Yle: Kulttuurivieras koreografi Sonya Lindfors: Pelkkä katse voi olla väkivaltaa

Yle: Kulttuurivieras koreografi Sonya Lindfors: Pelkkä katse voi olla väkivaltaa 10.4.2016

Ikänsä Suomessa asunut koreografi Sonya Lindfors räjäytti pankin pari vuotta sitten marssittamalla neljä afrosuomalaista taiteilijaa tanssitaiteen näyttämölle. Nyt hän pohtii toiseutta. Tapaamme joka sunnuntai kulttuurivieraan, jolla on ajankohtaista asiaa.

Sekalainen seurakunta pitää palavereja myöhään iltapäivällä Helsingin Kaapelitehtaan hämyisessä kahvilassa. Sonya Lindfors, 30, saapuu haastatteluun suoraan treeneistä. Mustaan pilottitakkiin, mustiin haaremihousuihin ja nahkasaappaisiin pukeutunut koreografi tilaa vichyn. Korvissa killuvat valtavat renkaat.

Lindfors valmistelee parhaillaan Zodiakiin, uuden tanssin keskukseen uutta tanssiteosta Noble Savage. Teos käsittelee toiseutta.

– Olen voinut työskennellä elämäni aikana yhteensä vain kolme kuukautta niin, että kun tulen töihin, itseni näköiset ihmiset ovat enemmistössä.

Lindfors viittaa Noble Savagen lisäksi myös aiempaan teokseensa NOIR?, joka käsitteli afrosuomalaisuutta. Siitä tuli Zodiakissa hitti pari vuotta sitten.

Millaista on olla tavallinen?

Sonya Lindfors on joutunut miettimään paikkaansa Suomessa pienestä pitäen. Tarhassa hän oli erinäköinen kuin muut ja tytöksi poikkeuksellisen energinen.

– Tekee mieli kysyä miltä tuntuu kävellä kadulla ja olla tavallinen eikä aina se huutomerkki.

Lindfors joutuu yhä perustelemaan ihmisille suomalaisuuttaan. Moni haluaa tietää, mistä hän on kotoisin. Kysymykset tehdään helposti englanniksi. Lindforsin isä on Kamerunista ja äiti suomalainen.

– Joudun yllättävän usein tilanteisiin, joissa ihmiset ihmettelevät kuinka hyvää suomea puhun.

Lindfors puhuu suomalaisten vaikeudesta päästää irti suomalaisuutta määrittävistä normeista.

– Suomalainen voi näyttää myös minulta.

Tilanne muuttuu, kun koreografi matkustaa Tukholmaan.

– Siellä minulle puhutaan automaattisesti ruotsia. Se on superkiinnostavaa.

Ruotsissa käsitys ruotsalaisuudesta on laveampi. Taustalla on erilainen historia maahanmuuttopolitiikassa. Ruotsissa voidaan jo ajatella, että kuka tahansa voi olla ruotsalainen.

– Suomessa ollaan siinä asiassa kymmenen vuotta jäljessä.

Kehooni kohdistuva katse on muuttunut

Välitila toistuu sanana Lindforsin puheessa, kun hän yrittää asemoida itsensä Suomessa. Lindfors on syntynyt ja käynyt koulunsa täällä. Hän on asunut Suomessa koko ikänsä ja tehnyt täällä töitä.

– Silti minulla ei ole sellainen tunne, että kuulun tänne. Se ei ole oma valintani vaan rakenteellinen asetelma.

Koreografi ei pidä siitä, että hänet määritellään aina ulkopuolelta. Lindfors viittaa ihonväriin ja sukupuoleen.

– Se pienenpieni asia, että minulla on erilainen pigmentti ihossa kuin sinulla, tekee minusta toisen.

Lindfors puhuu väkivallan tunteesta, joka seuraa toiseudesta. Se erottaa hänet muista.

– En voi valita tavallisuutta. Toiseutus on väkivaltainen kokemus, joka on jatkuvasti läsnä elämässäni. Kun astun ovesta ulos, en koskaan tiedä, mitä tulee vastaan.

Asenteet erilaisuutta kohtaan ovat koventuneet viime aikoina. Taustalla ovat muun muassa totalitarismin ja ääriliikkeiden nousu Euroopassa, terrorismi ja pakolaisuuden aiheuttama poliittinen kriisi.

