkin kolmanteen maahan.

Väestöään pitkään menettänyt Suomi on nykyään maahanmuuton nettovoittaja eli maahan muuttaa enemmän väkeä kuin maasta pois. Kuitenkin vasta 1990-luvulla maahanmuuttajien enemmistöksi nousivat ulkomaalaiset, sitä ennen muuttajien enemmistö oli kotimaahan palaavia suomalaisia. Vuonna 1987 suomalaisten osuus tulomuuttajista oli 70 prosenttia ja vielä viime vuonnakin 32 prosenttia. Nyt Suomeen tulee vuosittain lähes 20 000 ulkomaalaista ja vajaat 10 000 suomalaista.

Samanaikaisesti kun ulkomaalaistaustaisen väestön määrä Suomessa kasvaa, myös ulkomaalaisten maastamuutto kasvaa. Kaikista lähtömuuttajista jopa kolmannes on ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaisista tulijoista noin viidennes palaa jonkin ajan kuluttua takaisin kotimaahansa tai muuttaa johonkin kolmanteen maahan.

Maahanmuutto ja maastamuutto vaihtelevat kulloisenkin maailmanpoliittisen ja taloudellisen tilanteen mukaan. Suomi muuttui väestöä voittavaksi maaksi vasta Neuvostoliiton hajottua, kun venäläisten ja virolaisten maahanmuutto kasvoi nopeasti. Samaan ajankohtaan sattui somalialaisten muuttoliikkeen kasvu. 2000-luvulla sodat ja kriisitilanteet Aasiassa ovat lyhyessä ajassa kasvattaneet esimerkiksi afganistanilaisten, iranilaisten, irakilaisten, nepalilaisten ja myanmarilaisten tulomuuttoa Suomeen.

Suuri osa EU-maiden kansalaisista ja amerikkalaisista sekä intialaisista Suomeen muuttaneista tulee ennalta sovittuun työpaikkaan. Muualta tulevat ovat etsimässä töitä, opiskelupaikkaa tai tulevat sukulaistensa perässä.


Maahanmuuton kehitystä vaikea ennustaa

Sotien ja kriisien aiheuttaman muuton vuosivaihtelut ovat erittäin suuria. Suoraan työmarkkinoille tulevien muutto on tasaisempaa. Viime vuoden pieni notkahdus tulomuuttajien määrässä voi olla seurausta Suomen talouden taantumasta.

Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, ulkomaiset työmarkkinat avautuivat suomalaisille ja Suomen työmarkkinat ulkomaalaisille. Suomalaisten lähtömuutto kasvoi ja koko 1990-luvun ulkomaille lähtijöitä oli enemmän kuin suomalaisia palaajia. Ulkomaalaisten nettomuuttokin (tulomuuton ja lähtömuuton välinen erotus) oli tuolloin vielä 5 000-6 000 henkeä voitollista vuodessa. Viime vuosina suomalaisten nettomuutto on kääntynyt positiiviseksi ja ulkomaalaisten nettomuutto kasvanut peräti 15 000:een.

Viimeisin väestöennusteemme vuodelta 2009 olettaa nettomuuton pysyvän 15 000:ssa seuraavien kolmen tai neljän vuosikymmenen ajan. Oletus on aika rohkea, sillä 15 000 hengen muuttovoitto on saavutettu vain vuonna 2008. Muutama vuosi aikaisemmin muuttovoitto oli vain puolet siitä. Aikasarjasta voisi vetää muuttajien määristä ihan toisenlaisiakin johtopäätöksiä.

Ulkomaalaisten tulomuuton kehitystä on vaikea ennustaa, kun vuosivaihtelut ovat näin suuria. Vuonna 2000 ulkomaalaisten nettolisäys oli 5 000 henkeä, vuonna 2004 vastaavasti 7 000 ja vuonna 2008 jo 15 400 henkeä. Globalisaation voisi toisaalta olettaa kasvattavan myös suomalaisten lähtömuuttoa, koska yhä suurempi osa nuorisosta on tottunut opiskelemaan ja työskentelemään ulkomailla.

