Savon Sanomat: Maahanmuuttajat halvemmalla töihin

Savon Sanomat: Maahanmuuttajat halvemmalla töihin 4.1.2016
Savon Sanomat: SAK toivoo kolmikantaa, EK ei kaipaa komiteoita

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee uudistuksia, joilla maahanmuuttajat saadaan nykyistä nopeammin koulutukseen ja työmarkkinoille.

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat aiotaan poistaa ja sääntelyä puretaan. Työpaikalla oppimista on tarkoitus edistää uudenlaisella koulutussopimuksella.

Ammatillisen koulutuksen laajalla reformilla on kiire, koska Suomeen on tullut kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita. Heistä suuri osa saa työluvan.

Ministeriö kertoo uusista keinoista tammikuun loppupuolella.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö etsii keinoja maahanmuuttajien työllistymiseksi.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) entinen ylijohtaja, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) perää avauksia, koska muuten valtaosa uusista maahanmuuttajista jää työttömiksi.

Hän kuitenkin tyrmää sellaiset työmarkkinat, joilla eri ihmisille on erilaiset normit, lait ja oikeudet.

– Emme tarvitse halpatyömarkkinoita, mutta työehtoja pitää vähän helpottaa.

Vartiainen kannattaa maahanmuuttajien työllistymistä ainakin kolmella tavalla, joista yksi on ministeriössä mietittävä koulutustyösuhde.

– Se olisi oikotie työhön. Työnantajavelvoitteet eivät olisi niin ankaria kuin oppisopimuksessa. Töitä tehtäisiin halvemmalla osana ammattikoulutusta.

Esimerkiksi Saksassa palkka on aluksi noin 500 euroa kuussa.

Toisena keinona hän suosittelee oppisopimustoimintaa, jossa palkka voi ensimmäisen vuonna olla puolet työehtosopimuksen mukaisesta palkasta, toisena vuonna 70 prosenttia ja kolmantena vuonna maksettaisiin täyttä palkkaa.

Näin esimerkiksi irakilaiset ajatellaan työllistettävän Saksassa, jossa Vartiainen oli valiokuntamatkalla syksyllä.

– Siellä oltiin aika optimistisia, että oppisopimusjärjestelmä imee heidät töihin. Kunhan ensin saadaan vähän kielikoulutusta.

Palkkatuettu työ ja työharjoittelu on pidetty erillään työehtosopimuksen alaisista töistä, jotta ne eivät kilpaile keskenään.

– Myös tässä pitäisi ottaa väljempi ote. Kunnat voivat vaikka palkkatuetulla työllä teettää normaaleja työtehtäviä.

Vartiainen kaipaa ronskimpia otteita, joilla tavallaan salvataan palkkojen nousu muutamaksi vuodeksi. Se parantaisi kilpailukykyä.

– Meillä on liian korkea kustannustaso.

Hallitukselta on tulossa uudistuksia, joilla helpotetaan esimerkiksi määräaikaisten palkkaamista.

Vartiaisen mielestä paikallisella sopimisella tulisi entistä helpommin työllistää myös sellaisia ihmisiä, joilla ei ole suomalaista koulutusta.

– Näillä konsteilla kantasuomalaistenkin työllisyystilanne paranee. Samat kannustinongelmat koskevat vähän koulutettuja suomalaisiakin. Suomalaiset ja maahanmuuttajat työllistyvät ihan samoilla konsteilla. Meidän pitää tehdä uudistuksia, joilla se saadaan helpommaksi.

Hän toivoo ammattiliitoilta myötämielisyyttä.

– Liittojenkin pitää nyt jonkin verran tinkiä. He ymmärtävät, että ei tästä muuten mitään tule. Heillä ei ole veto-oikeutta. Nykyisillä pelisäännöillä kaikki eivät työllisty.


-----


Savon Sanomat: SAK toivoo kolmikantaa, EK ei kaipaa komiteoita

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen korostaa maahanmuuttajien saamista työelämään.

– Tämän ei pidä antaa johtaa siihen, että syntyy toisenlaiset – jopa säätelemättömät työmarkkinat. Sellaisia merkkejä on näkyvissä. Työnantajapuolella ollaan sitä mieltä, että nyt vain palkatta töihin että pääsee työelämään.

SAK kaipaa laajaa foorumia.

– Toivoisi, että valtiovaltiovalta kutsuisi mahdollisimman pian koolle työmarkkinaosapuolet keskustelemaan, mitä tässä voitaisiin tehdä.

Tukiainen haluaa järjestelmän, joka tukee maahanmuuttajien ja pakolaisstatuksen saaneiden ihmisten työllistymistä ja integroitumista yhteiskuntaan.

– Ja toisaalta estämään erillisten halpatyömarkkinoiden syntymisen.

SAK käynnistää osana suurempaa hanketta maahanmuuttajien neuvontapisteen Helsingissä.

Monet turvapaikanhakijoista ovat hyvin koulutettuja.

– Mielestäni se johtaa siihen, että työperäisen maahanmuuton tarve vähenee.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Kari Jääskeläisen mukaan joustot saavat työmarkkinat vetämään. EK on esittänyt työkokeilupaikkoja, mutta halpatyömarkkinoita liitto ei aja.

Tosin aina ei makseta taulukon mukaista palkkaa.

– Työn ohessa kouluttautumisessa työpanos ei ole täyttä sataa prosenttia.

Jääskeläisen mukaan huomattava osa maahanmuuttajista voi työllistyä yrittäjinä, mikä on nähtävä mahdollisuutena.

– He tulevat kulttuureista, joissa yrittäjyys on luonteva tapa osallistua työntekoon ja yhteiskuntaan.

Suomi saisi näin oppia maahanmuuttajilta.

– Onko tässä terveen ja reippaan riskinottoon kannustavan asennekasvatuksen paikka? Yrittäjyyden ilmapiiriin syntyisi myönteistä vaikutusta pitkällä aikavälillä.

Tukiaisen ehdottamaa foorumia Jääskeläinen harkitsisi.

– Ehkä ei tarvita komiteoita. Päättäjillä on nyt kauhea paine päällä. Pitää tehdä nopeita ratkaisuja.

Toimettomina turhautuvat maahanmuuttajat pitää saada töihin.

– Muuten syntyy lisää ongelmia ja vastakkainasettelua kantasuomalaisten ja uusien ihmisten välillä.