Viisykkönen: Maahanmuuttovirasto infosi: Tunteet kuumina – vastauksia vähän

Viisykkönen: Maahanmuuttovirasto infosi: Tunteet kuumina – vastauksia vähän 25.8.2015

Maahanmuuttovirasto yritti selvittää Evitskogin asukkaille, miksi 300 turvapaikanhakijaa ilmestyi kylälle. Yleisöllä oli kaksi kysymystä ylitse muiden: miten turvallisuus taataan ja tuleeko keskuksesta pysyvä?

Noin 200 henkilöä kokoontui tiistai-iltana Övidsborgin seurantalolle Maahanmuuttoviraston infoon, joka pidettiin pari viikkoa vastaanottokeskuksen perustamisen jälkeen.

Tilaisuus hajosi lähes heti alkuun. Alustukset jäivät, ja yleisön joukosta otettiin väkisin puheenvuoroja.

Kuumin keskustelu käytiin siitä, että keskuksessa on vain nuoria miehiä.

Ovatko Evistkogin tytöt ja lapset turvassa, kuuluivat ensimmäiset kysymykset vastaajille. Ja perään raikuvat aplodit.

Johtaja Jarmo Kuuluvainen Maahanmuuttovirastosta vakuutteli, että kokemusten mukaan vastaanottokeskuksissa on olut rauhallista. Hän kertoi itse asuneensa lastensa kanssa vuosia aivan vastaanottokeskuksen vieressä.

− Kukaan ei tule Suomeen hakemaan lähtökohtaisesti ongelmia. Turvapaikanhakijat haluavat olla ensisijaisesti rauhassa, Kuuluvainen sanoi ja vakuutteli, että hänelle itselleen on aivan vieras ajatus, että vastaanottokeskusten asukkaat haluaisivat jotain pahaa lähistön asukkaille.

Pihoilla norkoillaan, pyörä varastettu

Yleisön joukosta osattiin kertoa jo kokemuksia yhteiselosta keskuksen miesten kanssa.

Heitä on nähty ihmisten pihoilla, yksi pyörä oli varastettu, kyläkaupasta oli yritetty lähteä maksamatta ja niin edelleen. Eikö heille kerrota, miten Suomessa käyttäydytään, kysyttiin.

Evitskogin keskuksen vastaava Veikko Pyykkönen kertoi, että keskuksen asukkaille yritetään heti alusta lähtien iskostaa suomalaisia käytöstapoja kuten muun muassa sitä, että toisten pihoille ei saa mennä.

Tämä työ on Pyykkösen mukaan aloitettu. Evitskogin keskukseen palkataan 10 ohjaaja, jotka tekevät muun muassa tätä valistustyötä.

Keskuksessa kaksi vartijaa

Yleisö tivasi tavan takaa sitä, kuka vastaa kyläläisten turvallisuudesta. Pyykkönen toisti, että jokainen turvapaikanhakija vastaa itse viime kädessä teoistaan.

Keskuksessa on koko ajan kaksi vartijaa, mutta he eivät kuitenkaan saa poistua alueelta, tiedettiin kertoa. Pyykkönen vahvisti tämän tiedon.

Tiedetäänkö, ketä keskuksen asukkaat ovat, kysyttiin pariinkin otteeseen.

Viraston edustajat vakuuttivat, että kaikki on rekisteröity Suomeen tullessa.

Turvapaikkaselvityksiä on Evitskogissakin alettu tehdä, ja maanantaina keskukseen sijoitetaan kolme viraston ylitarkastajaa tekemään haastatteluja.

Tiedetäänkö kulkutaudeista?

Sairauksista ja kulkutaudeistakin kysyttiin. Kaikki keskuksen asukkaat käyvät Espoossa lääkäriasema AVA:n tarkastuksissa, ja oma terveydenhoitaja työskentelee Evitskogin keskuksessa, oli vastaus.

Helsingin vastaanottokeskus on tehnyt kolmen kuukauden vuokrasopimuksen Evitskogin majoitusyrittäjän kanssa. Yritys hoitaa majoituksen ja ruokailut.

Tästä maksetaan Kuuluvaisen mukaan yritykselle noin 30 euroa päivässä majoittujaa kohden.

Tuleeko keskuksesta pysyvä, oli usein esitetty kysymys. Siihen ei saatu vastausta.

Sekä Pyykkönen että Kuuluvainen antoivat ymmärtää, että on hyvin todennäköistä, että keskus jatkaa kolmen kuukauden jälkeenkin.

Paine turvapaikanhakijoiden määrässä on niin suuri, että majoitustiloja tarvitaan koko ajan lisää ja jo perustettuja varsinkin Helsingin sedulla on vaikea lopettaa.

Saako kunta sanoa sanansa?

Kysytäänkö kunnan kantaa pysyvän keskuksen perustamiseen, kuten useissa kunnissa on tehty, tiedusteltiin.

Maahanmuuttoviraston Kuuluvainen lupaili virallista yhteydenottoa Kirkkonummen kuntaa, jos keskus jatkaa Evitskogissa pidempään.

Hän totesi kuitenkin, ettei kunnan lupaa tarvita keskuksen pyörittämiseen varsinkaan kun keskuksessa ei ole lapsia.

Jos lapsia olisi, kuntaa jouduttaisiin pyytämään järjestämään peruskoulua lapsille.

− Maahanmuttoviraston periaatteena on kuitenkin ollut, että keskuksia ei perusteta, jos kunta vastustaa niitä, Kuuluvainen totesi.

Kirkkonummelta ei ehditty Kuuluvaisen mukaan mielipidettä kysyä, kun keskus piti perustaa pikavauhtia.

- Pari-kolme viikkoa sitten Helsingin vastaanottokeskuksen tilanne oli niin kriittinen, että piti toimia heti. Muuten turvapaikanhakijoita olisi jäänyt ulkosalle, Kuuluvainen kertoi.

Viimeksi Forssan kaupunginhallitus ilmoitti maanantaina, ettei se halua väliaikaista vastaanottokeskusta alueelleen.

Infotilaisuuden henki ei kuitenkaan ollut kokonaan kielteinen vastaanottokeskukselle. Yleisössä oli myös ymmärtäjiä.

Joku totesi, että Aktiivissa majoittuneen 200 virolaisenkin kanssa on pärjätty pari vuotta, kyllä varmasti selvitään turvapaikanhakijoidenkin kanssa.