Vuonna 2007 Suomeen muutti 21 000 työikäistä (sisältää suomalaiset muuttajat), joista 9 100 työllistyi jo samana vuonna. Maasta muutti 10 100 työikäistä, joista 4 100 oli työssä Suomessa muuttovuoden alussa. Työikäisistä tulijoista päätyi työttömiksi 2 500, opiskelijoiksi samoin 2 500 ja kotitaloustyöhön 6 400 henkeä. Lähtijöissä työttömiä oli 500, opiskelijoita 1 100 ja kotitöissä olleita 4 200 henkeä. Suomi on siis voittavana osapuolena kaikissa ryhmissä.

Suomalaiset edelleen suurin maahanmuuttajaryhmä

Kolmen viime vuoden aikana suomalaisten paluumuuttajien osuus kaikista maahanmuuttajista on ollut reilu neljännes, muista EU-maista tulee toinen neljännes. Siis yli puolet muuttajista on EU-kansalaisia, joiden liikkuminen EU:n sisällä on täysin vapaata. Muun Euroopan osuus on kolmessa vuodessa pudonnut 26:sta 16 prosenttiin. Afrikan osuus on 8 prosenttia ja Pohjois-Amerikan 3 prosenttia. Aasian maiden osuus on 90-luvun puolivälisistä kaksinkertaistunut 9:stä 20 prosenttiin.

Kauden 2007-2009 suurimpia maahan muuttavia kansalaisuusryhmiä, suomalaisten jälkeen, ovat virolaiset, 9 100 muuttajaa, ja venäläiset 7 800 muuttajaa. Aasiasta tuli kolmessa vuodessa yhteensä 14 000 muuttajaa, joista eniten kiinalaisia 2 500, intialaisia, irakilaisia ja thaimaalaisia 1 800 kutakin. Afrikasta tuli yhteensä 6 000 muuttajaa, joista somalialaisia 2 000.

Eniten kasvoivat puolalaisten, irakilaisten, intialaisten ja kiinalaisten maahanmuuttajien määrät. Aasiasta muutto on siis reilussa vuosikymmenessä kolminkertaistunut ja on tällä hetkellä yli kaksinkertaista verrattuna Afrikasta muuttaneiden määrään. Lisäksi kovassa kasvussa ovat afganistanilaisten, myanmarilaisten ja nepalilaisten muuttajien määrät, kun taas venäläisten muuttaminen Suomeen on alkanut vähetä.

Muuttajien työllistyminen vie aikaa

Osa maahanmuuttajista tulee ennalta sovittuun työpaikkaan, mutta useimmilla työllistyminen vie aikaa. Kuvioissa 4-6 on tarkasteltu vuosina 1995, 2000 ja 2005 Suomeen muuttaneiden Suomen kansalaisten, kaikkien ulkomaalaisten ja erikseen virolaisten työllistymisen kehitystä maahanmuuttoa seuraavina vuosina. Tarkastelussa ovat mukana vain työikäiset, 18-64-vuotiaat, muuttajat.

Heti 1990-luvun laman jälkeen työllistyminen oli erittäin vaikeaa: ulkomaalaisista ja virolaisista maahanmuuttajista työllistyneitä oli vain 15 prosenttia, suomalaisistakin vain 30 prosenttia. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla työllisyys parani kuitenkin nopeasti, suomalaisilla ja virolaisilla jopa yli 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Noin kuudessa vuodessa virolaiset saavuttivat suomalaismuuttajien työllisyystason ja ylittivätkin sen. Kaikkien ulkomaalaisten työllisyys parani vain noin 5 prosenttiyksikön vuosivauhtia.

Merkillepantavaa on, ettei suomalaisten paluumuuttajienkaan asema työmarkkinoilla ole aluksi kovin hyvä. Vuonna 1995 tulleet virolaiset saavuttivat vuonna 2008 maan keskimääräisen, 70 prosentin, työllisyystason. Suomalaisetkaan muuttajat eivät ihan yltäneet keskitasoon ja kaikkien ulkomaalaisten muuttajien työllisyys jäi 15 prosenttiyksikköä maan keskitason alapuolelle. Kaikkien maahan muuttaneiden ulkomaalaisten työllisyyden taso on kuitenkin korkeampi kuin mitä se on useissa Suomen maakunnissa.

