Iltalehti: Poliittisen hyssyttelyn on loputtava

Iltalehti, pääkirjoitus: Poliittisen hyssyttelyn on loputtava 3.8.2015
Iltalehti: Professori: Supon tiedot ääriliikkeistä riittämättömiä
Iltalehti: Yhteys äärioikeistoon ihmetyttää - Immonen sanoutui irti väkivallasta
Iltalehti: Räsänen ääriliikkeistä: Näiltä osin Suomen lainsäädäntö on puutteellinen
Iltalehti: "Suurin sisäinen uhka" - näin uusnatsit riivaavat Ruotsia
Iltalehti: Sipilä Jyväskylän mellakasta: "Hallitus tekee kaikkensa väkivaltaisten tekojen välttämiseksi"

Kansanedustaja Olli Immosen (ps) reilu viikko sitten julkaisema monikulttuurisuuden vastaiseen taisteluun kannustanut kirjoitus sai irvokkaan jatkon lauantaina, kun Immosen kanssa aiemmin kesäkuussa samassa yhteiskuvassa poseeranneet uusnatsijärjestö Suomen Vastarintaliikkeen jäsenet kokoontuivat Jyväskylässä väkivaltaan päättyneeseen mielenosoituksen, jossa he pahoinpitelivät kolme ihmistä.

Poliisin mukaan yksi pahoinpitelyn kohteista on myös Jyväskylän kirjastopuukotuksen (2013) uhri. Suomen Vastarintaliikkeeseen kytköksissä olevat henkilöt tekivät myös kaasuhyökkäyksen Pride-kulkueeseen vuonna 2010.

Kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikkeen harjoittama poliittinen väkivalta on otettava tosissaan. SVL:n tavoitteena on kansallissosialistisen valtion luominen epädemokraattisin keinoin. Järjestö on kopioinut toimintansa väkivaltaisia iskuja tekevältä ruotsalaiselta sisarjärjestöltään, joiden jäseniä oli mukana myös Jyväskylän mielenosoituksessa.

Aiemmista monikulttuurisuuden vastaiseen taisteluun lietsovista kirjoituksistaan sittemmin katumapäälle tullut kansanedustaja Olli Immonen sanoutui heti selvin sanoin irti SVL:n väkivaltaisesta iskusta. Immonen lupasi myös jatkossa itse kiinnittää huomiota siihen, ettei enää synnytä väärin tulkittavia mielikuvia.

Jyväskylän väkivallanteot tuomitsi sunnuntaina yksiselitteisesti myös perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini.

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat kautta historian rikastuttaneet yhteisöjä ja kansakuntia, mutta synnyttäneet myös jännitteitä, joista pitää myös Suomessa avoimesti keskustella. Mutta aihepiiriin liittyvää ennakkoluulojen kylvämistä, rasismia ja väkivaltaa ei pidä sallia.

Erityisesti Suomen johtavien poliitikkojen taholta pelkkä sanallinen paheksunta väkivallantekoihin ei enää riitä. Poliittiseen väkivaltaan ja terroriin on vastattava konkreettisin toimin. Poliisilla on oltava riittävät resurssit väkivaltaisten järjestöjen valvomiseen ja kansalaisten turvallisuuden takaamiseen. On myös selvää, että väkivallantekoihin syyllistyneen rasistisen uusnatsijärjestön ei pitäisi antaa järjestää omia "kantaväestöä suojelevia" katupartioitaan, koska kansalaisten suojeleminen kuuluu poliisin eikä uusnatsien tehtäviin.

Jokaisella suomalaisella, niin poliitikolla kuin verkkokeskustelijallakin on vastuu siitä, millaista maata Suomesta rakennettaan. Parhaita keinoja ääriliikkeiden hillitsemiseksi ovat talouskasvu ja työttömyyden vähentäminen. Ja niissä Juha Sipilän (kesk) hallituksella riittää töitä.

KREETA KARVALA


__________________________________________________

Iltalehti: Professori: Supon tiedot ääriliikkeistä riittämättömiä

Ääriliikkeiden toimintaa tutkineen sosiologian professorin Vesa Puurosen mukaan suojelupoliisilla (supo) on puutteelliset tiedot äärioikeiston järjestäytymisen asteesta.

