HS: Krp:n päällikkö: Taisteluissa olleet maahanmuuttajat voivat olla samanlainen uhka kuin kantasuomalaiset ”yksinäiset sudet”

Helsingin Sanomat: Krp:n päällikkö: Taisteluissa olleet maahanmuuttajat voivat olla samanlainen uhka kuin kantasuomalaiset ”yksinäiset sudet” 10.4.2016

VIELÄ vuosi sitten keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot olisi pitänyt Suomen suurimpana rikollisuusuhkana järjestäytyneen rikollisuuden ja verkkorikollisuuden ohella yksinäisiä susia. Niillä hän tarkoittaa ihmisiä, jotka haluaisivat jatkoa Jokelan, Kauhajoen, Myyrmannin ja Hyvinkään ampumisille.

Nyt Suomi on kuitenkin aivan toisenlaisessa tilanteessa. Kesän lopulla maahan alkoi tulla turvapaikanhakijoita muun muassa Irakista ja Syyriasta, ja suuri osa heistä oli nuoria miehiä.

”Osalla heistä on taistelukokemusta ja taktista osaamista. He voivat olla entisiä sotilaita tai poliiseja. Kyllä heistä voi muodostua uhka”, Lardot toteaa.

Yksinäisten susien ja taisteluihin osallistuneiden maahanmuuttajamiesten lisäksi mahdollisiin uhkakuviin kuuluu se, että pieni osa maahantulijoista siirtyy vakavan rikollisuuden, esimerkiksi huumerikollisuuden, pariin. Silloin he joko alkavat toimia yhteistyössä suomalaisten rikollisryhmien kanssa tai ryhtyvät toimimaan omin päin.

”Uskon, että se tapahtuu omin päin. Esimerkiksi vuonna 2014 oli 78 törkeää huumerikosta, joissa oli epäiltyinä irakilaisia. Se osoittaa, että heillä on yhteydet kunnossa ja he pystyvät tuomaan huumeita markkinoille. En usko, että he tarvitsevat siinä suomalaisia tekijöitä.”

Lardot ennakoi, että Suomessa nähdään myös uudentyyppistä rikollisuutta. Esimerkiksi Ruotsissa Jugoslavian hajoaminen näkyi rikollisuuden raaistumisena ja järjestäytymisenä.

”Lähes kaikki näyttävät arvokuljetusryöstöt Ruotsissa olivat [entisestä] Jugoslaviasta tulleiden tekemiä. Heillä oli taktista osaamista, sillä osa heistä oli sotilaita tai poliiseja.”

OSA Suomeen tulleista on velkaantunut pakomatkansa aikana, Lardot toteaa. Riskinä on, että he joutuvat sen takia tekemään rikoksia.

”Painotan kuitenkin sitä, että puhutaan hyvin pienestä osuudesta maahantulijoita. Siitä huolimatta uhka on olemassa.”

Tulijoita oli viime vuonna yli 32 000, joten vaikka osuus on pieni, puhutaan silti useista kymmenistä ihmistä.

Tämä on jo näkynyt krp:ssä. Puolen vuoden sisällä krp on ottanut tutkittavakseen toistakymmentä sota- ja terroritekoa. Kaikki eivät ole vielä olleet julkisuudessa. Vakavimmissa rikosepäilyissä puhutaan useiden ihmisten surmaamisista.

Näytön saaminen näistä rikoksista on hankalaa, ja vakavimmat sota- ja terroririkokset edellyttävät eniten täsmällisiä todisteita.

”Ongelma on saada todisteita paikan päältä. Ei välttämättä riitä, että meillä on videota tai kuvamateriaalia ihmisten surmaamisesta. Pitäisi myös tietää, kuka surmattiin, missä ja milloin. Jos useampi ihminen käyttää ampuma-asetta, pitäisi tietää, kenen aseesta ihminen sai surmansa. Tässä käy helposti niin, että rikosnimikkeet lievenevät esitutkinnan kuluessa riippuen siitä, kuinka paljon saadaan näyttöä.”

TUTKITTAVINA olevissa jutuissa on yleensä kyse jonkinasteisesta taistelusta. Rikosnimike saattaa ratketa sen mukaan, millä puolella on taisteltu.

”Toisen puolen osalta voi olla kyse sotarikoksesta, toiselta puolelta terroriteosta.”

Molempia on krp:n tutkittavana. Lardot ei halua kertoa, onko Suomessa Isisin joukkoihin kuuluneita miehiä.

”Sitä parhaillaan selvitetään, kenen puolesta on taisteltu ja missä olosuhteissa.”

VIIME syksynä krp ja supo perustivat keskitetyn käsittelytoiminnon maahantulijoihin liittyville vihjeille. Vihjeitä on tullut useita satoja. Ne tulevat eri kanavista, esimerkiksi paikallispoliisilta, siviileiltä ja kansainvälisten yhteyksien kautta.

”Karkeasti puolet vihjeistä liittyy laittoman maahantulon järjestämiseen, puolet sota- ja terroririkoksiin”, Lardot kuvailee.

Turvapaikanhakijatilanne toi poliisille paljon töitä myös sen takia, että poliisi on myös joutunut puuttumaan kantaväestön tekemisiin. Vastaanottokeskuksiin on esimerkiksi tehty yli kymmenen polttopulloiskua.

Lardot ei ole vakuuttunut siitä, että tuhotöiden takana ovat olleet ääriliikkeet.

”Toistaiseksi olen enemmän huolissani yksittäisten ihmisten päähänpistoista.”

Soldiers of Odinin kaltaisia katupartioita Lardot ei hyväksy.

”Kyllä yleisen järjestyksen turvaaminen kuuluu poliisille.”

UUSIEN uhkien rinnalla säilyy vanha ongelma, kantasuomalaiset yksinäiset sudet.

”Meillä on useita kymmeniä ihmisiä, jotka ihannoivat joukkoampumisia ja koulusurmia. He käyvät keskustelua keskenään ja välillä vihjailevat, että olisivat valmiita tekemään vastaavan teon. Tälläkin hetkellä meillä on kymmeniä ihmisiä seurannassa.”

Motiivina näillä ihmisillä on yleensä joko kosto tai laajempi ihmis- ja yhteiskuntaviha. Osa on syrjäytyneitä, osa koulukiusattuja, osa ihannoi joukkomurhia muuten vain.

”Jokelan ja Kauhajoen jälkeen huomattiin, että on yleensä pitkä prosessi, kun ihminen valmistautuu siihen, että hän voisi tehdä jotain vakavaa. Ensin ollaan kiinnostuneita ja hankitaan tietoa. Sitten hankitaan vertaisryhmää, käydään keskustelua ja haetaan oikeutusta ja tukea teolle. Saattaa mennä monta vuotta ennen kuin prosessi on loppuunviety – eivätkä kaikki sitä vie koskaan loppuun. Jotkut lopettavat itse suunnittelun.”

Kouluampumisten jälkeen krp alkoi tehdä uhka-arvioita muun muassa huolestuttavista nettikirjoituksista. Lardotin mukaan joka vuosi on tilanteita, että viranomaisten väliintulo on estänyt vakavia rikoksia. Näkyvin esimerkki on Helsingin yliopistoiskun suunnittelun keskeyttäminen.

Erilaisista uhkakuvista huolimatta Suomi on edelleen turvallinen maa, Lardot korostaa.

”Hereillä pitää kuitenkin olla.”