Helsingin Sanomat: Helsingissä ilmoitetaan poikkeuksellisen paljon raiskauksista – asiantuntijan mukaan ulkomaalaisten määrä epäillyistä ”suhteettoman suuri” 12.4.2016
HELSINGISSÄ tehdään juuri nyt poikkeuksellisen paljon raiskauksia koskevia rikosilmoituksia. Helsingin poliisille tehtiin Poliisiammattikorkeakoulun tilastojen mukaan viime vuonna rikosilmoitus 178 raiskauksesta. Määrä on 2000-luvun toisiksi suurin. Vuonna 2008 raiskauksista kirjattiin 326 rikosilmoitusta.
Tänä vuonna raiskausten määrä saattaa nousta vielä huomattavasti viime vuotta korkeammalle. Poliisille on tehty tammi–maaliskuussa 63 raiskausilmoitusta. Jos sama vauhti jatkuu, ilmoitettujen raiskausten määrä nousee tänä vuonna yli 250:een.
”Fakta on, että lyhyen aikavälin tilastoissa Helsingin poliisille ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä on noussut. Muutosta on erityisesti seksuaalisten ahdistelujen ja raiskausten määrässä”, sanoo Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön päällikkö, rikosylikomisario Jonna Turunen.
”Ilmoitusten lisääntyminen on tosiasia, en lähde ollenkaan arviomaan, mistä se johtuu.”
Tarkoittavatko lisääntyneet raiskausilmoitukset myös sitä, että Helsingissä raiskataan nyt erityisen paljon ihmisiä?
”Tilastoissa vaikuttaa aina monta asiaa. Tilastot perustuvat poliisille ilmoitettujen yksittäisten rikosten määrään. Siten yhdessä rikosilmoituksessa voi olla tutkittavana useita ilmoitettuja rikoksia. Laajat kokonaisuudet näkyvät tilastoissa”, Turunen vastaa.
”Tilastojen perusteella tehtävässä päättelyssä on huomioitava useita asioita, muun muassa piilorikollisuus ja mitä tilastoidaan. On myös muistettava, että seksuaalirikollisuuteen liittyy paljon piilorikollisuutta, jota ei ilmoiteta poliisille.”
TILASTOKESKUKSEN Rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan suurin osa poliisin tietoon tulleista raiskauksista tehdään yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Viimeisten vuosien aikana kuohuttaneita puskaraiskauksia on rikosylikomisario Turusen mukaan tehty Helsingissä viime vuonna 14 ja toissa vuonna 9.
Kiinnostavaa Helsingin poliisin tietoon tulleissa raiskauksissa on, että ulkomaalaiset ovat vahvasti yliedustettuina raiskauksesta epäiltyjen joukossa. Helsingin poliisin raiskausrikoksista epäillyistä henkilöistä lähes neljä kymmenestä oli vuonna 2013 ulkomaan kansalaisia. Toissa vuonna epäillyistä joka neljäs oli ulkomaan kansalainen ja viime vuonna lukema oli lähes puolet.
Kriminologian ja oikeuspoliittisen instituutin suunnittelija Hannu Niemi pitää suhdetta todella suurena. HSTV:n haastateltavana vieraillut Niemi sanoo, etteivät ulkomaalaiset korostu tilastoissa muiden rikosten osalta vastaavalla tavalla.
”Osittain tuo voi selittyä sillä, että tuntemattomien tekemistä rikoksista ilmoitetaan helpommin poliisille ja ulkomaalaisuus voi osaltaan nostaa sitä. Luku on kuitenkin niin iso, että väkisinkin tulee mieleen, että he myös syyllistyvät usein näihin rikoksiin”, Niemi sanoo.
Tässä kohtaa on tosin huomioitava, että ilmoitetuista raiskauksista suuressa osassa tekijää ei tiedetä. Raiskaukset tulevat myös ylipäänsä vain harvoin poliisin tietoon. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn arvion mukaan Suomessa raiskataan vuosittain noin 15 000 naista. Poliisin tietoon tuli viime vuonna Rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan noin 1 050 raiskausta tai törkeää raiskausta.
Niemen mielestä raiskausten todellista määrää on hyvin vaikea arvioida.
”Tällaiset arviot ovat enemmän tai vähemmän hatusta vedettyjä. Niissä ei ole mitään vankkaa tutkimuksellista pohjaa.”
Jos Amnestyn luvut ja rikosilmoitukset kuvaavat Suomessa tehtyjen raiskausten ja niiden paljastumisen suhdetta, poliisin tietoon tulee vuosittain vain noin 7 prosenttia kaikista raiskauksista.
”Poliisin arvioiden mukaan 3–10 prosenttia seksuaalisen väkivallan uhreista tekee siitä ilmoituksen poliisille. Tilastojen mukaan rikoksen tekijä on useimmiten oma kumppani tai tuttu. Se myös kasvattaa kynnystä tehdä ilmoitus”, sanoo Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tanja Noponen.
Noposen mielestä lisääntyneet rikosilmoitukset ovat sinällään hyvä merkki, sillä ne kertonevat siitä, että esimerkiksi raiskausten uhrit uskaltavat tehdä ilmoituksia aiempaa useammin.
”Seksuaalisesta väkivallasta ja sen eri muodoista puhuminen on tärkeää. Keskustelun avulla ihmiset ehkä osaavat paremmin tunnistaa, että se, mitä heille on tapahtunut, on väkivaltaa”, Noponen sanoo.
Myös Turunen uskoo, että seksuaalirikoksista käyty keskustelu madaltaa kynnystä rikosilmoituksen tekemiseen.
”On hyvä asia, että aiheesta keskustellaan, sillä se madaltaa kynnystä rikosilmoituksen tekemiseen. Asiallinen keskustelu asiasta on siis toivottavaa.”
HELSINGISSÄ raiskauksia tulee eniten esiin Malmilla, Meilahdessa ja Länsi-Pasilassa. Vuosina 2014 ja 2015 poliisi hälytettiin raiskauksen takia Malmille ja Meilahteen kumpaankin 25 kertaa ja Länsi-Pasilaan 22 kertaa.
Tämä on sikäli erikoista, ettei näillä alueilla ole mitenkään erityisen paljon muihin rikoksiin liittyviä tehtäviä. Tehdäänkö näillä alueilla muuta kaupunkia enemmän raiskauksia?
”En lähtisi tekemään tuollaista johtopäätöstä. Mielestäni se on suorastaan vaarallinen. Minun mielestäni tuo kertoo ainoastaan hälytystehtävien määrän”, Turunen sanoo.