Se, että Suomen äärioikeistolla on kansainvälistä verkottautumista, on tiedossa.

- Selvästikään tietoa äärioikeiston toiminnasta ei ole ollut riittävästi, kun tällaista uhkaa ei ole tuotu riittävästi riskiarvioissa esille. Joku siinä tiedustelutoiminnassa mättää, Puuronen toteaa. Hän työskentelee Oulun yliopistossa.

Puuronen on tutustunut supon raportteihin ja osallistunut sisäministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmaan liittyviin kokouksiin, joissa on arvioitu asiantuntijapohjalta ääriliikkeiden aiheuttamaa uhkaa turvallisuudelle.

- Näyttää myös siltä, että äärioikeistolaiseen liikkeeseen kuuluvien määrä on aliarvioitu, Puuronen toteaa.

Puurosen mukaan Suomessa toimii kymmenittäin ääriliikkeiden paikallisia toimintayksiköitä. Supo pitää Suomen Vastarintaliikkeen todennäköisimpien uhkien olevan lieviä ja paikallisia, vaikka laajempaa uhkaa ei suljeta pois.

- Voi tietysti olla, että supo tietää enemmän kuin puhuu. Jos tietoa olisi ollut, miksi sitä ei olisi otettu laajemmin huomioon, Puuronen kysyy.

Puurosen mukaan ääriliikkeiden väkivallanpurkauksien määrä lisääntyy Suomessa. Hänestä Suomen tulevaisuus ei näytä valoisalta, sillä Euroopassakaan ääriliikkeiden väkivallanpurkauksia ei ole onnistuttu kitkemään.

- Toiminta vain koko ajan lisääntyy. Eurooppalaisen yhteiskunnan kyky vastata ongelmiin on rajallinen.

Poliitikoilla vastuu

Puurosen mukaan poliitikoilla on suurin vastuu ääriliikkeiden negatiivisen toiminnan kitkemisessä. Hän peräänkuuluttaa poliitikoilta selkeämpiä kannanottoja.

- Yhteiskunnallinen ilmapiiri on se, mihin poliitikot pystyvät parhaiten vaikuttamaan. On heidän vastuullaan, millaisia aatteita ja ideologioita nuoret omaksuvat. Esimerkiksi Soinin ja Sipilän pitäisi tuoda kantansa selkeämmin esille.

Hänestä Jyväskylän tapauksella sekä Immosen monikulttuurisuutta kärkkäästi vastustavalla kirjoituksella on selkeä yhteys: ne molemmat heijastavat yhteiskunnallista ilmapiiriä.

- Erilaiset henkilöt ovat Suomessa jo pidempään tehneet työtä, että äärioikeistolaisista ja maahanmuuttoa vastustavista lausunnoista tulisi arkipäiväisiä ja jotenkin hyväksyttyjä. On nähtävillä, että he osaltaan ovat onnistuneet luomaan tällaista ilmapiiriä. Toisaalta myös tällaisia mielipiteitä vastustavat näkemykset vahvistuvat.

Puuronen viittaa esimerkiksi rasismin vastaiseen Meillä on unelma -mielenosoitukseen, joka keräsi Helsingin Kansalaistorille 15 000 osallistujaa.

Väkivallan purkauksia jo 1990-luvulla

Puuronen muistuttaa, ettei Suomi elä missään tyhjiössä, vaan kansainväliset ilmiöt rantautuvat meillekin.

- Halla-Aho on Immosen oppi-isä. Halla-aho puolestaan kopioi näkemyksensä kansainvälisistä lähteistä. Immonen ei ole esittänyt yhtään omaperäistä ajatusta, eikä Halla-ahokaan. He ovat kierrättäneet jo pitkään Euroopassa kiertäneitä ideologioita, jotka liittyvät maahanmuuttoon ja islamiin, Puuronen toteaa.

Äärioikeistolainen liikehdintä rantautui Suomeen 1990-luvulla Ruotsista. Puurosen mukaan tällöin Suomessa nähtiin useita väkivallan purkauksia, mutta niissä kohteina olivat pääasiassa maahanmuuttajat.

- Noin 15 vuotta tässä on mennyt rauhallisemmin, mutta viimeisen parin vuoden aikana ääriliikkeiden toiminta on selvästi taas kiihtynyt, Puuronen sanoo.

