Yle: Migrin Repo: Turvapaikanhakijamäärissä nyt seesteinen jakso

Yle: Migrin Repo: Turvapaikanhakijamäärissä nyt seesteinen jakso 21.4.2016
Uusi Suomi: Turvapaikanhakijat: Vain 25 % saanut paikan Suomesta – ”Hyvä, että monet tehneet omat johtopäätöksensä ja lähteneet”

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomen ja Venäjän uusi rajasopimus, Turkin ja EU:n palautussopimus sekä Euroopan maiden tiukentunut rajavalvonta ovat purreet turvapaikanhakijamääriin.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo arvioi Ylen aamu-tv:ssä, että Balkanin maiden toimet ja EU:n ja Turkin palautussopimus ovat rauhoittaneet turvapaikanhakijatilannetta Suomessa.

– Sillä on ollut varmasti hyvin ratkaiseva vaikutus, koska viime syksynä nämä ihmiset tulivat pääasiassa Länsi-Balkanin kautta Euroopan läpi ja Ruotsin kautta Suomeen. Tietysti myös eri valtioiden, kuten Ruotsin ja Tanskan, ulkomaalais- ja rajavalvonnan tiukennukset ovat vaikuttaneet.

Viime syksynä Suomessa koettiin ennennäkemätön turvapaikanhakijaryntäys. Viime vuonna noin 32 500 ihmistä haki maastamme turvapaikkaa. Tahti on nyt alkuvuonna selvästi hiljentynyt. Revon mukaan tällä hetkellä turvan hakijoita on alle sata ihmistä viikossa.
– Päivittäiset määrät ovat ihan yksittäisestä ihmisestä reiluun kahteenkymmeneen. Tähän tuli aika selkeä muutos tämän vuoden puolella. Maaliskuun alkuun asti valtaosa tuli kahden raja-aseman kautta Venäjältä. Tämän liikenteen päätyttyä on ollut aika rauhallinen ja seesteinen jakso.

Suomen ja Venäjän rajasopimus tuli voimaan pari viikkoa sitten. Nyt rajan yli päästetään vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia sekä näiden kanssa matkustavia perheenjäseniä.

Maahanmuuttovirasto on käsitellyt nopeutetussa järjestyksessä lähes 13 000 hakemusta. Tähän mennessä myönteisen päätöksen on saanut yli 3 200 ihmistä ja kielteinen päätös on annettu lähes 2 300 hakijalle. Suuri osa hakijoista, yli 5 000, on perunut hakemuksensa. Revon mielestä osalla tulijoista on ollut heikot perusteet hakea turvapaikkaa.
– Esimerkiksi irakilaisten joukossa liikkui viime vuonna huhuja, että Suomi ja Belgia ovat Euroopan kultavaltiot, joihin irakilaisten kannattaa tulla. Puhuttiin, että on nopea prosessi ja pääsee heti asumaan Suomeen. Ehkä ne realiteetit kohtasivat sitten hakijat. Toisaalta osa on myös tullut tänne heikommilla perusteilla. Jos lähdetään kotimaasta ja kerrotaan, että tullaan vainotuksi, ja lähdetään sitten pian takaisin. Se kertoo siitä, mikä on ollut se todellinen peruste.

Revon mukaan myös viesti vapaaehtoisen palaamisen mahdollisuudesta on mennyt perille.


____________________________________

Uusi Suomi: Turvapaikanhakijat: Vain 25 % saanut paikan Suomesta – ”Hyvä, että monet tehneet omat johtopäätöksensä ja lähteneet”

Vain 25 prosenttia tähän mennessä käsitellyistä syksyllä tulleista turvapaikkahakemuksista on johtanut myönteiseen päätökseen eli turvapaikkaan Suomessa, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo Uudelle Suomelle.
– Viime vuoden aikana tehtiin yhteensä päätöksiä noin 7500 hakijalle. Siitä 25 prosenttia oli myönteisiä. Tämän vuoden prosenttiosuus on sama. Tällä hetkellä neljännes hakemuksen tehneistä voi jäädä Suomeen, Repo kertoo.

Maahanmuuttovirastolla on vielä jonossa 22 700 hakemusta viime vuodelta ja tänä vuonna tulleet 2500 hakemusta.

– Pitää huomioida vielä tämän loppuruuhkan ja päätöksenteon osalta, että meillä on tarkoitus huhtikuun lopulla tai toukokuun alulla päivittää Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanne ja sen pohjalta arvioimme päätöskäytäntöjä. Sillä voi olla vaikutusta myös tuohon jonon purkuun ja päätösten jakautumiseen, Repo kertoo.

Sisäministeriö arvioi aiemmin, että noin kolmasosa eli 60-65 prosenttia hakijoista saisi myönteisen turvapaikkapäätöksen.

– Tämän hetken toteuma on yksi neljäsosa. Aikaisempi on ollut arvio. Se on todellakin arvio, koska meillä on vielä yli 20 000 hakemusta käymättä läpi, Repo kommentoi.

Aiemmin arvioitua harvempi on siis tähän mennessä saanut myönteisen päätöksen. Repo avaa lukuja tarkemmin.

– Olemme tänä vuonna tehneet päätöksen noin 6800 hakijalle, joista oli 25 prosenttia myönteisiä. Selkeiden kielteisten osuus on 19 prosenttia. Sitten on jätetty tutkimatta eli tehty niin sanottuja Dublin-palautuksia tai henkilö on tullut turvallisesta maasta tai hänellä on turvapaikka jossain muualla – näitä on toinen 19 prosenttia. Yhteensä siis 38 prosenttia meidän päätöksistämme oli kielteisiä tai jätettiin tutkimatta eli poistettiin maasta, Repo selvittää.

