Suomen Kuvalehti: Joka seitsemäs suomalainen on rasisti – tässä tuntomerkit

Suomen Kuvalehti: Joka seitsemäs suomalainen on rasisti – tässä tuntomerkit 28.8.2015

Mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat heikommat kuin länsimaissa elävän valkoisen rodun. Näin ajattelee useampi kuin joka seitsemäs suomalainen.

Lähes yhtä monen mielestä vaaleaa eurooppalaista ihmisrotua pitää estää sekoittumasta tummempiin rotuihin, koska muuten Euroopan kantaväestö kuolee ennen pitkää sukupuuttoon

Asenteet selviävät tutkimuksesta, jonka Taloustutkimus teki elokuussa Suomen Kuvalehdelle. Siinä selvitettiin suomalaisten rasistisuutta ja suhtautumista maahanmuuttoon.

Reilu viidennes suomalaisista ajattelee edelleen, että on olemassa keskenään erilaisia ihmisrotuja. Tästä viidenneksestä yli puolet on selvästi rasistisia. Rasismilla tarkoitetaan yleensä ihmisten syrjintää tai luokittelua eriarvoisiksi esimerkiksi ihonvärin tai etnisen taustan perusteella.

Ihmisrotuja koskeva väite näytti myös hämmentäneen vastaajia; peräti seitsemän prosenttia ei osannut vastata, onko ihmisrotuja olemassa vai ei.

Kaksi viidestä vastaajasta on sitä mieltä, että biologisia rotuja ei ole.

[...]

Ihmisrotujen olemassaolosta on kiistelty.

Unesco suositteli käsitteestä luopumista jo vuonna 1950, mutta vielä 1960-luvun lopussa suomalaisissa kouluissa saatettiin opettaa, että eurooppalaiset ovat ahkeria ja neroja, mustat afrikkalaiset puolestaan lapsekkaita, iloisia ja huolettomia.

Rotujen ominaispiirteitä kuvattiin paitsi sanoin myös kuvin. Oppikirjoissa esimerkiksi musta väestö esitettiin usein keihäiden ja muiden aseiden kanssa.

Vanhat asenteet ja ajattelutavat vaikuttavat yhä, vaikka tieteen valtavirta on toista mieltä.

”Kun otetaan Patagonian intiaani, Grönlannin eskimo ja Myllypuron suomalainen ja näitä verrataan keskenään, niin ne ovat erittäin samanlaisia perimältään”, selittää biologi Juha Valste, jonka luento Ihmisen evoluutio löytyy Youtubesta.

”Samanlaisempia kuin helsinkiläinen Seurasaaren orava ja tukholmalainen Skansenin orava, niiden dna:ssa on suurempi ero.”

Nykykäsityksen mukaan ihminen on perimältään erittäin yhtenäinen laji. Polveudumme kaikki paristatuhannesta yksilöstä, jotka elivät nykyisen Etiopian alueella noin satatuhatta vuotta sitten.

Kuulumme lajiin Homo sapiens ja sen alalajiin Homo sapiens sapiens. Esimerkiksi suden (Canis lupus) alalajeja ovat vaikkapa koira (Canis lupus familiaris) ja australianvillikoira dingo (Canis lupus dingo).

Rotu-sana on tieteen käyttöön turhan epämääräinen – ja latautunut. Ihmisten jakaminen rotuihin on johtanut rotuoppeihin, joilla on laitettu ihmisiä arvojärjestykseen. Niitä ovat hyödyntäneet muun muassa siirtomaavallat, natsit ja Etelä-Afrikan apartheid-hallinto.

Biologiassa roduista puhutaan jalostuksen yhteydessä. Kissat, koirat ja hevoset voidaan jakaa eri rotuihin. Rotu viittaa alalajia pienempään ryhmään, jota yhdistävät samanlaiset fyysiset ominaisuudet, kuten ulkonäkö.

Tiede ei toki kiellä, etteikö maapallon eri puolilla asuisi erinäköisiä ihmisiä. Usein näihin ryhmiin viitataan sanalla populaatio. Se tarkoittaa samaan lajiin kuuluvia yksilöitä, jotka asuvat samalla alueella.

Rotuajattelu ei välttämättä johda rasismiin. Suomen Kuvalehden tutkimuksen mukaan suomalaiset uskovat tasa-arvoon, vaikka pitäisivätkin ihmisrotuja tosiasiana. Yhdeksän kymmenestä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän ihonväristään tai etnisestä taustastaan”.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arvelee, että tasa-arvoon kasvatetut suomalaiset ajattelevat tämän olevan ainoa korrekti vastaus huolimatta heidän todellisista asenteistaan.