– Huomaan että kehooni kohdistuvat katseet ovat erilaisia kuin pari vuotta sitten.

Koreografi puhuu turvallisesta tilasta, jossa ei tarvitsisi pelätä joutuvansa toiseuden uhriksi.

– Suomessa on tuskin lainkaan sellaisia paikkoja, joissa tuntisin olevani täysin turvassa.

Kuuma ja villi Beyoncé

Lindfors on seurannut suomalaismedian välittämiä kuvia ei-valkoisista ihmisistä. Hän puhuu ruskeista ja mustista kehoista. Suurin osa niihin liitetyistä jutuista käsittelee nyt pakolaisuutta tai terrorismia. Ruskea ihminen sopii SPR:n mainokseen.

– Ainoat representaatiot, joissa on itseni näköisiä ihmisiä, liittyvät pelottaviin, surullisiin tai kielteisin asioihin.

Niissä ihmiset ovat sairastuneet ebolaan tai ovat terroristeja. Musiikkivideoissa kuva on käänteinen. Niissä myydään Nicki Minajin tai Beyoncén kaltaisia supertähtiä, joihin liittyy vahva seksuaalinen lataus. Iho kiiltää.

– He ovat täriseviä ja hikisiä. Eksoottisia ja eroottisia. Ja vähän vaarallisia, mutta himoittavia hahmoja.

Lindfors kaipaa kuvastoon tavallisia ei-valkoisia ihmisiä. Hän harmittelee, että ne eivät pääse mediassa esille.

– Miksi studioon ei koskaan kutsuta esimerkiksi kahta suomalaislääkäriä, joista toinen on afrosuomalainen ja toinen vaikka aasialaistaustainen.

Toiseus palvelee tavallisuutta

Lindfors on perehtynyt uutta teostaan varten toiseuden problematiikkaan. Työryhmä on tutustunut muun muassa postkolonialistisiin teorioihin ja Briteissä vaikuttaneen sosiologin Stuart Hallin teksteihin.

Ihminen tarvitsee Lindforsin mukaan toiseuden tunteakseen itsensä normaaliksi. Kaava toimii esimerkiksi suomalaisuuden määrittelyssä nyky-Suomessa.

– Mistä enää tiedämme, mitä suomalaisuus on. Suomalainen voi olla ruskea tai aasialaisen näköinen ihminen, mutta kun ulkopuolelta tulee yhtäkkiä 30 000 pakolaista, Suomessa voidaan sanoa, että ne eivät ainakaan ole suomalaisia.

Sama liittyy sukupuoleen ja seksuaalisuuteen.

– Nyt on keskusteltu paljon transsukupuolisista ihmisistä, mutta miksi se pelottaa niin paljon? Siksi, että se huojuttaa myös omaa sukupuolta.

Ajattelen sisaruksiani

Lindforsin NOIR? sekä Noble Savage ovat poliittisia tanssiteoksia. Niissä näyttämön täyttävät afrosuomalaiset esiintyjät. Se on muutos Zodiakin perinteisessä ohjelmistossa.

Lindfors puhuu valkoisesta flow:sta, jonka hän haluaa pysäyttää kotimaisen nykytanssin instituutioissa, kuten Zodiakissa. Tarkoituksena on myös tehdä tanssiteoksia ihmisille, joilla on Lindforsin kaltainen tausta.

– Ajattelen vaikka sisaruksiani. Olisipa minulla ollut mahdollisuus parikymppisenä mennä katsomaan esityksiä, joiden ihmiset näyttävät minulta.

Lindforsin mukaan hänen poliittisuutensa kumpuaa eettisistä arvoista. Yhteiskunta ja vallitseva järjestelmä ovat määrittäneet hänen asemansa.

– Minulla ei ole ollut muuta vaihtoehtoa.

Koreografi viittaa myös yhteiskunnalliseen velvollisuuteensa Teatterikorkeakoulusta valmistuneena taiteilijana. Hän haluaa olla mukana keskustelussa toisia sortavista valtarakenteista ja siinä, miten maailmasta voisi tehdä tasa-arvoisemman.

– Haluan osallistua siihen taisteluun ja kantaa korteni kekoon, jotta sisaruksillani olisi vähän helpompaa.