Sari Essayah: Maahanmuuttaja työllistyy hitaammin

Sari Essayah: Maahanmuuttaja työllistyy hitaammin 28.10.2010

Talouskriisin seurauksena työttömyys ja sosiaaliset vastoinkäymiset lisääntyvät edelleen monissa EU-jäsenmaissa. Tämä on koventanut äänenpainoja maahanmuuttokeskustelussa ja antanut kasvualustaa erilaisille ääriliikkeille. Samalla on kuitenkin herätty pohtimaan, mikä on mennyt pieleen maahanmuuttopolitiikassa, kun tuloksena on kasvava syrjäytyneiden ja ghettoutuneiden maahanmuuttajien joukko. Esimerkiksi Saksassa liittokansleri Merkel totesi, että takavuosikymmenten aikana maahanmuuttajat nähtiin kotimaihinsa palaavina ”siirtotyöläisinä”, joita ei edes pyritty integroimaan saksalaiseen yhteiskuntaan.

Suomessakin maahanmuuttokeskustelu on tullut ryminällä poliittiselle agendalle. Meillä maahanmuuttajien määrä on edelleen reilusti alle eurooppalaista keskitasoa, mutta kasvu on tapahtunut pääasiallisesti viimeisen 10–15 vuoden aikana. Suomessa maahanmuuttopolitiikka ja vastuu erilaista kotouttamistoimista on hajallaan useassa ministeriössä ja monet käytännön toimet taas on sälytetty kunnille. Kokonaisuus on vaikeasti hahmotettavissa, vaikka suuntaa antavaa tilastotietoa on käytettävissä.

Vast´íkään Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisema Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio-tutkimus seurasi noin 10 000 maahanmuuttajan työllistymistä viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana. Seurantaryhmän työllisyysaste 58 prosenttia ja työttömyys 14 % kuvaavat maahanmuuttajien työllisyystilannetta yleisemminkin, samoin kuin työvoiman ulkopuolella olevien, esimerkiksi kotiäitien, määrä 28 %. Myöskään maahantulon syy tai alkuperä maa eivät juuri vaikuttaneet työllistymiseen 10 vuoden jälkeen; pakolaisina maahan tulleiden työllisyys nousi samalle tasolle joskin muita ryhmiä hitaammin.

Miksi sitten toinen työllistyy ja toinen ei yrityksistä huolimatta siinä onnistu? Tutkimus ei tässä suhteessa kerro mitään uutta ja mullistavaa, pikemminkin alleviivaa jo aiemmin tiedossa olleita tekijöitä. Kielitaidon kehittyminen, kouluttautuminen ammattiin Suomessa ja suomalaisen työelämän käytänteiden oppiminen vauhdittivat työllistymistä. Työllistymisessäkin on joskus kysymys puhtaasta ajoituksesta; nousukaudella työnsaanti lykästää, muulloin takkuaa. Helsingissä on jo runsaasti ammattialoja mm. bussikuskit, siivoojat ja tarjoilijat, joilla maahanmuuttajien työpanos on merkittävä.

Kotouttamistoimet ovat siis aivan keskeisessä asemassa työllistymisessä ja työllistyminen puolestaan parasta syrjäytymisen ehkäisemistä. Selvää myös on, että maahanmuuttajanaisten kielitaitoon ja työllistymiseen on panostettava erityisiä toimenpiteitä, sillä koulutustaso on usein heikompi kuin miehillä. Tästä huolimatta suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa askarrellaan aivan muissa asioissa kuin esim. kieli- ja ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Luulisi pisa-tutkimuksen huippumaan pystyvän järjestämään myös laadukasta aikuiskoulutusta. Koulutus, kielitaito ja työkokemus ovat työelämän avaimet, ja tämän tulisi näkyä myös kotouttamispolitiikan painotuksissa.