HS: Suomen ja Ruotsin välillä isot erot turvapaikan myöntämisessä

Helsingin Sanomat: Suomen ja Ruotsin välillä isot erot turvapaikan myöntämisessä 13.4.2016

SUOMEN ja Ruotsin välillä on selvä ero turvapaikkapäätöksissä. Ruotsi antaa enemmän myönteisiä päätöksiä kuin Suomi, mutta somalialaisten ja irakilaisten kohdalla tilanne on päinvastainen: turvapaikka irtoaa helpommin Suomesta kuin Ruotsista.

Alkuvuoden aikana Ruotsissa tehdyistä päätöksistä 71 prosenttia oli myönteisiä eli hakijalle myönnettiin turvapaikka tai muu suojelupäätös. Suomessa myönteisten päätösten osuus oli selvästi pienempi: 57 prosenttia.

Eroa selittää se, että syyrialaisten osuus Ruotsin turvapaikanhakijoista on niin paljon suurempi kuin Suomessa. Syyrialaisista lähes kaikki hakijat saavat myönteisen päätöksen molemmissa maissa.

SUOMEN ja Ruotsin päätökset eroavat selvästi muiden maiden paitsi Syyrian suhteen. Esimerkiksi somalialaisen näyttää tilastojen valossa olevan helpompi saada oleskelulupa Suomeen kuin Ruotsiin.

Somalialaisille on annettu Suomessa lähes pelkästään myönteisiä päätöksiä (98 prosenttia), kun Ruotsissa heistä sai alkuvuoden aikana myönteisen päätöksen vain kaksi kolmesta (66 prosenttia). Norjassa linja on ollut vielä tiukempi: vain joka neljäs somalialaishakija sai oleskeluluvan.

Suomen linja näyttäisi olevan lempeämpi myös irakilaisten suhteen. Sen sijaan Afganistanista tulleiden kohdalla luvut ovat toisin päin: Suomi on Ruotsia tiukempi. Norja on afgaanienkin suhteen näistä kolmesta maasta tiukin, mutta vain hieman Suomea tiukempi.

”Tiettyjä eroja on, ja niihin pitää kiinnittää huomiota. Me olemme parhaillaan päivittämässä päätöskäytäntöjämme”, kommentoi Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

MAIDEN väliset erot turvapaikkojen myöntämisessä ovat ongelmallisia sekä turvapaikanhakijoiden että maiden itsensä kannalta. Eroja ei ole pelkästään Pohjoismaiden välillä vaan koko EU:n sisällä.

”Onhan se hakijoidenkin kannalta hirveää, että tällaisia eroja on”, sanoo kansliapäällikkö Päivi Nerg sisäministeriöstä.

Nergin mukaan Suomen ja Ruotsin erot selittyvät osin sillä, että hakemukset käsitellään aina yksilöllisesti. Hakijoiden lähtömaiden turvallisuustilanne vaihtelee alueittain, ja se vaikuttaa päätöksiin.

”Irak, Afganistan ja Somalia ovat isoja maita ja niiden sisälläkin tilanne vaihtelee. Jos meille tulee hakijoita tietystä osasta maata, heidän tilanteensa voi olla erilainen kuin Ruotsiin tulleiden hakijoiden.”

TÄMÄ ei kuitenkaan selitä kaikkia eroja, ja Nerg myöntää sen.

”Totta on silti, että maiden myöntämiskäytännöissäkin on eroja. Syksyllä näki selvästi, että tulijoillakin oli niistä tietoa tai ainakin huhuja ja sen perusteella päätettiin, mihin maahan lähdettiin. Nyt lakeja ja käytäntöjä on yritetty yhtenäistää EU-maiden välillä. Alkuvuoden aikana näkyy, onnistuttiinko siinä”, Nerg sanoo.

Ainakaan Suomen ja Ruotsin väliltä erot eivät näytä vielä alkuvuoden aikana kadonneen. Koko EU:n tasolla vertailua ei vielä voi tehdä, sillä uusimmat tilastot ylettyvät vain vuoden 2015 loppuun.

Viime vuonna EU-maiden väliset erot olivat todella suuria. Kaikista hakemuksista myönteisen päätöksen sai joissain maissa alle 20 prosenttia hakijoista, toisissa lähes 80 prosenttia. Suomi sijoittuu tässä keskivaiheille.

Selvä yhteiseurooppalainen linja on löytynyt vain syyrialaisten ja albanialaisten suhteen. Syyrialaisista lähes kaikille myönnetään turvapaikka, albanialaisista ei juuri kenellekään.

SOMALIALAISTEN hakijoiden tilanne tiukkenee todennäköisesti Suomessa toukokuussa, jos voimaan astuu lainmuutos, joka poistaa kokonaan yhden kategorian myönteisistä päätöksistä. Laista päätetään eduskunnassa tänään.

Tähän asti turvapaikanhakija on voinut saada myönteisen päätöksen kolmella eri tavalla. Hänelle on voitu myöntää turvapaikka tai oleskelulupa joko toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella.

Nyt laista aiotaan poistaa humanitaarinen suojelu, joten sen perusteella annettuja oleskelulupia ei jatkossa saa. Sen perusteella annettiin viime vuonna noin kuusi prosenttia kaikista suojelupäätöksistä. Eniten humanitaarisen suojelun perusteella myönnettiin oleskelulupia somalialaisille.

TILASTOJA tulkittaessa on hyvä muistaa, että myönteisten päätösten osuus ei ole sama kuin lopulta maahan jäävien turvapaikanhakijoiden osuus. Suuresta osasta hakemuksia ei lopulta tehdä päätöstä Suomessa, esimerkiksi siksi, että hakemus perutaan tai siksi, että hakija ohjataan Dublin-sopimuksen perusteella toiseen EU-maahan.

Jos nämä hakemukset lasketaan mukaan päätösprosentteihin, myönteisten päätösten osuus oli tammi–helmikuussa 25 prosenttia. Määrä on jopa alempi kuin sisäministeriö alkuvuodesta arvioi.

”Me arvioimme alkuvuodesta, että myönteisiä olisi noin kolmannes. Rauenneita hakemuksia on kuitenkin tullut paljon. Tilanne elää koko ajan, joten sitä arviota ei ole muutettu”, Nerg sanoo.