maanantai 6. tammikuuta 2014

Helsingin Uutiset: Maahanmuuton vaikutus näkyy: Helsingin seudun tulokehitys hidastui

Helsingin Uutiset: Maahanmuuton vaikutus näkyy: Helsingin seudun tulokehitys hidastui 6.1.2014

Vanha mielikuva siitä, että Helsingin seudulla tienataan selvästi keskimääräistä paremmin, pitää entistä huonommin paikkansa.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä suomalaisten ansiot ovat nousseet tasaisesti, mutta Helsingin seudulla nousu on jäänyt muuta maata hitaammaksi.


Muuttoliikkeisiin erikoistuneen tutkijan Seppo Laakson laskelmista käy ilmi, että Helsingin seudun asukaskohtaiset tulot suhteessa koko maahan ovat alentuneet merkittävästi.

Vuonna 2000 seudun keskimääräiset tulot olivat vielä 32 prosenttia korkeammat kuin suomalaisten tulot keskimäärin. Vuonna 2009 ero oli pienentynyt 21 prosenttiin.

Muutos näkyy oheisesta graafista, jonka laskelmissa on huomioitu sekä maahanmuutto että kuntien sisäinen muuttoliike.

Laakson Espoon kaupungille tekemässä raportissa arvioidaan, että muutos johtuisi ennen kaikkea maahanmuutosta.

Tarkkaa vaikutusta on vaikea todentaa, koska seudun isoihin kaupunkeihin on muuttanut myös pienituloisia muualta Suomesta. Seudun kehyskunnissa ansiotaso on taas kasvanut.

Maahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin erikoistunut Aalto-ylipiston tutkija Matti Sarvimäki sanoo, että maahanmuuton merkitystä on luvuista vaikea arvioida. Sikäli kuin se lukuja selittää, on syynä nimenomaan tulijoiden tulotaso.

Maahanmuuton vaikutukset kantaväestön tuloihin ovat sen sijaan todennäköisesti erittäin pieniä.

Tutkija Timo Aro on samoilla linjoilla:

– Maahanmuutto on tärkeä muttei ainoa tekijä. Helsingissä se on ehkä jopa keskeisin, Aro arvioi.

Yhtä mieltä tutkijat ovat siitä, että ongelmana Helsingin seudulla ei ole tulotason lasku, vaan epätasaisesti jakautuvat kulut.

Erityisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen ja syrjäytymiseen liittyvät kustannukset kasautuvat isoille kaupungeille.

Maahanmuuton vaikutuksia julkisen sektorin tuloihin ja menoihin on tutkittu tarkemmin maissa, jossa muutolla on pidemmät perinteet. Ruotsin tulokset kertovat, että vaikutus on todennäköisimmin plus-miinus-nolla.

Arviointi on Matti Sarvimäen mukaan kuitenkin hankalaa, koska tuloksiin vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka moni palaa vanhaan kotimaahansa ja kuinka moni jää eläkepäiviksi kohdemaahan.

Maahanmuutto kohdistuu jatkossa entistä voimallisemmin Helsingin seudulle.

Tämä tulevaisuuden megatrendi aiotaan huomioida parhaillaan uudistettavassa valtionosuusjärjestelmässä. Esityksen mukaan vieraskielisten määrä on yksi kriteeri valtionosuuksia jaettaessa.

Selvitysmiehen arvion mukaan Helsinki, Espoo ja Vantaa hyötyisivät uudistuksessa 13–25 miljoonaa euroa vuodessa.