Suomenmaa: Osallistun maahanmuuttokeskusteluun

Suomenmaa: Osallistun maahanmuuttokeskusteluun 14.8.2015

OSALLISTUN nyt maahanmuuttokeskusteluun. Ei se tosin politiikan tärkein asia ole. Poliitikko, jonka ainoa asia on maahanmuutto, ei ole yhteisten asioiden hoitaja ollenkaan. Hän on vain yksisilmäinen, kuin kyklooppi.

(Kreikkalaisessa tarustossa kykloopit olivat joskus villejä, jotka söivät epäonnisia ihmisiä...)

Mutta maahanmuuttokeskustelu on muodissa.

Näkökulmani on inhimillinen ja ihmisystävällinen. Niin taitavat tosin väittää monet muutkin, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon myönteisesti. Silti kysyn, olemmeko välinpitämättömyyttämme/osaamattomuuttamme/hyväuskoisuuttamme/tosiasioilta silmät ummistaen rakentamassa pommia, joka räjähtää tulevaisuudessa?

TIEDÄMME, että maahanmuutto keskittyy pääkaupunkiseudulle. Sinne minäkin tahtoisin jäädä, jos tulisin jostain kaukaa. Siellä voi olla sukua ja oman maan kansalaisia. Siellä ovat muutkin.

Tämän osaa laskea suunnittelijakin. Hän arvioi, että esimerkiksi Helsingin lähivuosikymmenten kasvusta tulee kolmannes tai jopa puolet ulkomailta.

”Kolmannes” tai ”jopa puolet” on paljon. Helsinki on näet päättänyt varautua siihen, että sen väkiluku kasvaa seuraavien 35 vuoden aikana 250 000:llä uudella ihmisellä, 860 000:een.

Tästä kasvusta kolmannes on 82 500 ja puolet 125 000 ihmistä. Ulkomailta siis. Lisää.

NYT matematiikalla vesilintua ja inhimillisyysnäkökulma esiin.

Tiedämme, että maahanmuuttajat työllistyvät yleensä huonosti palkattuihin töihin. Tiedämme myös, että Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun asumiskustannukset ovat ylettömät.

Kysymys: Miten pienillä palkoilla selviää korkeista asumiskuluista?

Vastaus: Ei mitenkään, ei ainakaan inhimillisesti ja tasa-arvoisesti.

Rakennammeko siis Helsingin seudulle tietoisesti maahanmuuttajien paarialuokkaa? Slummeja? Ghettoja?

Ja niiden myötä sellaista pommia, jonkalaisia on räjähdellyt eri puolilla maailmaa, Marseillessa, Pariisissa, Malmössä...

OMA laskutaitoni ei löydä vastausta.

Siksi jotenkin tunnen, että olemme hyväksikäyttäjiä, jos haalaamme ihmisiä ulkomailta töihin, joita suomalaiset eivät halua tehdä, kun palkka on niin pieni – ja asutamme heidät oloihin, mistä ei hyvä seuraa.

En kyllä muutenkaan halua, että Suomesta tulee vierastyövoimayhteiskunta. ”Pari kontillista riskejä kaivostyömiehiä Intiasta, kiitos”. Tai: ”Tarttisimme nytten viissataa hoituria Vilippiineiltä”, kuten Veikko Huovinen olisi tilauksen ehkä muotoillut.

Ihmiskauppaa sellainen olisi.

Vaikka kuinka ”asunto ja ylläpito järjestetään”...

Petämme itseämme, jos sanomme, että parempi huono palkka kuin ei palkkaa ollenkaan tai että olosuhteisiin katsoen palkka on oikein hyväkin...

Samoin ovat perustelleet myös suuryritykset, jotka ovat siirtäneet tehtaitaan halvan työvoiman maihin. Tämä perustelu on kestävä vain yrityksen omistajien näkökulmasta.

SILTÄ varalta, että tuhahdatte, nojaan auktoriteettiin. Muistanette Santeri Alkion sanat:

”Ihmisyys ja sen kehitystarve on asetettava kaiken yhteiskunnallisen toiminnan päämääräksi.”

Toteutuuko edellä kuvatuissa käänteissä ihmisyys? Ei. Ihmisyyteen kuuluvat normaali elämä, perhe, kulttuuri ja tavat, kanssakäyminen muiden kanssa, ihmisarvo ja tasa-arvo, mahdollisuus kehittyä ja niin edelleen.

LOPUKSI sanon, että jos joku pitää tätä kirjoitusta maahanmuuttovastaisena ja käyttää sitä siinä mielessä hyväkseen, menköön lääkäriin.

Juha Mauno