[,,,]

Rasistisia asenteita ja maahanmuuttokielteisyyttä on eniten perussuomalaisten kannattajissa. Vaikka tulos oli jossain määrin odotettavissa, se yllätti Rahkosen.

”Perussuomalaisia kannattavien asenteet ovat todella jyrkkiä, ja kielteisesti suhtautuvia on paljon.”

Rahkonen nostaa esimerkiksi kysymyksen, jossa arvioidaan suhtautumista maahanmuuttoon asteikolla yhdestä kymmeneen.

Numero ykkösen valinneet toivovat, että ”Suomessa olisi mahdollisimman paljon erinäköisiä ja erilaisista maista tulleita ihmisiä”. Toisen ääripään valinneet puolestaan haluaisivat, että että Suomessa olisi mieluiten lähinnä ”syntyperäisiä suomalaisia, jotka jakavat suomalaiskansalliset arvot”.

”Yleensä melko harvat vastaajat valitsevat ääripään, eli ykkösen tai kympin”, Rahkonen kertoo. ”Perussuomalaisia kannattavista 34 prosenttia valitsi nyt kympin.”

Seuraavaksi eniten kympin valitsijoita oli keskustan kannattajissa, 11 prosenttia.

Toista ääripäätä edustivat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat, joista noin 20 prosenttia valitsi vaihtoehdon yksi.

Perussuomalaisten osalta Rahkonen hämmästyi myös siitä, miten jyrkästi puolueen kannattajat jakautuvat. Läheskään kaikki perussuomalaiset eivät ajattele rasistisesti.

Puolueen kannattajista lähes puolet oli ehdottomasti sitä mieltä, että ihmiset ovat samanarvoisia ihonväristä tai etnisestä taustasta riippumatta. Vain kymmenen prosenttia oli tästä jyrkästi eri mieltä.

Maahanmuuton suhteen perussuomalaiset ovat yhtenäisempiä. Siihen edes hitusen myönteisesti suhtautuu vain 13 prosenttia puolueen kannattajista.



”Kreikan Kos-lomasaarelle tulvii pakolaisia” (Mtv.fi 28.5.). ”Turvapaikanhakijoiden määrä räjähti Suomessa” (Uusisuomi.fi 19.8.).

Politiikan tutkija Pasi Saukkonen on tutkinut pitkään maahanmuuttoa, kotouttamista ja monikulttuurisuutta. Hän uskoo, että Euroopan pakolaistilanne ja dramaattiset otsikot Suomeen pyrkivistä turvapaikanhakijoista ovat voineet kärjistää suomalaisten asenteita.

Tämä voi näkyä myös Suomen Kuvalehden tutkimuksessa. Ihmiset eivät ehkä tunne tarvetta piilotella rasistisia tai maahanmuuttokielteisiä näkemyksiään.

”Ilmapiiri on sellainen, että onkin aiempaa sopivampaa vastata näin.”

Myös taloustilanne vaikuttaa Saukkosen mukaan asenteisiin. Kun on taantuma, tulijoihin suhtaudutaan kielteisesti.

Suurin osa suomalaisista, 60 prosenttia, suhtautuu kuitenkin maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen myönteisesti, vaikkakin useimmat jonkinlaisella varauksella. Kielteisesti suhtautuvistakin vain yksi neljännes on jyrkän kielteisiä.

Yleensä keskimääräistä rasistisempia ja maahanmuuttovastaisempia ryhmiä ovat iäkkäät, vähän koulutetut, pienituloiset ja työttömät. Myös nuoret miehet ovat usein jyrkkiä asenteissaan.

Suomen Kuvalehden tutkimuksessa taustamuuttujien vaikutus ei kuitenkaan ollut erityisen selkeä – kriittisintä joukkoa yhdisti voimakkaimmin perussuomalaisuus.

Asenteisiin voivat vaikuttaa myös omat kokemukset maahanmuuttajista. Maahanmuuttajiin suhtaudutaan jonkin verran myönteisemmin siellä, missä heitä on eniten, eli pääkaupunkiseudun kaupungeissa sekä Turussa ja Tampereella.

[...]

Hyvinvoivat länsimaalaiset, tervetuloa! Sotia ja vainoja pakenevat, menkää pois.

