HS: Maahanmuuttolinja tiukentuu

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttolinja tiukentuu 14.4.2011

Turvapaikkahakemusten määrän kasvu johti tällä vaalikaudella useisiin muutoksiin.

Nykyisten hallituspuolueiden keskustan ja kokoomuksen mielestä Suomen täytyy tulevalla vaalikaudella muuttaa ulkomaalaislain säännöksiä perheenyhdistämisistä.

Se jäi puolueiden mielestä tällä vaalikaudella tekemättä, vaikka aihetta olisi ollut.

Etenkin kokoomuksen mukaan asian täytyy olla esillä hallitusneuvotteluissa.

Perheenyhdistäminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja saa tuoda Suomeen myös ydinperheensä. Puolueiden mainitsemat ongelmat koskevat lähinnä sitä, millä ehdoilla pakolaiseksi hyväksytty Suomeen tulija tai oleskeluluvan muun suojelun perusteella saanut ulkomaalainen saa Suomeen muita perheenjäseniään.

Perheenyhdistämishakemukset ovat pahasti ruuhkautuneet. Tällä hetkellä niitä on jonossa noin 5500 kappaletta. Viime vuonna yli neljännes hakemuksista hylättiin.

Kokoomuksen ja keskustan mielestä pääongelma on se, että Suomi ei aseta kansainvälistä suojelua saaneelle ulkomaalaiselle tarpeeksi ehtoja perheen yhdistämiseksi.

Puolueiden linja tuli esille eduskunnan viime metreillä, kun eduskunnan hallintovaliokunta pyysi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsilta (r) selvityksen siitä, millaisia perheenyhdistämiskäytäntöjä Euroopan maissa sovelletaan. Valiokunnassa keskusta ja kokoomus kritisoivat selvityksen johtopäätöstä, jonka mukaan Suomessa ei olisi tarvetta muutoksiin.

"Olisi hyvä mennä tanskalaiseen käytäntöön, että pitää ensin elättää itsensä ja olla myös asunto järjestettynä", sanoo kokoomuksen maahanmuutto-ohjelman kirjoittanut kansanedustaja Arto Satonen.

Keskustan kansanedustaja Antti Rantakangas pitää vetämänsä hallintovaliokunnan linjanvetoja hyvinä: asuntovaatimuksen lisäksi perheenkokoaja ei saisi turvautua Suomen sosiaalihuoltojärjestelmään vuoden-kahden aikana ennen hakemusta.

Hallintovaliokunta oli myös sitä mieltä, että kasvattilapset hyväksytään perheenjäseniksi EU-maista vain Suomessa.

Valiokunnan jäsenen, perussuomalaisten kansanedustajan Pietari Jääskeläisen mukaan valiokunta oli maahanmuuttoasioissa huomattavasti aktiivisempi kuin maahanmuuttoministeri Thors.

Suomen maahanmuuttopolitiikka alkoi kiristyä vuonna 2009, kun hallitus teki niin sanotun puolivälitarkastelun.

Turvapaikkahakemusten määrä oli kasvanut vauhdilla, ja poliitikoille tuli kiire kartoittaa Suomen maahanmuuttopolitiikan vetovoimatekijät.

Vetovoimatekijöillä tarkoitetaan sitä, että Suomen etuuksissa ja prosesseissa on yksityiskohtia, jotka houkuttelevat turvapaikanhakijoita.

"Me olimme olleet pikkuisen sinisilmäisiä. Porsaanreiät on tukittava siksi, ettei syntyisi negatiivista asennetta koko maahanmuuttoa kohtaan", Arto Satonen sanoo.

Vetovoimatekijöitä alettiin karsia. Selvin onnistuminen koski EU-maiden kansalaisten turvapaikkahakemuksia.

Etenkin EU-maa Bulgarian romanit hakivat Suomesta turvapaikkaa tietäen hyvin, että sellaista ei toisesta EU-maasta voi saada.

Hakemusten käsittelyaika oli pitkä, ja koko sen ajan saattoi olla turvapaikanhakijoiden vastaanoton piirissä ja nostaa toimeentulotukea.

