HS: Pakolaiskriisiä ei pidä hoitaa pelkillä laastareilla

Helsingin Sanomat: Pakolaiskriisiä ei pidä hoitaa pelkillä laastareilla 15.4.2016

EUROOPAN UNIONI teki maaliskuussa Turkin kanssa sopimuksen, joka pyrkii hillitsemään turvapaikanhakijoiden tuloa EU-alueelle. Sopimuksen mukaan Turkki ei ole enää läpikulkumaa turvapaikanhakijoille vaan se huolehtii alueelleen tulevista pakolaisista humaanisti ja osa Turkissa olevista turvapaikanhakijoista jaetaan EU-maiden kesken.

Ilman sopimusta massiivinen turvapaikanhaku olisi jatkunut. Hallitsemattoman suuri joukko ihmisiä olisi tullut Balkanin maihin, joilla ei ole edellytyksiä huolehtia tulijoista.

Vaikka Turkin ihmisoikeustilanne jättää toivomisen varaa, maan omat viisumivapausponnistelut ja EU-jäsenyystoiveet ovat vahva tae turvapaikanhakijoita koskevan sopimuksen onnistumisesta, semminkin kun ihmisoikeuskysymysten asiallinen hoito on EU-jäsenyysneuvottelujen keskeinen kriteeri. Samalla Turkilla on mahdollisuus näyttää, että siellä asiat hoidetaan paremmin kuin EU-maa Kreikassa.

Sopimus on laastari, jolla yritetään hoitaa monimutkaisia oireita. Akuuttia hätää ja kaaosta saadaan rauhoitettua, mutta paineet lähtömaissa eivät helpota. Syyrian ja Irakin konfliktit jatkuvat, eikä maiden talous pääse kehittymään. Kriisien takia monet jäävät ilman suojaa ja toimeentulon edellytyksiä.

FACEBOOK ja muu sosiaalinen media antoivat aiemmin irakilaisille ja syyrialaiselle valheellisen kuvan Ruotsista ja Suomesta turvapaikanhaun onneloina. Nyt sosiaalisessa mediassa leviää yhtä nopeasti tieto siitä, että Turkin leireiltä on vaikeaa päästä eteenpäin Eurooppaan.

Ennen pitkää Irakista ja Syyriasta pois pyrkivien virta kohti Turkkia tyrehtyy. Eurooppaan pyrkivät ihmiset ohjautuvat uusille reiteille.

Todennäköisesti turvapaikanhakijoita tulee Kaukasukselle. Odotettavissa on, että pakolaisuus Venäjän rajalle lisääntyy suuressa määrin.

Tätä ennakoi myös se, että Venäjän maahanmuuttovirasto siirretään sisäministeriön alaisuuteen ja virasto keskittyy enemmän rikostorjuntaan. Kreml laskee, että esimerkiksi kiisteltyyn Ossetiaan voi tulla paljon turvapaikanhakijoita. Venäjän resursseista, kyvystä ja moraalista huolehtia näin suurista pakolaismääristä ei ole aiempaa kokemusta. Pahimmillaan tulijoita on vastassa asianmukaisen järjestelykeskuksen sijaan rikoksentorjuntaoperaatio.

YHÄ SUUREMPI OSA turvapaikanhakijoista tulee Afrikasta. Turkki on harvoin heidän kauttakulkumaansa. Esimerkiksi Lampedusan kautta Eurooppaan pyrkii jo nyt enemmän afrikkalaisia kuin Turkin läpi.

Afrikan maista Eurooppaan pyrkivien lähdön syyt ovat monimutkaisempia ja pitemmän ajan kuluessa kehittyneitä kuin Irakista ja Syyriasta pakenevien vaikuttimet.

Siirtolaisuus tai turvapaikanhaku Afrikasta ei lopu, vaikka Boko Haram rauhoittuisi, biafralaiset lopettaisivat separatistiset pyrkimyksensä tai Eritrean konflikti rauhoittuisi. Leijonanosa Afrikasta tulevista turvapaikanhakijoista pyrkii Eurooppaan taloudellisista syistä, eivätkä ne syyt vähene oleellisesti ainakaan 20 seuraavan vuoden aikana.

Afrikkalaisten ahdingon takana on korruptoitunutta ja mielivaltaista hallintoa, liiallista väestönkasvua, nuorisotyöttömyyttä ja ruoan hinnan nousua. Kiina käyttää Afrikkaa hyväkseen ihmisoikeuksista piittaamatta. Moni maa kärsii keskiluokan aivovuodosta, henkisen pääoman karkaamisesta ulkomaille.

EU TARVITSEE tehokkaita keinoja, joilla voidaan vaikuttaa lähdön perimmäisiin syihin. Turvapaikka- ja kehityspolitiikan yhdistäminen on yksi mahdollisuus.

Kehityspolitiikan kärki on kohdistettava sellaisiin maihin, jotka ovat luisumassa konflikteihin tai jääneet kaoottiseen tilaan konfliktien takia. Turvapaikkakiintiöitä on kohdennettava alueille, joille annetaan kehitysapua. Kehitystä on arvioitava tiiviisti ihmisoikeustilanteen nojalla.

Sodan syttyessä on arvioitava, pitäisikö kehitysmäärärahoja kohdentaa aktiiviseen rauhanvälitykseen. Kehitysavun on oltava ketterää, ja kriisien kärjistyessä EU-mailla pitäisi olla valmius vaihtaa tuen saajia.

Eettistä kauppaa siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden lähtöalueiden kanssa on lisättävä. Erityisesti uudet nuoria työllistävät alat auttavat takaamaan yhteiskuntarauhaa.

EU:n on toimittava turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia vastaanottaessaan yksissä tuumin, yhtenäisin säännöin ja rakentein. Muussa tapauksessa kärsimys vain jatkuu ja pahenee.

Arno Tanner

Kirjoittaja on väestötieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän työskentelee Maahanmuuttovirastossa.