Helsingin Sanomat: Helsinkiä syytetään hätämajoitusta hakeneiden romanien jättämisestä yöksi 25 asteen pakkaseen 17.4.2016
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies tutkii, rikkoiko Helsinki perustuslakia, kun se ei tarjonnut yöpaikkaa Hietaniemenkadun palvelukeskuksesta yöpaikkaa hakeneille.
HELSINKIÄ syytetään hätämajoitusta hakeneiden Itä-Euroopan romaneiden jättämisestä yöksi paukkupakkaseen.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle tehtyjen kantelujen mukaan Helsinki ei päästänyt tammikuussa yöpaikkaa hakeneita romaneita kaupungin ylläpitämään Hietaniemenkadun palvelukeskukseen. Romaneilla ei ollut vakinaisia tuloja, joten he eivät ole rekisteröineet oleskeluaan Suomessa.
Syyksi mainittiin, että Hietaniemenkadun palvelukeskus tarjoaa palveluja ainoastaan helsinkiläisille.
PAKOLAISNEUVONNAN tekemän kantelun mukaan 12 romania joutui viettämään 7.–8. tammikuuta välisen yönsä ulkona 25 asteen pakkasessa, sillä Hietaniemenkadun palvelukeskus ei päästänyt heitä sisään.
Kaksi erityisen huonossa kunnossa olevaa hakijaa majoitettiin Diakonissalaitoksen päiväkeskus Hirundon työntekijöiden kotona.
Kantelun mukaan romanit pyysivät torstaina 7. tammikuuta Hirundosta apua hätämajoituksen järjestämiseen.
Hirundon työntekijä kysyi Helsingiltä apua majoituksen järjestämiseen, mutta sitä ei tarjottu. Syyksi kerrottiin se, etteivät hakijat ole helsinkiläisiä. Seuraavana päivänä 8. tammikuuta kaikille hakijoille oli löydetty yksityinen majoitus.
TOISEN, Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemän kantelun mukaan tilanteeseen ei ollut tullut parannusta vielä tammikuun loppupuolellakaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemä kantelu lähti liikkeelle Helsingin vasemmistoliiton valtuustoryhmän johtajan Veronika Honkasalon yhteydenotosta.
Kanteluissa moititaan myös Helsingin oleskeluluvattomien ulkomaalaisten tilapäismajoitusta koskevaa ohjetta. Pakolaisneuvonnan kantelun mukaan hätämajoituksen ehdoksi asetetaan ohjeessa se, että majoituksen saaja sitoutuu palaamaan kotimaahansa.
Ohjeen mukaan hätämajoitusta hakeva henkilö ohjataan ensisijaisesti hakemaan apua oman maansa suurlähetystöstä. Hätämajoitusta myönnetään vain kerran. Jos henkilö ei suurlähetystöön ohjaamisesta tai matkakustannusten maksamisesta huolimatta poistu Helsingistä, hän ei ole enää oikeutettu kunnan hätämajoituspalveluihin.
Sekä Pakolaisneuvonta että Honkasalo syyttävät Helsingin toiminnan olevan perustuslain vastaista. Perustuslain mukaan kaikilla, jotka eivät kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
EDUSKUNNAN apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pyysi helmikuun lopussa Helsingin vastausta asiaan. Hän halusi vastauksen kolmeen kysymykseen. Ensimmäiseksi hän halusi selvitystä siitä, kuinka Helsinki täyttää velvollisuutensa tarjota hätämajoitusta kaikille sitä tarvitseville yhdenvertaisesti?
Toinen kysymys koski Hietaniemen palvelukeskuksen tilojen riittävyyttä. Hän halusi tietää, pystytäänkö siellä tarjoamaan hätämajoitusta kaikille avun tarvitsijoille? Jos ei, niin miten Helsinki järjestää jatkossa tarvittavia lisätiloja?
Lisäksi hän halusi tietää, onko ulkomaalaisten tilapäistä majoitusta koskeva ohje ja sosiaalipäivystyksen toiminta lainmukaista?
HELSINGIN kaupunginhallitus käsittelee maanantaina kaupungin apulaisoikeusasiamiehelle antamaa vastausta. Apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn (kok) muotoilemassa vastausluonnoksessa todetaan, että Helsinki on toiminut hätämajoituksen järjestämisessä ”asianmukaisesti eikä kantelujen tulisi antaa aihetta enempiin toimenpiteisiin”.
”Helsingin kaupungin palveluissa kaikkia ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti. Marraskuussa 2015 Helsingissä oli asunnottomia 3 550”, Räty kirjoittaa.
”Kanteluissa tarkoitetuille romaneille ei ole kaupungin järjestämisvastuuseen kuuluvia omia palveluja. Kaupunki kuitenkin avustaa järjestöjä, joilla on palveluja nimenomaan romaneille.”
Rädyn esittelytekstissä kirjoitetaan myös, ettei Pakolaisneuvonnan kantelussa 7. tammikuuta kuvattua yhteydenottoa ole kirjattu Hietaniemenkadun palvelukeskuksen vuorokausiraporttiin.
Hietaniemenkadun palvelukeskus tarjoaa yhteensä 104 yöpaikkaa. Puolet paikoista sijaitsee maksullisissa yhden hengen huoneissa. Huoneet on tarkoitettu asunnottomien tilapäistä asumista varten. Puolet paikoista sijaitsee maksuttomassa asumispäivystyksessä. Asumispäivystykseen voi majoittaa tilapäisesti myös yli 52 ihmistä.