Tämä estettiin nopeuttamalla EU-kansalaisten hakemusten käsittelyä. Kielteinen päätös tuli vauhdilla, jonka jälkeen vastaanottopalvelut loppuivat. Hakemusten määrä putosi hetkessä.

Jääskeläisen mukaan nykyisen maahanmuuttopolitiikan pahin ongelma on se, että 70 prosenttia turvapaikanhakijoista käännytetään.

"Vastaanottokeskuksissa yhden ihmisen kustannukset ovat vuositasolla 50000 euroa. Samalla rahalla voitaisiin auttaa kymmeniä turvapaikanhakijoita heidän lähialueillaan, joissa on samantyyppinen kulttuuri, ilmasto ja uskonto."

Toisena ongelmana Jääskeläinen pitää sitä, että maahanmuuton kustannuksia ei ole saatavilla edes sadan miljoonan euron tarkkuudella.

Sdp:n maahanmuutto-ohjelman kirjoittanut kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta sanoo, että hallituksen linja maahanmuutossa on ollut sekava:

"Tarvittaisiin vakautta ja ennustettavuutta, sillä tällaisessa hallitsemattomassa tilanteessa syntyy virheitä."

-----

Suomi kiristi linjaa

Eduskunta joutui kuluvalla vaalikaudella korjaamaan monta kertaa maahanmuuttoon liittyviä lakeja, koska turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 2009 toi esiin laissa olleita mahdollisuuksia väärinkäytöksiin.

Linja kiristyi: Suomi muun muassa otti käyttöön alaikäisten hakijoiden ikätestit, ja EU-maiden kansalaisten turvapaikkakäsittelyä nopeutettiin Bulgarian romanien takia. Turvapaikanhakijan toimeentuloa leikattiin, eikä oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistämismatkoja enää korvata.

Turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun osittain näiden korjausten takia.

Kiristynyt linja näkyi myös työperäisen maahanmuuton sääntelyssä. EU:n ulkopuolelta tueville työntekijöille oli tarkoitus myöntää työlupia aiempaa helpommin ja pitemmäksi aikaa, mutta lakiesitys ei edennyt eduskunnassa. [..]

Suomen maahanmuuttopolitiikan seuraukset näkyvät selkeimmin pääkaupunkiseudulla. Jo nyt on syntynyt sosiaalisia ongelmia ja keskittymistä joillekin asuinalueille, ja se johtaa jännitteisiin kantaväestön kanssa.

Kunnat kaipaavatkin valtiolta lisätukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.


-----

Maahanmuuttokeskustelun käännekohtia kuluneella vaalikaudella

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho valitaan Helsingin kaupunginvaltuustoon kunnallisvaaleissa 26. lokakuuta 2008. Halla-ahon kannatus perustuu humanitaarisen maahanmuuton arvosteluun. Hän onnistuu rakentamaan bloginsa yhteyteen aktiivisen, maahanmuuttoa ruotivan keskustelufoorumin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vaatii 19. helmikuuta 2009, että maahanmuuttopolitiikkaa on voitava kritisoida ilman rasistiksi leimaamisen pelkoa. Kokoomus aloittaa maahanmuuttopoliittisen ohjelman teon. Katainen sanoo, että maahanmuuttoasiat tuodaan hallitukseen keskusteltaviksi.

Matti Vanhasen toinen hallitus päättää kautensa puolivälitarkastelussa 24. helmikuuta 2009 vähentää perusteettomasti turvapaikkaa hakevien ihmisten määrää. "Vetovoimatekijöiden" karsiminen vähentääkin hakemuksia. Lisäksi parannetaan alaikäisiksi itseään väittävien hakijoiden iän määrittämistä.

Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen pitää puheessaan 20. maaliskuuta 2010 kotouttamistoimia epäonnistuneina, jos pitkään Suomessa asuneet eivät osaa suomea. Urpilaisen mukaan demareiden maahanmuuttopolitiikan johtoajatuksena on "maassa maan tavalla".