Vuonna 2000 Suomeen muuttaneilla työikäisillä lähtötilanne oli jo parempi: suomalaisten työllisyysprosentti oli 45, virolaisten 40 ja kaikkien ulkomaalaisten 30 prosenttia. Myös tällä kertaa virolaiset saavuttivat suomalaismuuttajien tason vuonna 2006 ja pääsivät lähelle maan keskitasoa. Kun mukaan lasketaan kaikki ulkomaalaiset, työllisyysprosentti oli 13 prosenttiyksikköä alle maan keskitason vuonna 2008. 2000-luvun alun "pikkulama" vaikutti enemmän ulkomaalaisten kuin suomalaisten työllisyyteen. Vuonna 2005 maahan muuttaneet virolaiset pärjäävät Suomen työmarkkinoilla jopa paremmin kuin suomalaiset paluumuuttajat.

Yhteenvetona voisi todeta, että maahanmuuttajien työllistyminen on todella pitkä prosessi. Vuonna 2005 tulleet ulkomaalaiset jäävät viitisen prosenttiyksikköä kauemmaksi maan keskimääräisestä tasosta kuin aiemmin muuttaneet. Tämäkin on seurausta siitä, että näillä vuonna 2005 muuttaneilla sopeutumisvuosia on vasta kolme ja työllisyysasteen nousu jatkuu jopa kymmenen vuotta.

Toinen tärkeä seikka on se, että myös suomalaisilla paluumuuttajilla on vaikeuksia sopeutua Suomen työmarkkinoille - joskus jopa enemmän kuin virolaisilla. Yksi syy saattaa olla se, että virolaiset hakeutuvat enemmän korkean kysynnän toimialoille kuten rakentamiseen, kaupan alalle ja liike-elämän palveluihin, jolloin työllistyminen voi olla helpompaa kuin suomalaisilla. Ehkä virolaisten palkkavaatimuksetkin ovat alempia kuin suomalaisilla.

Työttömyys vaivaa muuttajaa pitkään - mutta se kyllä helpottaa

Virolaisista työikäisistä 45 prosenttia, kaikista ulkomaalaista 33 ja suomalaisista paluumuuttajistakin 27 prosenttia oli lamavuosina työttöminä. Viisi vuotta myöhemmin maahan muuttaneilla tilanne oli jo helpompi: työttömien virolaisten osuus oli pudonnut puoleen eli 20 prosenttiin, kaikkien ulkomaalaisten 27:ään ja suomalaisten 17 prosenttiin. Vuoden 2000 muuttajat aloittivat siis samalta työttömyystasolta, kuin minkä viisi vuotta aikaisemmin tulleet olivat saavuttaneet viidessä vuodessa. Ja samanlainen kehitys jatkui.

Vuonna 2005 saapuneiden ulkomaalaisten työttömyysaste oli aluksi 18 prosenttia, joka oli sama kuin minkä vuonna 2000 tulleet olivat saavuttaneet. Suomalaisten paluumuuttajien työttömyystaso vuonna 2005 saapuneilla oli 15 prosenttia, mutta virolaisille Suomen työmarkkinat olivat avautuneet vielä paremmin. Heidän työttömyysasteensa oli jo alle 10 prosenttia eli sama kuin Suomessa keskimäärin.

Tänä päivänä virolaismuuttajat työllistyvät lähes yhtä hyvin kuin suomalaiset keskimäärin ja heitä vaivaa työttömyys saman verran kuin suomalaisia keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että suurimman maahanmuuttajaryhmämme työllisyys on korkeampaa ja työttömyys alempaa kuin useimmissa Suomen maakunnissa.

Työttömyys kiusaa kuitenkin enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin suomalaisia työllisiä. 2000-luvun pikkulamassa maahanmuuttajien työttömyys kääntyi pieneen nousuun, vaikka maan keskimääräinen työttömyys jatkoi hidasta laskuaan.

Ulkomaalaisväestöä 120 000 - 200 000

Suomen ulkomaalaisväestöksi on tässä selvityksessä määritelty kaikki ne joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, koska äidinkieli muuttuu harvemmin kuin kansalaisuus. Myös syntymämaata voidaan käyttää ulkomaalaisuuden kriteerinä, mutta sillä on kaksi heikkoutta: ulkomaan kansalaisille syntyy lapsia Suomessa ja toisaalta suomalaisille syntyy yhä enemmän lapsia ulkomailla.

