Yle: Helsinki haluaa ryhtiä maahanmuuttajien kotouttamiseen

Yle: Helsinki haluaa ryhtiä maahanmuuttajien kotouttamiseen 1.4.2016

Uudessa kotouttamisen mallissa kunta tarttuu oleskeluluvan saaneen maahantulijan tilanteeseen heti ja aloittaa samanaikaisesti kielikoulutuksen, ammatilliset opinnot ja työharjoittelun. Rakennusala on innokkaimmin tarjoamassa harjoittelupaikkoja.

Maahanmuuttajan keskimääräinen kotoutumisen aika on Suomessa seitsemän vuotta. Se on Helsingin mielestä liian pitkä aika.

– Kotoutumista tulee nopeuttaa ja sen tulee olla työelämälähtöistä. Nykyisin kotoutuminen suomalaiseen työelämään ja elämäntapaan kestää vuosikausia, sanoo sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Palvelut halutaan nyt keskittää yhdelle luukulle. Käpylän tyhjillään olevaan Mediakeskukseen alkuvaiheessa perustettavassa maahanmuuttajien osaamiskeskuksessa kartoitetaan tulijan lähtökohdat ja luodaan suunnitelma kohti suomen kielen oppimista, ammattiopintoja ja työelämää.

– Keskeistä on se, että kotouttamistoimenpiteitä tehdään samanaikaisesti. Pitää ymmärtää se, että ihmisten syrjäytymisen syyt ovat moninaiset. Uutta on nyt se, että kouluttamisella tähdätään tutkintoon, Viljanen sanoo.

Ammattitutkinto suojaa ihmistä työmarkkinoilla ja ehkäisee harmaata taloutta. Pääkaupunkiseutu kantaa ylivoimaisesti suurimman vastuun Suomeen tulleista maahanmuuttajista.

Helsingin seudulla on 60-70 prosenttia kaikista maahanmuuttajista ja puolet heistä on Helsingissä.

Yritykset tarjoavat harjoittelupaikkoja

Yritykset halutaan mukaan työharjoittelupaikkojen tarjoajina. Voimakkaimmin on alkuun mukana rakennusala, jolla on jatkuvasti tarvetta työvoimasta kasvavalla pääkaupunkiseudulla. Myös kaupan alan kanssa neuvottelut ovat pitkällä.

– Haluaisimme rakennusalan yritysten käyttöön yhden luukun, josta ulkomaalaistaustaiset voisivat hyvin työllistyä. Tällä mallilla osaltaan estettäisiin harmaata taloutta ja valmiudet rakennustyöhön olisivat entistä paremmat, sanoo Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Työnantajaliitto Rakennusteollisuus vakuuttaa, että rakentamisesta haluta luoda ilmaisten harjoittelijoiden halpatyöalaa.

– Meillä on tänäkin päivänä iso määrä ammattikoulussa opiskelevia, jotka työssä oppimisen kautta työllistyvät rakennusaalalle. Ei tarkoituksena ole saadaan ilmaista tai puoli-ilmaista työvoimaa, vaan se, että rakennusalalle saadaan kunnolla oppinutta osaajaa, Kari sanoo.

Kielen ja koulutuksen kautta

Haagassa sijaitseva Stadin ammattiopiston tekniikan alan oppilaitos Heltech on todellinen monikulttuurinen osaajakeskus. Sähkömekaanikoksi kouluttautuva nepalilainen atk-insinööri Sulachhan Panthi on kotoutunut ja päässyt kiinni opintoihin kahdessa ja puolessa vuodessa.

– Ensimmäinen ja tärkein asia on suomen kieli ja sitten kaverit. Ota tiedot sieltä, mistä saat, esimerkiksi netistä tai kavereilta, Panthi tuumaa.

Opiskelutoveri Mohammed Al-Hilfi tähtää automaalariksi. Hän on tullut Suomeen Irakista jo lapsena ensin Kuopioon, siirtynyt sieltä Espooseen, eikä ole kärsinyt sopeutumisongelmista. Al-Hilfi sanoo olevansa suomalainen, viettävänsä joulua – tosin muslimina ilman kinkkua. Hän ei haaveile paluusta kotimaahansa.

Helsinki aloittelee toimintaa jo tämän kevään aikana, ja jos osaamiskeskus-pilotti lähtee hyvin käyntiin, mallia on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi.