Yle: Lakiasiantuntijat: Suomi velvoitettu puuttumaan vastarintaliikkeen toimintaan

Yle: Lakiasiantuntijat: Suomi velvoitettu puuttumaan vastarintaliikkeen toimintaan 5.8.2015

Kansallissosialistisen Suomen vastarintaliikkeen toiminta on kyseenalaistettu lauantaisten väkivaltaisuuksien jälkeen. Rikosoikeuden asiantuntijat pitävät järjestön toimintaan puuttumista vaikeana. Perustuslakiblogia kirjoittavat lakiasiantuntijat ovat eri mieltä.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja Tampereen yliopiston apulaisprofessori Juha Lavapuro tyrmäävät rikosoikeuden asiantuntijoiden näkemykset siitä, että äärioikeistolaisen vastarintaliikkeen kaltaisten järjestöjen toiminnan kieltäminen olisi vaikeaa. Perustuslakiblogissaan Ojanen ja Lavapuro kirjoittavat, että ihmisoikeusvelvoitteet nimenomaan edellyttävät toimintaan puuttumista.

Kansallissosialistisen Suomen vastarintaliikkeen toiminta nousi esille sen jälkeen, kun järjestön Jyväskylässä lauantaina järjestämä mielenilmaus muuttui väkivaltaiseksi. Useat kansanedustajat ovat vaatineet vastarintaliikkeen toiminnan laillisuuden arviointia.

Yle Uutisten haastattelemien rikosoikeusoppineiden mukaan valtiovallan mahdollisuudet puuttua Suomen vastarintaliikkeen toimintaan ovat vähäisiä. Heidän mukaansa kansallissosialistinen ideologia ei vielä riitä toiminnan kieltämisen perusteeksi, vaan kieltäminen vaatisi esimerkiksi sotilaallista järjestäytymistä ja hyvin tiukkoja käskyvaltasuhteita.

Ojanen ja Lavapuro ovat eri linjoilla rikosoikeuden asiantuntijoiden kanssa.

– Oikeusjärjestys ja varsinkin perustuslaissa turvatut perusoikeudet sekä Suomea velvoittavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset suhtautuvat kaikkea muuta kuin neutraalisti toimintaan, jossa on kyse poliittisesta väkivallasta, vihapuheesta ja rasismista, kaksikko kirjoittaa.

Ojanen ja Lavapuro painottavat, ettei Suomen vastarintaliikkeen toiminta edusta sananvapauden suojaa nauttivaa erilaista näkökulmaa, vaan sen kansanryhmää vastaan kiihottavat viestit ovat kansainvälisten sopimusten vastaisia. He nostavat esille YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joka velvoittaa sopimusvaltioita kieltämään rotusyrjintää edistävät ja siihen yllyttävät järjestöt.

Suomen lainsäädännössä asiaa ei ilmaista näin selkeästi, mutta se ei tee ihmisoikeussopimuksista yhtään sitomattomampia.

– Siltäkin osin kuin voimassa oleva kotoperäinen lainsäädäntö ei vastaa Suomen kansainvälisiä velvoitteita, on asia mahdollista korjata lainsäädäntöteitse. Ei puutu kuin poliittista tahtoa toimia tavalla, jota Suomen kansainväliset velvoitteet jo muutoinkin edellyttävät, Ojanen ja Lavapuro kirjoittavat.