Iltalehti: Vastareaktio pakolaiskeskusteluun - Ihmiset tarjoavat kotejaan turvapaikanhakijoille

Iltalehti: Vastareaktio pakolaiskeskusteluun - Ihmiset tarjoavat kotejaan turvapaikanhakijoille 28.8.2015

Vihamielinen keskustelu turvapaikanhakijoista on saanut monet ihmiset kantamaan kortensa kekoon turvapaikanhakijoiden auttamiseksi.

Sadat ihmiset tarjoavat apuaan Facebookissa Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden auttamiseksi.

Vastaanottokeskukset ovat äärimmilleen ylikuormitettuja ja uudet suunnitteilla olevat vastaanottokeskukset ovat useissa kaupungeissa kohdanneet rajua vastustusta.

Myös sosiaalisessa mediassa leviävät negatiiviset kommentit ovat johtaneet siihen, että moni suomalainen on saanut kipinän tarjota auttavaa kättään turvapaikanhakijoille.

Yksi esimerkki tästä on reilu viikko sitten perustettu Refugees Welcome (Helsinki + Finland) -ryhmä Facebookissa.

Ryhmän tarkoituksena on luoda järjestelmä, jonka avulla ihmiset voisivat majoittaa turvapaikanhakijoita koteihinsa. Ryhmään on liittynyt jo yli 400 ihmistä.

- Todella monet ihmiset ovat tarjoutuneet majoittamaan turvapaikanhakijoita koteihinsa. Lisäksi porukassa on mukana valtavasti ihmisiä, joilla on erilaista ammatillista osaamista, mikä auttaa organisoimaan toimintaa, ryhmää perustamassa ollut Kallion seurakunnan pappi Marjaana Toiviainen kertoo.

Ryhmän perustaminen lähti Toiviaisen mukaan siitä, että eri kirkkojen kesken pohdittiin, kuinka Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita voitaisiin auttaa.

- Berliinissä toimii tällainen Refugees Welcome -yhteisö, josta olemme saaneet paljon konsultointiapua. Suomen ryhmää hallinnoimassa on mukana eri kirkkojen, uskontokuntien edustajia sekä uskonnottomia. Ryhmä on avoin kaikille samat tavoitteet jakaville, Toiviainen kertoo.

Toiviaisen mukaan monet ovat lähteneet toimintaan mukaan turhauduttuaan Suomessa vallitsevaan pakolaisiin liittyvään vihamieliseen keskusteluilmapiiriin.

- On parempi kanavoida se turhautuminen sellaiseen, mikä oikeasti edistää turvapaikanhakijoiden hyvinvointia. Sama on näkynyt vaatekeräysten suosiossa, Toiviainen kuvailee.

Ryhmässä onkin kielletty eri mieltä olevien mollaaminen. Tarkoitus on keskittyä toimintaan.

- Emme halua lisätä polarisointia ja yhteiskuntarauhan hajoamista, vaan ottaa kantaa toiminnan kautta, Toiviainen selittää.

Käytännön asiat selviksi

Toiviaisen mukaan ryhmän toiminta on vasta alkutekijöissä. Tavoitteena on saada toiminta liikkeelle "kevyellä rakenteella ja syvällä asiantuntemuksella".

- Nyt kartoitetaan yhteistyötahoja, kielitaitoa ja ihmisten ammattiosaamista. Tarkoitus on luoda verkosto, joka ei kuormita vastaanottokeskusten työntekijöitä tai muita viranomaisia, Toiviainen kertoo.

Pohdittavana on tällä hetkellä monia käytännön asioita, kuten kuinka avuntarjoajat ja turvapaikanhakijat saadaan yhdistettyä, kuinka pitkät majoitukset ovat sopivia ja kuka maksaa ruoat.

- Tärkeää on, että sekä avuntarjoajan että turvapaikanhakijan henkiset voimavarat kohtaavat. Joillekin hakijoille keskusasuminen on erittäin tärkeää, esimerkiksi traumatisoitumisen tai poliittisen turvapaikan hakemisen takia. Sitten on myös niitä ihmisiä, jotka traumatisoituvat vastaanottokeskuksessa asumisesta, Toiviainen avaa.

Hän arvioi, että varsinainen majoitustoiminta olisi ehkä mahdollista saada käyntiin lokakuussa.

Omakohtaista kokemusta

Toiviaisella itsellään on paljon kokemusta ihmisten majoittamisesta kotonaan. Vaikka hän asuu yksiössä, on hän majoittanut luonaan asuntoa etsiviä opiskelijoita, romaneja, paperittomia, turvapaikanhakijoita sekä reppureissaajia.

- Siitä huolimatta onko luonani ollut reppureissaaja Australiasta vai romanialainen asunnoton, on yhdessä oleminen hirveän samantyyppistä. Ihmiset kaipaavat samankaltaisia asioita, vaikka elämäntilanteet ovat erit, Toiviainen kertoo.

Hänestä turvapaikanhakijoiden kohtaaminen ja majoittaminen on tärkeää inhimillisyyden kannalta.

- Kun käsitellään tällaista turvapaikanhakijoiden massaa, jäävät ihmiset sivuun. Näillä ihmisillä voi olla huikeita taitoja, jotka jäävät huomaamatta. Se myös auttaa tietysti yhteiskuntaan sopeutumisessa, Toiviainen sanoo.

Hän ei kuitenkaan halua romantisoida asiaa.

- Siinä joutuu kohtaamaan sen toisen ihmisen hädän ja mahdollisuuden, että tämä ihminen ehkä käännytetään. Mutta sekin auttaa, jos joku voi kohdata sen surun ja pelon tämän ihmisen kanssa, Toiviainen kuvailee.

Oma tapa auttaa

Monien mielestä tuntemattomien päästäminen omaan kotiin on pelottava ajatus.

- Se onkin sitä, mutta on myös pelottavaa tulla tuntemattoman ihmisen kotiin. Minä sentään olen omassa maassani ja puhun omaa kieltäni. Harvoin mietitään, kuinka paljon pelottavampaa se on turvapaikanhakijoille, Toiviainen huomauttaa.

Hän kuitenkin myöntää, että kaikille ihmisille kotinsa ovien avaaminen ei sovi. Hän kehottaakin etsimään itselleen ja omaan elämäntilanteeseen sopivan auttamismuodon.

- Jos esimerkiksi kyllästyttää mennä lasten kanssa aina yksin leikkikentälle, voi mukaan käydä hakemassa turvapaikkaa hakevan äidin tai isän lapsineen mukaan, Toiviainen vinkkaa.

Toiviaisen mukaan esimerkiksi vaatekeräykset ovat monille helppo tapa auttaa.

- Se on kauhean liikuttavaa, kun ihmiset ajattelevat, että meillä on niin paljon tätä tavaraa ja toisilla ei ole mitään. Se on tosi konkreettinen, epämiellyttävä ja voimakas kuva ajastamme.

- Yksi talvi keräsimme asunnottomille talvivaatteita ja se vaatteiden vyöry oli aivan mieletön. Siinä ihmisten rakkaus saa materian muodon, Toiviainen kuvailee.