Yle: Paperittomasta maahantulijasta veronmaksajaksi

Yle: Paperittomasta maahantulijasta veronmaksajaksi 1.8.2015

Kuusi vuotta sitten afganistanilainen Ashraf Sahil pakoili Suomen viranomaisia, jotka halusivat käännyttää hänet Kreikkaan. Nyt hän kokoaa Mercedes-Benzin A-sarjaa Uudenkaupungin autotehtaalla.

Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa valmistuu Mercedes-Benz A-sarjan henkilöautoja aamuvarhaisesta iltamyöhään, kirjaimellisesti liukuhihnalta. Kokoonpanoalueen aamuvuorossa töitä paiskii myös nuori afgaanimies Ashraf Sahil.

– Teen aika lailla samaa hommaa joka päivä. Asennan parit tulpat, etulasinpesuletkun, teen valosäädön. Semmoista.

Sähköasentajaksi pari vuotta sitten valmistunut Ashraf Sahil aloitti autotehtaalla helmikuussa. Hän viihtyy työssään hyvin.

– Pitää tehdä rauhallisesti ja huolellisesti, hyvää laatua. Tarkistaa kaikki asiat.

Itse hän on päässyt kokeilemaan Mersulla ajamista autokoulussa.

– Se on tosi hiljainen ja kulkee rauhallisesti. Uutta teknologiaa. Hieno auto, hän kehuu.

Pakoon niin kauas kuin mahdollista

Ashraf Sahil tuli Suomeen seitsemän vuotta sitten pitkän ja vaarallisen matkan jälkeen. Hänen Taliban-liikkeen vainoamaan hazara-vähemmistöön kuuluva perheensä oli paennut Afganistanista Pakistaniin jo silloin, kun hän oli pieni lapsi.

Kun olot myös Pakistanissa kävivät liian turvattomiksi, vanhemmat lähettivät teini-ikäisen pojan ihmissalakuljettajien matkassa Iranin ja Turkin halki kohti Eurooppaa.

– Rajavartijat tulittivat meitä, ja osa kavereista loukkaantui, jopa kuoli. Kävelimme öisin vuorten ja tasankojen poikki. Nukuimme puiden alla, puistoissa, rautatieasemilla, Ashraf kertoo.

– Pahinta oli, kun salakuljettajat vaativat jatkuvasti lisää rahaa. Minulla ei ollut, ja tiesin, ettei vanhemmillanikaan ollut sellaisia summia. He myös pitivät meitä vankeina ja kävivät meillä kauppaa.

Merimatkan Turkista Kreikkaan ja Eurooppaan Ashraf teki henkensä kaupalla kumiveneellä. Kreikasta Italiaan hän matkasi piiloutuneena vesimelonien kuljetuslaatikkoon.

Pariisin, Brysselin ja Kööpenhaminan kautta hän päätyi lopulta Suomeen ja Turkuun, lähinnä siksi, että halusi opiskelemaan.

– Olin kuullut Nokiasta ja heidän älypuhelimistaan. Olen ollut kiinnostunut teknologiasta lapsesta asti, Ashraf naurahtaa.

– Mutta pääasiallinen syy Suomeen tulolle oli, että halusin paeta niin kauas kuin mahdollista.

Paperiton pakoilee poliisia

Ashraf Sahil haki Suomesta turvapaikkaa, mutta pian maahanmuuttoviranomaiset ilmoittivat, että hänet käännytettäisiin takaisin Kreikkaan, eli siihen EU-maahan, johon hän ensimmäisenä saapui. Sinne hän ei kuitenkaan missään nimessä halunnut.

– Turvapaikanhakijoiden oloja Kreikassa ei voi verrata Suomeen. Siellä poliisit käskyttivät meitä, tönivät ja peittivät kasvonsa, Ashraf kertoo.

– Suomessa olo oli alkanut tuntua normaalilta. Olin saanut ystäviä ja alkanut opiskella. Olin järkyttynyt päätöksestä.

Ashraf päätti painua maan alle, tamperelaisen professorin Juha Suorannan avustuksella. Seuraavat kuukaudet hän oli niin sanottu paperiton, piilotteli viranomaisia ilman oleskelulupaa Tampereella Suorannan edesmenneen isoisän asunnossa.

