Yle: Valtio maksaa nyt turvapaikanhakijoille, jotta nämä palaisivat kotiinsa

Yle: Valtio maksaa nyt turvapaikanhakijoille, jotta nämä palaisivat kotiinsa 10.8.2015

Uuden lakiasetuksen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat jatkossa hakea rahaa, jos he palaavat kotimaihinsa vapaaehtoisesti. Avustuksen koko riippuu muun muassa lähtömaan kehitysasteesta Esimerkiksi afganistanilaiselle maksetaan vapaaehtoisesta paluusta tonni.

Lakiasetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta tuli voimaan 6.7.2015. Sen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen Maahanmuuttovirastolta saanut tai turvapaikkahakemuksensa peruuttanut henkilö voi hakea avustusta, jotta palaaminen kotimaahan olisi helpompaa.

Avustus myönnetään joko käteisenä rahana tai hyödykkeinä taikka molempina. Osa rahasta lyödään kouraan käteisenä ennen lähtöä ja loput sitten, kun henkilö on palannut lähtömaahansa.

Avustuksen suuruus vaihtelee sadasta eurosta tuhanteen euroon. Rahamäärä riippuu muun muassa lähtömaan "kehitysasteesta". Esimerkiksi afganistanilainen, irakilainen ja somali kuuluvat Maahanmuuttoviraston määrittelemään A-ryhmään ja saavat avustusta tuhat euroa.

Avustukseen voi saada korotusta, jos hakija on esimerkiksi ollut ihmiskaupan uhri. Avustuksen myöntämisestä päättää Maahanmuuttovirasto.

Avustuksen lisäksi valtio korvaa palaajan lentoliput, matkustusasiakirjat ja muut kulut. Tällä hetkellä vapaaehtoisen paluun järjestää Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM, mutta järjestäjätaho on tarkoitus kilpailuttaa vuodenvaihteessa.

Aiemmin vapaaehtoisen paluun kustannukset jakoivat maahanmuuttovirasto, Euroopan paluurahasto ja IOM. Jatkossa kaiken maksaa Suomen valtio.

Suomen kannalta "edullisempi ratkaisu"

Asetuksen tarkoituksena on jouduttaa kotiinpaluuta niillä, joilla se tuottaa taloudellisia ongelmia, tai joita ei saada poistettua Suomesta väkisin. Poliisi voi tarvittaessa passittaa henkilön lentokoneeseen pakolla, mutta aina tämäkään ei ole vaihtoehto.

– On esimerkiksi maita, jotka eivät ota vastaan muita kuin ne, jotka tulevat vapaaehtoisesti. Esimerkiksi Irakin kansalaiset saavat lähetystöstään paluuasiakirjan vain, jos itse sitä hakevat, sanoo lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola sisäministeriöstä.

Kantolan mukaan lähtökohta on kuitenkin se, että kaikki palaisivat vapaaehtoisesti.

– Ainahan se vapaaehtoinen paluu on inhimillisempi ratkaisu kuin että poliisi vie.

Toinen peruste uudelle avustusjärjestelmälle on raha. Henkilöiden ylläpito vastaanottokeskuksissa tai palauttaminen väkisin on kallista.

– On yhteiskunnan kannalta edullisempi vaihtoehto, että ostetaan vain matkaliput ja annetaan avustusta. Verrattuna siihen, että poliisi tekee sen työn ja kaksi saattajaa lähtee mukaan, Kantola sanoo.

Vapaaehtoinenpaluu.fi-sivuston mukaan Suomesta palasi vapaaehtoisesti 318 henkilöä vuonna 2014. Heistä 75 oli irakilaisia, 37 venäläisiä ja 37 ukrainalaisia. Hakemuksia vapaaehtoisen paluun tuelle tehtiin samana aikana 410.