Ruotsissa äärioikeistolaisten ja äärivasemmistolaisten välillä on ollut tiukkaa vastakkainasettelua, Puurosen sanoin tappelua, jo vuosikausia. Viime vuosina äärioikeisto on aktivoitunut Suomessa.

- Mittasuhteet ovat Ruotsissa aivan toiset, mutta äärioikeiston ideologia ja esimerkiksi järjestöjen nettisivut ovat samantyyppisiä. Mutta jos äärioikeisto jatkaa vahvistumistaan Suomessa, se voi johtaa siihen, että vastapuolikin järjestäytyy ja alkaa toimia entistä aktiivisemmin, Puuronen arvioi.

_________________________________

Iltalehti: Yhteys äärioikeistoon ihmetyttää - Immonen sanoutui irti väkivallasta

Kansanedustaja Olli Immonen (ps) aiheutti kesäkuun puolivälissä kohun poseeraamalla yhteiskuvassa useiden Suomen Vastarintaliikkeen (SVL) jäsenten kanssa. Poliisin mukaan järjestöön kuuluvia henkilöitä epäillään Jyväskylän väkivaltaisuuksista.

Reilun viikon takaisella Facebook-päivityksellään uuden kohun aiheuttanut Immonen julkaisi myöhään lauantai-iltana päivityksen, jossa hän ihmettelee sitä, miksi hänet kytketään Jyväskylän keskustassa lauantai-iltapäivällä tapahtuneisiin väkivaltaisuuksiin.

- En hyväksy väkivaltaa missään muodossa. Suomen parlamentin jäsenenä taistelen tavoitteideni puolesta aina ja vain poliittisin keinoin, demokraattista tietä. Haluan kannustaa myös kaikkia muita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita toimimaan samoin, Immonen kirjoittaa.

Esimerkiksi Turun yliopiston politiikan erikoistutkija Erkka Railo kytki Immosen Jyväskylän tapahtumiin kesän alussa otetun yhteiskuvan takia.

- Jyväskylässä riehuu siis saman järjestön jäseniä, joiden kanssa Immonen esiintyi "vahingossa" samassa valokuvassa runsas kuukausi sitten, Railo tviittasi.

Yhteistä puuhaa

Immosen johtama kansallismielinen Suomen Sisu järjesti verkkolehti Sarastuksen kanssa muistotilaisuuden Eugen Schaumanin haudalla 16. kesäkuuta.

Tilaisuuden jälkeen Immonen julkaisi Facebookissa kuvan, jossa hän poseeraa yhdessä useiden SVL:ään kuuluvien henkilöiden kanssa.

Immosen esiintyminen yhteiskuvassa SVL:ään kuuluvien henkilöiden kanssa herätti pahennusta ja sitä kritisoitiin jopa maahanmuuttokriittisellä Hommaforumilla.

Yksi keskusteluun osallistuneista oli sitä mieltä, että kyseisten henkilöiden kanssa "hengaaminen" hankaloittaa Immosen poliittisia vaikutusmahdollisuuksia.

Immonen tyrmäsi häneen kohdistuneen kritiikin ilmoittamalla, että vain kansallismielisyydellä eli aatteella on hänelle merkitystä.

- Aion jatkossakin olla mukana Suomen Sisun ja Sarastuksen kanssa järjestämässä kansallismielisille yhteistä puuhaa, sillä mikään muu taho (SVL:ää lukuun ottamatta) ei sitä järjestä, Immonen kirjoitti Hommaforum-keskustelupalstalla 17. kesäkuuta.

- Laajempi yhteiskunnallinen suunnanmuutos ei lähde käyntiin pelkästään ympäripyöreitä puheita eduskunnassa puhumalla. Muutos lähtee käyntiin siitä, että tavalliset kansalaiset saadaan aktivoitua ruohonjuuritasolla oikeanlaiseen toimintaan ja levittämään aatteen sanomaa eteenpäin, Immonen jatkoi.

Iltalehti ei tavoittanut sunnuntaina perussuomalaisten puoluesihteeriä Riikka Slunga-Poutsaloa kommentoimaan asiaa.

Slunga-Poutsalo ei myöskään vastannut Iltalehden hänelle jättämään soittopyyntöön.

