Iisalmen Uutiset: Ylä-Savo tarvitsee rutkasti lisää maahanmuuttajia

Iisalmen Uutiset: Ylä-Savo tarvitsee rutkasti lisää maahanmuuttajia 18.1.2015

Ikääntyvä ja eläköityvä Suomi tarvitsee seuraavan 15 vuoden aikana 200 000–300 000 uutta työperäistä maahanmuuttajaa, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ylijohtaja Juhana Vartiainen.

– Maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä, jos Suomen talous halutaan saada nousuun, työllisyyttä parannettua ja julkisen talouden ongelmat ratkaistua, sanoo Vartiainen Iisalmen Sanomien puhelinhaastattelussa

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee Suomessa noin 117 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.

Erityisen tärkeitä maahanmuuttajat ovat tulevaisuudessa Ylä-Savolle ja muille väestötappiosta kärsiville seuduille, jotka ovat häviäjiä maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Työikäinen väestö pakkaantuu pääkaupunkiseudulle ja yliopistokaupunkeihin.

– Jos työllisyys jollain alueella kasvaa ja halutaan, että mikään alue ei Suomessa autioidu, on itsestäänselvyys, että jostakin tarvitaan työntekijöitä lisää. Usein ainoa lähde on ulkomailta. Maahanmuuttajat saapuvat Suomeen parhaassa työiässä.

– Suomen maakunnissa on myönteisiäkin esimerkkejä työperäisestä maahanmuutosta. Esimerkiksi Närpiössä ja Pudasjärvellä on ymmärretty maahanmuuton merkitys kuntien elinvoimalle.

Vartiaisen näkemykset työperäisten maahanmuuttajien tarpeesta eivät tarkoittaisi radikaalia muutosta nykykehitykseen. Ulkomailla syntyneiden määrä on kasvanut Suomessa vuodesta 2000 noin 150 000 ihmisellä noin 300 000 henkeen.

– Jo nykyisellä maahanmuuton kasvuvauhdilla päästään pitkälle.

Ylä-Savossakin työtä tekevät ulkomaalaiset ovat elintärkeitä esimerkiksi terveydenhuollossa, maatalouslomituksessa ja metalliteollisuudessa.

Työllisyysastetta on toki mahdollista nostaa myös korottamalla eläkeikää, lyhentämällä opintoaikoja ja patistamalla kotiäitejä ja työttömiä töihin. Mitä enemmän on työtä tekeviä ihmisiä, sitä terveemmällä pohjalla on julkinen talous.

– Isot rakenneuudistukset ovat poliitikoille äärimmäisen hankalia toteuttaa. Lisäksi ne auttavat vain tiettyyn rajaan asti. Siksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.

Maahanmuutosta kaavaillaan yhtä eduskuntavaalien kärkiteemaa.

Vartiaisen mielestä on keskeistä erottaa toisistaan työperäinen maahanmuutto ja toisaalta turvapaikanhakijat ja pakolaiset.

– Maahanmuuton eri muotoja ei pitäisi sekoittaa keskenään niin kuin maahanmuuttovastaiset poliitikot mielellään tekevät.

Suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista tulee työn, opiskelun tai perheen perässä. Heidän kotoutumisensa sujuu helpommin kuin turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla.

Ylijohtaja uskoo, että työperäisten maahanmuuttajien sopeutuminen Suomeen onnistuu hyvin.

– Työn perässä Suomeen tulevalla ulkomaalaisella on halua integroitua uuteen maahan. Julkisella vallalla ja yrityksillä on puolestaan motiivi satsata kotouttamiseen.

Kotouttaminen tarkoittaa esimerkiksi kielikoulutusta ja maahanmuuttajien opastusta ja neuvontaa.

Vartiaisen mukaan suurimmat kotouttamisen haasteet ovat peruskoulussa.

– Peruskoulun pitää huolehtia, että maahanmuuttajien lapset saavat samanlaiset valmiudet kuin kantasuomalaisten lapset.

Ylijohtaja edistäisi työperäistä maahanmuuttoa poistamalla EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnan.

Nykyistä systeemiä hän pitää jäykkänä ja byrokraattisena. Pahimmillaan yrityksen rekrytointi EU:n ulkopuolelta voi kestää jopa 1,5 vuotta.

– Ruotsissa tarveharkinta on poistettu. EU:n ulkopuolelta tulleet maahanmuuttajat ovat tuoneet suur-Tukholman alueelle start up -yrityksiä.