HS: Kysely: Suomalaisten enemmistö ei luota maahanmuuttoa käsitteleviin uutisiin

Helsingin Sanomat: Kysely: Suomalaisten enemmistö ei luota maahanmuuttoa käsitteleviin uutisiin 9.2.2016

Talouden, terveysasioiden ja asumisen käsittelyssä Suomen mediailmastoa pidetään oikeistolaisena.

Onko Suomen tiedotusilmasto oikeistolainen? Onko uutisointi maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoista epäluotettavaa?

Näin ainakin kertoo kansainvälisen YouGov-markkinatutkimusyhtiön tuore kyselytutkimus, jossa kysyttiin runsaalta 8 000 aikuiselta eurooppalaiselta käsityksiä median painotuksista ja luotettavuudesta.

Verkkokysely tehtiin tammikuun lopulla, ja tutkimusmaat olivat Suomen lisäksi Britannia, Saksa, Ranska, Tanska, Ruotsi ja Norja.

Median poliittisia painotuksia kysyttiin viideltä aihealueelta: taloutta, asuntoasioita, terveyttä, rikoksia ja maahanmuuttoa koskevista uutisoinnista. Lisäksi kysyttiin, miten paljon luotettiin mm. naisia, julkkiksia, pakolaisia, poliitikkoja ja nuoriso käsitteleviin uutisiin.

Seitsemän maan kansalaisista suomalaiset pitävät mediaansa oikeistolaisimpana, etenkin taloudesta, asuntoasioista ja terveydestä raportoitaessa. Samansuuntaiset tulokset saatiin Britanniasta.

Tanskassa ei painotuksia oikeisto–vasemmisto-akselilla nähdä juuri lainkaan, ei liioin Norjassa, paitsi uutisissa, jotka kertovat rikoksista ja maahanmuutosta. Niiden käsittelyn katsotaan olevan vasemmalle kallellaan.

Ranskassa, Saksassa ja etenkin Ruotsissa mediaa pidetään vasemmistolaisesti värittyneenä.

Poliittisten painotusten lisäksi YouGov-gallupissa kysyttiin käsityksiä median luotettavuudesta seitsemällä aihealueella.

Nyt keskityttiin maahanmuutto-uutisointiin, jota lähestyttiin kolmesta eri kulmasta. Luotetaanko mediaan, kun se kertoo ”pakolaisista ja turvapaikanhakijoista”, ”etnisistä vähemmistöistä” ja ”maahanmuuttajista”?

Tulokset vaihtelivat melko paljon maasta toiseen. Eniten tiedotusvälineiden kertomaan luotettiin Tanskassa – vähiten Suomessa. Myös Saksassa luottamus maahanmuutto-uutisiin on alhainen.

Suomen tulosten mukaan yli 60 prosenttia vastaajista piti kaikkiin kolmeen maahanmuuttoaiheeseen liittyvää uutisointia hyvin tai hieman epätarkkana.

Mediatutkijan ensimmäinen analyysi YouGovin tutkimustuloksista on se, että ne kertovat myös vastaajien omasta tilanteesta.

”Käsitykset tiedotusvälineiden poliittisesta värittyneisyydestä ovat aina yhteydessä siihen, miten vastaaja oman asemansa yhteiskunnassa näkee ja mitä politiikassa on meneillään”, sanoo tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston viestinnän ja median yksiköstä.

Hän tutkii paraikaa median roolia politiikassa ja sitä, miten toimittajat tulkitsevat poliittisia kysymyksiä ja ottavat niihin kantaa.

”Viime aikojen yhteiskuntasopimusprosessi Suomessa näyttäytyy ihmisten mielissä ilmeisesti talousasiana”, Reunanen arvioi.

”Talous on Suomessa pinnalla, tehdään leikkauksia, eikä median katsota vastustavan niitä tarpeeksi. Se voidaan tulkita oikeistolaisuudeksi.”

Sama pätee ilmeisesti asumista ja terveydenhuoltoa koskevaan uutisointiin: sote-uudistuksia, asumisen kallistumista ja liikenteen uudelleenjärjestelyä Suomessa ei koeta hyvinvointia ja turvallisuutta lisäävinä asioina.

Ihmisten huolesta kertoo Reunasen mukaan myös epäluottamus maahanmuuttoa käsittelevään uutisointiin.

”Se on intensiivinen huolenaihe, josta selvästi kaivataan suorempaa puhetta ja selkeämpiä linjoja. Median koetaan olevan liian varovainen. Ehkä ajatellaan, ettei se kerro kaikkea”, Esa Reunanen arvioi.

”Tästä syystä tasavallan presidentin maahanmuuttoon puuttunut puhe valtiopäivien avajaisissa koettiin myönteisenä, ja sitä kiiteltiin laajasti.”

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajasta Elina Grundströmistä on syytä huolestua, jos kansalaiset eivät koe luottavansa uutisiin maahanmuutosta.

”Se on kuitenkin osa isompaa ilmiötä eli luottamuksen ilmapiiriä koko yhteiskunnassa, eikä se ole pelkästään median varassa. Poliisille on tehty esimerkiksi tekaisuja ilmoituksia vakavista rikoksista kuten raiskauksista.”

Julkisen sanan neuvosto sai 2015 ennätysmäärän maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin liittyviä kanteluita. Tänä vuonnakin niitä on tullut jo parikymmentä.

”Suurinta osaa ei tosin otettu edes käsittelyyn, sillä niissä oli kyse kantelijan omista mielenilmauksista”, Grundström kertoo.

Hänestä Suomen media onkin maahanmuuttoa, turvapaikanhakijoita ja pakolaisia käsitellessään luotettava – kunhan se noudattaa JSN:n edellyttämiä Journalistin ohjeita.

Ne määrittelevät esimerkiksi uutishankintaa, haastateltavan oikeuksia, yksityisyyden suojaa ja virheiden oikaisua. Ihmisten etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista tai vakaumusta ei pidä liioin tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

”Kaikki mediat eivät ole näihin ohjeisiin sitoutuneet, kuten perussuomalaisten verkkojulkaisu Suomen Uutiset.”

YouGov-tutkimuksessa ei eritelty tarkemmin, mitä ”medialla” tarkoitetaan. Ehkä suomalaisvastaajat tosiaan laskivat siihen perinteisten tiedotusvälineiden lisäksi sosiaalisen median ja MV-lehden kaltaiset julkaisut?

”Voi olla, ettei eri medioita oikein eroteta toisistaan. Että ne näyttäytyvät kaikki samanarvoisina”, tutkija Esa Reunanen pohtii.

Siinä on hänestä kyse trendistä, joka on Suomessakin jo näkyvissä.

”Se on kuitenkin hidasta kehitystä. Yleisradion viime vuoden lopulla teettämän tutkimuksen mukaan nimenomaan perinteisten medioiden kuten Ylen ja Helsingin Sanomien luotettavuus oli yleisön silmissä päin vastoin parantunut. Niiden tarjoamaa punnittua tietoa pidetään vastavoimana sosiaalisen median juupas–eipäs-väittelylle.”

Samaa sanoo Elina Grundström.

”Yleisesti ottaen tiedotusvälineet ovat toimineet pakolaisuutisoinnissaan oikein, jatkaneet ja laajentaneet kertomaansa ja korjanneet virheellisiä tietoja, jotka ovat perustuneet esimerkiksi poliisin puutteelliseen tiedottamiseen.”