Savon Sanomat: Rasismitutkija: "Rasismista ei pitäisi puhua jonain suomalaisten kansallispiirteenä"

Savon Sanomat: Rasismitutkija: "Rasismista ei pitäisi puhua jonain suomalaisten kansallispiirteenä" 6.4.2016

Täällä asuu rasisteja, mutta myös antirasisteja. Muualla Euroopassa on yhtä lailla rasistisia asenteita ja rasistista toimintaa, tästä on tutkimustietoa, rasismitutkija Anna Rastas Tampereen yliopistosta sanoo.

Pelko uuden edessä on yksi syy siihen, miksi jotkut ihmiset suhtautuvat turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin kielteisesti, kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomat. Huonoina taloudellisina aikoina suhtautuminen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin on aina muuttunut kielteisempään suuntaan, sanoo maahanmuuttoon perehtynyt Pasi Saukkonen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta. Saukkonen on toiminut tutkijana myös Helsingin yliopistossa ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen johtajana.

Hänen mielestään Suomella on ollut huono onni, kun maahanmuuttajia, etenkin pakolaisia, on tullut enemmän juuri, kun on yhteiskunnallisesti vaikea tilanne.

– Toisaalta eurooppalainen uusnationalismi on ollut kasvava ilmiö jo pitkään, ja sen laineet olisivat lyöneet joka tapauksessa myös Suomenlahden rannoille, ja ovat niin tehneetkin.

Rasismitutkija Anna Rastas Tampereen yliopistosta sanoo, ettei pelkkä taloudellinen tilanne selitä rasismia, huonoa käytöstä tai empatian puutetta.

– Rasismista ei pitäisi puhua jonain suomalaisten kansallispiirteenä. Täällä asuu rasisteja, mutta myös antirasisteja. Muualla Euroopassa on yhtä lailla rasistisia asenteita ja rasistista toimintaa, tästä on tutkimustietoa, Rastas sanoo.

Noin puolet suomalaisista suhtautui melko tai erittäin kielteisesti turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään, kertoo tammikuussa 2016 julkaistu vuoden 2015 maanpuolustustutkimus. Kaksi kolmasosaa suomalaisista uskoo turvattomuuden lisääntyvän Suomessa tänä vuonna.

Anna Rastas sanoo, että rasismia ei pitäisi aina selittää ensisijaisesti ihmisten peloilla.

– Rasismia synnyttävät ja levittävät usein ihan tietoisesti ihmiset, jotka uskovat saavansa jotain hyötyä erilaisten uhkakuvien levittämisestä.

Hänen mielestään rasismi on vastoin useimpien suomalaisten arvoja, mutta rasismin vastustamista hankaloittaa se, että Suomesta puuttuu aiheeseen liittyvä keskustelukulttuuri.

– Rasismin seurauksista varsinkin sen uhreille pitäisi puhua enemmän. Myös antirasismia pitäisi tutkia enemmän, jotta löydettäisiin uusia keinoja puuttua rasismiin.

Lue lisää aiheesta keskiviikon Savon Sanomista.