Jäljelle jää iso ryhmä: peruutetut tai keskeytetyt hakemukset.

– Sitten on edelleen 37 prosenttia heitä, jotka ovat itse tehneet päätöksen lähteä prosessista, peruuttaneet hakemuksensa tai osa on ollut kadoksissa niin pitkään, että on tehty raukeamispäätös, Repo kertoo.

Etenkin irakilaisia hakijoita on poistunut Suomesta omasta halustaan. Repo kertoo monien irakilaisten tulleen Suomeen virheellisin odotuksin, mikä selittää sekä hakemusten perumisia että kielteisten päätösten määrä.

– Irakilaiset ovat suuri ryhmä ja ainakin sosiaalisessa mediassa levisi syksyllä huhu, että Suomi ja Belgia ovat Euroopassa huippumaat, joihin irakilaisten kannattaa tulla. Vaikka tässä on vastaviestintää pyritty harrastamaan niin sosiaalisella medialla ja kaveripiirin viesteillä on suuri vaikutus, Repo vastaa.

– Osa on todennut, että heitä on huijattu, että huhut eivät pitäneet paikkansa. Siinä on monta syytä. Tämä on kaiken kaikkiaan yllättävää, että näitä peruuttaneita ja poistuneita oli näin suuri määrää. Se on hyvä, että hakijat ovat tehneet omat johtopäätöksensä ja lähteneet, hän lisää.

Maahanmuuttovirasto on jäänyt selkeästi jälkeen tavoitellusta tahdista turvapaikkahakemusten käsittelyssä.

– Tavoite on käsitellä kaikki viime vuonna tulleet hakemukset kesän loppuun mennessä. Siinä on määritelty tietty viikkovauhti. Laskeskeltiin, että olisi pitänyt jo huhtikuun alusta kyetä tekemään 1000 päätöstä viikossa. Olemme vaihdelleet siinä 500–600 välillä eli jäljessä ollaan, Repo kertoo.

Hän uskoo, että hakemusten käsittelytahti kiihtyy kun uudet työntekijät pääsevät sisään työhön.

–Emme ole tavoitteesta luopuneet mihinkään, mutta tiettyjä haasteita siinä on, Repo toteaa.

Hän kuitenkin korostaa, että hakemukset pyritään käsittelemään niin nopeasti kuin mahdollista, koska vastaanottojärjestelmän piirissä olo maksaa.

– 75 prosenttia hakijoista on sellaisia, jotka eivät ole saaneet lupaa jäädä Suomeen. On tietysti järkevää, että mahdollisimman nopeasti käsitellään, Repo sanoo.

Tavoite on siis käsitellä viime vuoden hakemuksen kesän loppuun mennessä. Saavutatteko tämän tavoitteen?

– Se on tavoite ja siihen pyritään. Meillä on tullut iso määrä uusia henkilöitä. Heidät pitää perehdyttää, neuvoa ja ohjata. Tämä on ollut suurempi haaste mitä arvioitiin. Meillä on ollut tulkkien saatavuudessa ja tietyissä puhuttelu- ja tila-asioissa hieman sellaista viivettä mitä ei suunniteltu. Totean faktana, että ei olla vielä siinä vauhdissa [mikä oli tavoite], mutta meillä on tosi iso porukka, joka pääsee työhön sisään ja vauhti kiihtyy, Repo vastaa.

Syksyllä turvapaikkanhakijoita oli paljon enemmän kuin talvella. Johtuuko se Suomen toimista vai talvesta vai jostain muusta?

– Uskon, että toimet muualla ovat vaikuttaneet vahvasti. Viime syksynä suuri osa tulijoista tuli Balkanin ja Kreikan kautta Eurooppaan jatkaen Unkarin, Itävallan, Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen. Nyt Ruotsilla ja Tanskalla on ollut tehostettua ulkomaalaisvalvontaa ja tarkastuksia eteläisillä rajoillaan, mikä on aiheuttanut tiettyjen hakijoiden kulkemisen estymisen meille. EU on tehnyt sopimuksen, että Kreikasta pyrittäisiin palauttamaan hakijoita. Tämä reitti on pysähtynyt, Repo vastaa.

– Sitten alkutalvesta tuli pohjoisten raja-asemien Sallan ja Rajajoosepin kautta kohtalaisesti hakijoita. Tämä on tyrehtynyt maaliskuun alusta. Kaiken kaikkiaan nämä seikat ovat vaikuttamassa tähän. En osaa sanoa mikä vaikutus Suomen päätöskäytännöillä on ollut, hän lisää.

Repo pitää yllättävänä, että niin moni turvapaikanhakija on lähtenyt vapaaehtoisesti Suomesta.

– Joku ei ole miellyttänyt hakijoita kun ovat noin suurimääräisesti ovat peruuttaneet hakemuksia, palanneet takaisin kotimaahan, jossa katsoivat aluksi joutuneensa vainotuiksi, Repo toteaa.

Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt selkeästi syksyn jälkeen.

Onko maahanmuuttovirasto varautunut uuteen turvapaikanhakijoiden määrän kasvamiseen?

– Nyt on uutisoitu, että Välimeren kautta Italiaan on kiihtynyt hakijoiden tulo. Ennustajaksi on hankala ryhtyä, mutta meillä on vastaanottojärjestelmässä reagointivalmius ja suunnitelmat myös suuremman hakijamäärän tulemiseen. Lisäksi meillä on iso henkilöstö, joka on koulutettu tähän päätöksentekoon. Meillä on parempi reagointivalmius kuin syksyllä, Repo vastaa.