Näin voisi tiivistää suomalaisten suhtautumisen eri maista tuleviin maahanmuuttajiin Suomen Kuvalehden tutkimuksessa.

”Vielä 1980-luvulla ajateltiin toisin. Silloin pakolaiset olivat tervetulleita ja työn perässä tuleviin suhtauduttiin kielteisesti”, Pasi Saukkonen sanoo.

Maahanmuuttoa onkin viime vuosina perusteltu juuri työvoiman tarpeella ja humanitaarista maahanmuuttoa on pidetty lähinnä ongelmana ja menoeränä.

Suomalaisten asenteissa näkyy myös selvä etninen hierarkia, joka on säilynyt pitkälti samankaltaisena kuin kymmenkunta vuotta sitten.

Tervetulleimpia ovat muuttajat maista, joissa kulttuuri ja ihmisten ulkonäkö ovat mahdollisimman samanlaisia kuin Suomessa. Myös maiden historiallisten ja poliittisten suhteiden on hyvä olla moitteettomassa kunnossa.

Suomen tulee eniten maahanmuuttajia Venäjältä, Virosta ja Somaliasta. Ruotsista tulevia ei tähän joukkoon yleensä lasketa, sillä monet Suomeen muuttavat Ruotsin kansalaiset ovat tosiasiassa paluumuuttajia.

Saukkonen kiinnittää huomiota siihen, että kolmesta suurimmasta ryhmästä kahteen suhtaudutaan kielteisesti.

”Se on huolestuttavaa.”

Vain virolaiset ovat tervetulleita, venäläiset ja somalialaiset useimmat jättäisivät mieluiten rajan taa.

[...]

Suomen Kuvalehden teettämän tutkimuksen kysymykset herättivät huomiota jo ennen kuin Taloustutkimus oli saanut kyselyä valmiiksi.

Muutamat Internet-paneelin osallistujat pitivät väittämiä rasistisina, ja Hufvudstadsbladet ja Svenska Yle uutisoivat aiheesta 12.8. Yle otsikoi: Gallup om inställning till utlänningar väcker förvåning (Kysely suhtautumisesta ulkomaalaisiin herättää huolta).

Kummastusta lisäsi se, että tutkimuksen tilaaja ei ollut tiedossa.

Svenska Ylen uutisen keskustelupalstalla tilaajaksi ehdotettiin ainakin Hommaforumia tai vihapuhetta lietsovaa ja perättömiä uutisia levittävää MV!!??-lehteä (Mitä Vittua?).

Eikö rasismista saisi lainkaan puhua?

”Rotujutut ovat hankalia. Aina kun niistä puhutaan, pidetään myös yllä ajatusta, että tällaisia kategorioita ylipäätään on”, Saukkonen sanoo.

”Toisaalta tiedetään, että meillä on syrjintää ihonvärin perusteella. Jos emme puhu tästä asiasta, estämme itseämme puuttumasta syrjintään.”

Saukkosen mielestä tutkimus osoittaa aukottomasti, että Suomessa on rasisteja sanan klassisessa merkityksessä. Hänen mielestään on kuitenkin liikaa väittää, että Suomi on rasistinen maa.

Toisaalta maahanmuuttokriitikot väittävät usein, että heidät vaiennetaan. Saukkonen on toista mieltä.

”Suomessa ei ole koskaan ollut tabu puhua näistä asioista. Meillä on ollut koko ajan eduskuntaa myöten maahanmuuton arvostelijoita, kuten vaikkapa Sulo Aittoniemi.”

[...]

Kansanedustaja Olli Immosen (ps) monikulttuurisuutta vastustavan Facebook-päivityksen jälkeen Suomessa ryöpsähti keskustelu, jossa huomiota herätti myös maahanmuuton puolustajien suvaitsemattomuus.

Kriitikot on välillä leimattu rasisteiksi heppoisin perustein. Keskustelun sijaan on oltu jyrkästi puolesta tai vastaan.

Saukkosta tämä ihmetyttää. Hänen mielestään maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta koskevissa kysymyksissä pitäisi hakea yhteistä pohjaa ajatusten vaihdolle, erimielisyyksistä huolimatta. Täytyy sanoa selvästi ei rasismille ja väkivallalle, mutta kritiikkiä ja keskustelua ei pidä tukahduttaa.

”En usko eristämispolitiikkaan. On hyvä, että perussuomalaiset ovat hallituksessa.”