Ilta-Sanomille antamassaan haastattelussa Slunga-Poutsalo ilmoitti kaikenlaisen väkivallanteon olevan "täysin tuomittavaa" ja "idioottimaista käyttäytymistä".

Puoluesihteerin käsityksen mukaan perussuomalaisilla ei ole "minkäänlaisia yhteyksiä" Suomen Vastarintaliikkeeseen.

Juttua oikaistu 3.8.2015 kello 10.36: Iltalehti uutisoi virheellisesti puheenjohtaja Juuso Tahvanaisen sunnuntaisista Twitter-kirjoituksista. Tahvanaisen profiili on kuitenkin osoittautunut valeprofiiliksi.


_________________________________________________

Iltalehti: Räsänen ääriliikkeistä: Näiltä osin Suomen lainsäädäntö on puutteellinen

Entisen sisäministerin, kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsänen mukaan Suomen Vastarintaliikkeen (SVL) toiminnan järjestelmällisyys tuli yllätyksenä niin hänelle kuin viranomaisillekin.

SVL:n lauantaina Jyväskylässä pidetyssä mielenosoituksessa kolme ihmistä joutui pahoinpidellyksi.

Vaikka merkkejä äärioikeiston toiminnan muuttumisesta väkivaltaisemmaksi on Räsäsen mukaan ollut havaittavissa jo pidemmän aikaan, pitää hän lauantain väkivallanpurkausta poikkeuksellisena.

- Jopa 32 kiinniotettua, se järkytti. Näin järjestäytynyttä toimintaa ja näin suurta määrää kiinniotettuja ei ole aiemmin ollut väkivaltatempauksissa.

Räsänen huolestui äärioikeiston toiminnan luonteen muuttumisesta jo Jyväskylän kirjastopuukotuksen aikaan (2013), jolloin hän toimi sisäministerinä. Suojelupoliisi (supo) on seurannut äärioikeistolaisia ryhmiä ja uusnatseja pitkään, mutta tähän mennessä väkivallan uhkaa on seurattu lähinnä yksittäistapauksien kautta.

- Supo on arvioinut, että ääriliikkeet ovat pieniä ryhmiä, joiden väkivallanteon riski ei ole kovin suuri. Nyt väkivaltaisen ääriliikehdinnän tilannekuva ja riskiarvio pitää kyllä päivittää.

Räsäsen mukaan supon seurannassa olevien ääriliikkeiden määrä on kasvanut. Räsäsen mukaan huolena on erityisesti uusnatsit ja vahvistunut kansallissosialistinen liikehdintä.

Jyväskylän välikohtaus sai entisen sisäministerin huolestumaan Suomen turvallisuustilanteen muuttumisesta.

- Tapaus herättää kysymyksen, onko tässä tapahtunut käänne huonompaan suuntaan. Huolena on, onko ääriliikkeiden toiminta Suomessa muuttunut järjestelmällisemmäksi ja väkivaltaisemmaksi. Tätä pitää selvittää tarkemmin.

Syrjäytymiseen puututtava

Räsäsen mukaan huolestuttavasta kehityksestä kertoo myös se, ettei aiemmin ääriliikkeiden tempauksissa ole tullut esille näin selvästi kansainvälisiä kytköksiä. Kaksi Jyväskylän mielenosoituksesta pidätetyistä on Ruotsin kansalaisia.

- Liikkeen pohjoismaiset yhteydet ovat vahvat ja on jo nähtävissä, että Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa tällainen uusnatsistinen liikehdintä on vahvistunut. Kun mietitään Suomen tilannetta, kansainvälisillä kontakteilla on merkitystä.

Räsäsen mukaan ääriliikkeiden aiheuttamaa väkivallan uhkaa ehkäistäisiin parhaiten puuttumalla laajemmin syrjäytymisen ehkäisyyn. Räsänen muistuttaa, että verrattuna moniin Euroopan maihin Suomessa ei ole vielä kovin systemaattisesti ennaltaehkäisty nuorten ajautumista jengeihin.

- On puututtava siihen, mikä vetää varsinkin nuoria miehiä tällaiseen toimintaan. Syrjäytyminen, työttömyys ja toimettomuus ovat taustalla, kun nuori eksyy uusnatsityyppiseen toimintaan. Se tarjoaa yhteisön, jossa nuori kokee olevansa jotakin.