– Pelkäsin, enkä saanut öisin unta. Kun menin ulos, luulin, että minua seurataan, Ashraf kertoo.

– Jos näin poliisin, yritin piilotella esimerkiksi kaupoissa. Jos näin kaksi tai kolme poliisiautoa, en uskaltanut mennä ulos. Ajattelin, että nyt ne ottavat minut kiinni.

Suoranta piti alaikäisenä käännytetyn nuorukaisen puolia viranomaisia vastaan. Ja kutsui välillä esimerkiksi kotiinsa syömään.

– Tapaamiset Juhan perheen ja hänen ystävänsä perheen kanssa saivat minut unohtamaan ongelmani hetkeksi. Heidän luonaan tunsin oloni turvalliseksi. He kaikki ovat hyvin ystävällisiä ihmisiä, Ashraf kiittää.

Virheitä kreikkalaisten papereissa

Ashraf Sahilin mukaan häneltä otettiin Kreikassa sormenjäljet, mutta hänen nimensä ja syntymäaikansa kirjoitettiin ylös väärin. Hän oli saapuessaan 17-vuotias, mutta kreikkalaisten papereissa täysi-ikäinen.

– Kreikkaan saapuu tuhansia ihmisiä ja on ymmärrettävää, että he tekevät virheitä. Ehkä henkilökuntaa ei ole riittävästi, eikä kaikkiin yksityiskohtiin ole aikaa paneutua ja paperit menevät sekaisin, Ashraf arvelee.

Toisaalta takana saattaa olla myös tarkoitushakuisuutta.

– Olen kuullut myös, että Kreikan pitäisi antaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden jäädä maahan. He merkitsevät tulijat täysi-ikäisiksi, jotta nämä lähtisivät Kreikasta mahdollisimman pian. En ole ainoa, jonka kohdalla on sattunut virheitä, Ashraf kertoo.

Lopulta väärin perustein tehty käännytyspäätös asetettiin täytäntöönpanokieltoon ja Ashraf sai jäädä Suomeen.

– Olin sanaton. Minun ei tarvinnutkaan luopua toivosta, vaan sain alkaa ajatella tulevaisuutta, Ashraf muistelee.

Tulevaisuus yhä viranomaisten käsissä

Ashraf Sahilin paperittomuudesta ja viranomaisten pakoilusta on nyt kuusi vuotta. Sen jälkeen hän on päässyt opiskelemaan, valmistunut ammattikoulusta ja saanut työpaikan.

– Nyt maksan kaiken omilla rahoilla. Ei tarvitse enää lähettää hakemuksia tai kaikenlaisia lisäselvityksiä sosiaalityöntekijöille, Ashraf sanoo.

Hän toivoo, että pääsisi töissä eteenpäin ja opettelemaan uusia tehtäviä. Myös jatko-opiskelu esimerkiksi ammattikorkeakoulussa kiinnostaisi.

Mutta vieläkin Ashraf Sahilin tulevaisuus riippuu maahanmuuttoviranomaisista ja heidän päätöksistään. Hänen hakemuksensa Suomen kansalaisuudesta ei mennyt keväällä läpi, ilmeisesti Kreikan papereissa olevien epäselvyyksien takia. Oleskelulupa umpeutuu ensi vuonna. Hän myöntää, että asia painaa mieltä.

Heinä-elokuun vaihteessa autotyöläinen kuitenkin on kesälomalla. Harkinnassa on reissu Saksaan tai lomailua ihan vain kotimaassa.

– Tykkään käydä rannalla kavereiden kanssa. Käyn rannalla usein myös yksin kävelemässä. Sukunimeni tarkoittaa rantaa, Ashraf Sahil hymyilee.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma aiheesta kuullaan lauantaina 1.8. klo 12.10 Yle Radio 1:ssä ja klo 14.03 Radio Suomessa. Ohjelma on kuultavissa myös Yle Areenassa. Se on osa "Kun maailmanpolitiikka tuli kotiovelle" -sarjaa.