HS: Aikamatka vuoden 2050 Helsinkiin: joka viides asukas eläkkeellä, joka kolmas ulkomaalais­taustainen

Helsingin Sanomat: Aikamatka vuoden 2050 Helsinkiin: joka viides asukas eläkkeellä, joka kolmas ulkomaalais­taustainen 16.8.2015

Jos nopea kasvu jatkuu, joka kolmas helsinkiläinen on vuonna 2050 ulkomaalaistaustainen. Ainakin joka viides asukkaista on eläkkeellä.

Kaupunkitutkija Seppo Laakso vaihtaa vaihteen kolmoselle ja ohjaa auton rauhallisin elkein Itäväylälle. Nyt ei sovi hosua, ollaan matkalla tulevaisuuteen.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan parhaillaan ehdotusta kaupungin uudeksi yleiskaavaksi – siis tiekarttaa sille, mitä Helsinkiin rakennetaan vuoteen 2050 mennessä.

Yleiskaavaa suunnitellaan kaupungin tietokeskuksen tekemän väestöennusteen pohjalta. Sen mukaan helsinkiläisiä saattaa olla vuonna 2050 jo 865 000, eli 245 000 enemmän kuin nyt.

Mutta miltä vuoden 2050 Helsinki näyttää? Ensimmäinen pysäkki on Meri-Rastila.

Tällä hetkellä kaikista helsinkiläisistä 13 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea, mutta vuonna 2050 he saattavat muodostaa jo lähes kolmanneksen kaikista helsinkiläisistä. Vuonna 2050 Helsingin väestörakenne näyttää siis tämän päivän Meri-Rastilalta. Täällä 32,7 prosenttia asukkaista on maahanmuuttajataustaisia.

Parkkeerataan kauppakeskus Columbuksen eteen.

Päiviksi itsensä esittelevä nainen tulee juttusille. Hän ei halua sanoa sukunimeään, mutta kertoo pelkäävänsä vuotta 2050. Päivi epäilee, että "nopeasti lisääntyvät" maahanmuuttajat hallitsevat silloin Suomea.

Columbuksen fasadiin pultattu kylttirivistö ei näytä tukevan Päivin huolia. Vaikka Meri-Rastila edustaa väestöpohjaltaan tulevaisuuden Helsinkiä, siitä ei ole tullut islamilaista valtakuntaa. Chico's, R-kioski sekä Punnitse ja säästä. Vieressä Vuosaaren seurakunta.

Tutkija Laakso astuu sisään uteliaan tutkimusmatkailijan nimeä kantavaan kauppakeskukseen.

"Vaikka maahanmuuttokeskustelu pyörii Afrikasta ja Lähi-Idästä tulevien maahanmuuttajien ympärillä, heitä on kaikista maahanmuuttajista vain neljännes", hän sanoo.

Muutenkin koko maahanmuuttajakysymys taitaa vuonna 2050 olla hyvin erilainen kuin tänä päivänä. Esimerkiksi 1990-luvulla tänne tulleet somalit ovat silloin asuneet Helsingissä 60 vuotta. Heitä tuskin pidetään silloin enää samalla tavalla ulkopuolisina kuin nyt.

"Euroopan muista maista nähdään, että yhteiskunta voi toimia hyvin tai huonosti riippumatta maahanmuuttajien määrästä", Laakso pohtii.

Sitten Lassilaan. Vuonna 2050 ainakin joka viidennen arvioidaan olevan eläkeikäinen. Yli 75-vuotiaidenkin määrä kasvaa 50 000:lla. Nyt heitä on 6,9 prosenttia kaupunkilaisista, vuonna 2050 yksitoista prosenttia.

Helsinki näyttää siis Lassilalta, jonka asukkaista 11,1 prosenttia on yli 75-vuotiaita.

Lassilassa sijaitsevan Pohjois-Haagan juna-aseman vieressä tulee vastaan Timo Kantelinen. Hän on vielä tukevasti työelämän puolella, mutta tietää, että ikäihmiset ovat jo vaikuttaneet erityisesti Lassilan palvelutarjontaan.

Tuossakin, vastapäätä, Kaupintien ja Kuparitien kulmassa, on suuri palvelutalo ja hoivakoti. Sen vieressä kummallakin puolella katua on fysioterapiaa ja hierontaa tarjoavat yritykset. Myös apteekki, kukkakauppa ja hammaslääkäri ovat vanhuksille tärkeitä palveluita.

"Tästä liikennöivä palveluauto on tälle alueelle myös todella tärkeä. Vanhukset kulkevat sillä kauppakeskus Kaareen ja takaisin", Kantelinen sanoo.

Asuinalueilla on elinkaari ihan niin kuin ihmisilläkin, kertoo Seppo Laakso. Lassilassa on paljon iäkkäitä, koska se on rakennettu 1980-luvulla. Silloin taloihin muuttaneet aikuiset ovat nyt tulleet tai tulossa eläkeikään. Vähitellen luonnollinen poistuma vapauttaa asuntoja tämän päivän nuorille.

"Töölö oli mummojen kaupunginosa 1980-luvulla. Nyt se on sitä enää vain mielikuvissa", Laakso sanoo.

Väestön vanhenemisesta huolimatta Helsinki on myös vuonna 2050 nuorekkaampi kuin muu Suomi. Pääkaupunki vetää erityisesti nuoria työläisiä ja maahanmuuttajia, ja he synnyttävät uusia paljasjalkaisia helsinkiläisiä.

Helsinkiläisnaiset saavat keskimäärin vähemmän lapsia kuin muun Suomen naiset, mutta naisten ison määrän takia vauvojen syntyminen lisääntyy vuoteen 2050 mennessä hitaasti.

Entä sitten kaupungin rakenne? 1960-luvulla alkaneen hajanaisen lähiörakentamisen sijaan Helsinki lähestyy vuotta 2050 tiiviimpi kaupunki silmissään. Yleiskaavan luonnoksessa suunnitellaan muun muassa kaupunkiin tulevien sisääntuloväylien muuttamista asuinrakennusten reunustamiksi kaupunkibulevardeiksi ja Malmin lentokentän kaavoittamista 25 000 ihmisen asuinalueeksi.

Helsinki vuonna 2050 haluaa siis olla tiivis – kuin Itä-Pasila. Seppo Laakso parkkeeraa auton Asemapäällikönkadulle asuinkortteleiden viereen.

Itä-Pasilalla on ruman kaupunginosan maine, mutta se on monella tavalla malliesimerkki tulevaisuuden Helsingistä. Moneen suuntaan lähtevät junaraiteet, raitiovaunukiskot ja bussilinjat on liitetty autoilta suljettuihin vihreisiin, rauhallisiin sisäpihoihin ja kävelyetäisyydeltä löytyviin peruspalveluihin.

Kun kaupunki kasvaa ja ilmastonmuutos pahenee, henkilöautoilun on vähennyttävä. Siksi Pasilalla on nyt vetovoimaa.

"Pasila on tulevina vuosina yksi Suomen suurimmista rakentamisalueista", Laakso sanoo.

Dannyn 1970-luvulla levyttämässä Kuusamo-hittikappaleessa Helsinki on paikka, jossa ihmiset eivät tunne edes naapureitaan. Tulevaisuuden tutkijoiden mukaan näin ei kuitenkaan 2050-luvulla ole. Tiivistyvässä kaupungissa tilasta tulee entistä kalliimpaa, joten sitä ruvetaan jakamaan. Parkkipaikat, työhuoneet, autot ja jopa keittiöt saattavat kohta olla yhteisomaisuutta.

Tai sitten kaikki menee aivan toisin kuin suunniteltiin.