Haasteellisia ennakoida

Räsäsen mukaan Suomen lainsäädäntö on puutteellinen, kun pitäisi puuttua vakavaan väkivaltarikollisuuteen. Hänestä puutteita on etenkin verkkotiedustelussa ja verkkovalvonnassa.

- Jyväskylän tapauksessa kynnys tällaiseen tutkintaan ei kuitenkaan olisi ylittynyt. Tällaiset tapaukset ovat haasteellisia, koska ne alkavat laillisena mielenilmauksena. Ei siitä poliisille ilmoiteta, jos tapahtuman yhteydessä on tarkoitus tehdä väkivaltaa.

Räsänen kuitenkin uskoo, että poliisi on jatkossa vielä paremmin hereillä vastaavissa ääriliikkeiden mielenilmauksissa.

- Käsitykseni mukaan poliisi kuitenkin toimi hyvin Jyväskylän välikohtauksessa.


___________________________________________

Iltalehti: "Suurin sisäinen uhka" - näin uusnatsit riivaavat Ruotsia

Kansallilssosialistisen Suomen Vastarintaliikkeen (SVL) mielenilmaus Jyväskylässä äityi lauantaina väkivaltaiseksi. Kolmea ihmistä pahoinpideltiin, ja poliisi pitää edelleen seitsemää mellakkaan osallistunutta pidätettynä. Virkavalta kertoi sunnuntaina, että heistä kaksi on Ruotsin kansalaisia.

- Sen voin tässä vaiheessa sanoa, että näillä ruotsalaisilla tekijöillä on keskeinen asema pahoinpitelyihin liittyen, tutkinnanjohtaja Mikko Porvali sanoi Iltalehdelle maanantaiaamuna.

Vuonna 2008 perustetun SVL:n Ruotsi-kytkökset ovat olleet tiedossa jo pidemmän aikaa.

- Järjestöllä on aktiivisia yhteyksiä ulkomaisiin samanmielisiin ryhmiin, erityisesti Ruotsissa (SMR) toimivaan Svenska Motståndsrörelseniin, arvioi sisäministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelma viime syyskuussa julkaistussa katsauksessa.

"Pohjoinen valtakunta"

Äärioikeisto Suomessa -kirjaa (2012, Into) kirjoittanut toimittaja Mikael Brunila arvioi vuonna 2011 Suomen Kuvalehdessä SVL:n olevan "käytännössä kopio ruotsalaisesta kaimastaan".

Brunilan mukaan sitä myös todennäköisesti johdetaan Ruotsista.

Ruotsalaisen ja norjalaisen sisarjärjestönsä kanssa SVL muodostaa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen, joka tavoittelee yhteistä "Pohjoista valtakuntaa".

- Tavoittelemme ensi kädessä yhtenäistä, vahvaa ja vapaata Pohjolaa, emmekä niinkään Ruotsin kansallisvaltion henkiinherättämistä, sanoi ruotsalaisen SMR:n johtaja Klas Lund SVL:n kääntämässä ja julkaisemassa haastattelussa toukokuussa.

Sisäministeriön katsauksen mukaan SVL on "organisoituna, demokratianvastaisena ja militanttina liikkeenä potentiaalisesti vaarallinen". Ruotsin oikeusministeriö kuvailee viimevuotisessa raportissaan länsinaapurin SMR-järjestöä samankaltaisin sanakääntein.

SVL on silti vielä kaukana ruotsalaisjärjestön jättämästä jäljestä.

- Mittasuhteet ovat Ruotsissa aivan toiset, sanoi professori Vesa Puuronen aiemmin IL:lle.

Kostona murha

Vaikka SVL voi sisäministeriön raportin mukaan "aiheuttaa jopa yhteiskunnallisesti merkittäviä turvallisuusuhkia", ovat todennäköisemmät uhat lievempiä ja paikallisia.

SVL:n iskuista tunnetuin lienee Jyväskylän kirjastopuukotus vuodelta 2013. Tuoreen mielenosoituksen lisäksi SVL on myös muun muassa tehnyt kaasuiskun Pride-paraatiin Helsingissä. Seuran mukaan useilla SVL-aktiiveilla on taustalla pahoinpitelyjä.