Suomessa asuu tänä päivänä 135 000 ulkomaan kansalaista, joista ulkomailla syntyneitä on 124 000. Ulkomaisia kieliä puhuvia asuu maassamme 191 000, joista 166 000 on syntynyt ulkomailla ja 25 000 Suomessa. Suomenkielisiä on syntynyt ulkomailla 43 000 ja ruotsinkielisiä 10 000. Ruotsinkielisissä on mukana jonkin verran Ruotsin ruotsalaisia, mutta suurin osa on Ruotsissa syntyneitä Suomen ruotsalaisia eli suomalaisia paluumuuttajia.

Osa ulkomaista kieltä puhuvista on niissä perheissä, joissa toinen vanhempi puhuu ulkomaista kieltä. Kielisäännöllä ulkomaista kieltä puhuvien naisten lapsista tulee ulkomaisia ja ulkomaisten isien lapsista suomalaisia.

Eri kriteereillä vakinaisen ulkomaalaistaustaisen väestön määrä liikkuu 120 000 ja 200 000 välillä.

Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten määristä saadaan tietoa Tilastokeskuksen väestö- ja työssäkäyntitilastojen avulla. Maahan muuttaneillekin saadaan tiedot niin työllisyydestä, työttömyydestä, tuloista, toimialoista kuin ammateistakin.

Tilapäisesti työskentelevien tiedot sen sijaan ovat hajallaan hallinnon rekistereissä. Suomessa töissä olevien ulkomaalaisten tietoja rekisteröivät mm. Eläketurvakeskus, Kela, Maahanmuuttovirasto, verohallinto ja Väestörekisterikeskus. Mikään näistä rekistereistä ei kata kaikkia työntekijäryhmiä. Esimerkiksi kausiluonteisia tilapäistöitä rakennuksilla, palvelualoilla, marjatiloilla tai marjanpoiminnassa ei tilastoida.

Työmarkkinoilla on noin 130 000 ulkomaalaistaustaista työntekijää

Vuonna 2007 Suomessa työskenteli 70 000 ulkomaalaistaustaista (työntekijöiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame) henkilöä. Vuonna 2008 heitä oli jo 79 000 eli yli kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Kun työpaikkojen määrä koko maassa kasvoi 8 000:lla, voidaan ajatella, että kaikki "lisätyöpaikat" menivät ulkomaalaisille.

Näiden 79 000 työllisen lisäksi Suomessa työskentelee Tilastokeskuksen arvion mukaan noin 50 000 ulkomailta tänne lähetettyä, vuokrattua, tms. työntekijää, jotka eivät kuulu Suomen väestöön ja joita ei lueta mukaan maan työvoimaan. Tästä työvoiman osasta on hyvin puutteelliset tiedot. Heidän ikärakennettaan, koulutustaan yms. tietoja ei tunneta eikä myöskään toimialoja, joilla he työskentelevät.

Tilapäisesti työskenteleviä ulkomaalaisia on paljon esimerkiksi rakennustoiminnassa. Rakennuksilla työskenteleekin todennäköisesti huomattavasti enemmän ulkomaalaisia kuin ne rekistereihin merkityt 4 000 ulkomaalaisrakentajaa, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa.

Yhteensä vakinaisia ja tilapäisiä ulkomaalaisia työntekijöitä on Suomessa siten noin 130 000 eli yli 5 prosenttia kaikista työllisistä.

Osa ulkomaalaisista tekee heikoimmin palkattujen alojen töitä, kuten siivoustöitä ja kaupan ja rakennustoiminnan vähemmän ammattitaitoa vaativia tehtäviä. Myös työvoimapulasta kärsivät alat kuten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikenne työllistävät ulkomaalaisia.

Vuonna 2008 maassa vakinaisesti asuvista ulkomaalaisista lähes neljännes eli 15 000 toimi liike-elämän palveluissa ja heistä 12 000 siivoustöissä. Teollisuus työllisti 11 000 ulkomaalaista, joista 3 300 työskenteli elektronisten laitteiden valmistuksessa. Kauppa työllisti 8 000, majoitus- ja ravitsemustoiminta 7 000, samoin sosiaali- ja terveyspalvelut, liikenne työllisti 5 000 ja koulutus samoin 5 000 ulkomaalaista työntekijää. Suhteellisesti eniten ulkomaalaisia on siivouspalveluissa, hotelli- ja ravintolatoiminnassa sekä elektroniikkateollisuudessa.