Suomen suojelupoliisia (supo) vastaava Säpo puolestaan arvioi taannoin uusnatsiliikkeen Ruotsin sisäisen turvallisuuden suurimmaksi uhaksi.

Ruotsissa uusnatseja on tuomittu jopa murhasta.

Lokakuussa 1999, kaksi vuotta SMR-järjestön perustamisen jälkeen, ay-aktiivi Björn Söderberg ammuttiin hengiltä kotiovelleen. Hän oli aiemmin paljastanut toisen paikallisen ay-vaikuttajan yhteydet uusnatseihin. Paljastus johti potkuihin, joiden kostona veritekoa on pidetty.

Söderbergin murhasta tuomittiin kaksi ruotsalaista uusnatsia.

Johtaja tuomittu taposta

Ruotsalaista SMR-liikettä johtaa Klas Lund, jolla on taustallaan tuomio taposta. Vasta 18-vuotiaana Lund surmasi miehen, joka tuli puolustamaan pahoinpitelyn kohteiksi joutuneita maahanmuuttajia.

Lund on tuomittu myös muun muassa pankkiryöstöstä. Lokakuussa 2004 mies pakeni Mariestadin vankilasta, jossa hän istui puolen vuoden tuomiota ampuma-aserikoksesta. Lund pakoili virkavaltaa kuukausikaupalla jääden kiinni vasta maaliskuussa Norjassa.

Johtajansa lisäksi myös muilla Ruotsin uusnatsiliikkeen jäsenillä on takana tukku rikoksia. Järjestön jäseniä on tuomittu muun muassa erinäisistä pahoinpitelyistä, ampuma-aserikoksista ja ryöstöistä.

Ääriliikkeitä tutkinut tutkijatohtori Tommi Kotonen taas muistutti STT:lle, että Ruotsissa Vastarintaliike harkitsee ryhtymistä puolueeksi eikä ole ainakaan radikalisoitunut.

Yhtä laajamittaiseen toimintaan Suomen uusnatsit eivät ole kyenneet.

Professori Vesa Puurosen mukaan Suomen äärioikeisto on kuitenkin aktivoitunut. Myös sisäministeriön viimevuotisessa raportissa SVL:n jäsenmäärän arvioitiin hieman kasvaneen.

Skinheadpiireistä poiketen SVL:n riveihin eivät katsauksen mukaan ajaudu niinkään syrjäytyneitä nuoria, vaan iältään vanhempia, usein "tavallisia keskiluokkaisia kansalaisia".

- Näiden ryhmien (SVL:n ja uuden äärioikeiston) kasvu heijastelee maahanmuuttovastaisuuden ja ulkomaalaisiin kohdistuvien ennakkoluulojen määrää yhteiskunnassa, Puuronen sanoo.

Lähteet: Sisäministeriö: Väkivaltainen ekstremismi Suomessa - tilannekatsaus 2/2014, Justitiedepartementet: Våldsbejakande extremism i Sverige, TT, Expressen, Aftonbladet, Nyheter24.se

Kimmo Jokinen

_________________________

Iltalehti: Sipilä Jyväskylän mellakasta: "Hallitus tekee kaikkensa väkivaltaisten tekojen välttämiseksi"

Pääministeri ei ottanut suoraan kantaa kysyttäessä, pitääkö hän kansanedustajan yhteisposeerausta SVL:n jäsenten kanssa hyväksyttävänä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) tuomitsee Jyväskylässä tapahtuneet uusnatsien väkivallanteot.

Hän vastasi Suomen Vastarintaliikkeen (SVL) mellakkaa ja kansanedustaja Olli Immosen (ps) yhteisvalokuvaa äärioikeistolaisen liikkeen jäsenten kanssa koskevaan kysymykseen yhteiskuntasopimusneuvotteluiden tiedotustilaisuudessa.

- Hallitus tekee kaikkensa tällaisten väkivaltaisten tekojen välttämiseksi, eivätkä ne ole missään nimessä hyväksyttäviä, Sipilä aloitti.

- Mitä yksittäisen kansanedustajan toimintaan tulee, tästä ollaan keskusteltu ja asianomainen eduskuntaryhmä tekee omat johtopäätöksensä.

Sipilä korosti, ettei hänellä ole Immosen SVL-kytköksistä "henkilökohtaista näyttöä."