Yle: Kunnat nihkeinä turvapaikanhakijoille – Ministeriö: tuhansien paikkojen puute uhkaa jo kotoutumista

Yle: Kunnat nihkeinä turvapaikanhakijoille – Ministeriö: tuhansien paikkojen puute uhkaa jo kotoutumista 8.4.2016

Suomen kunnat pohtivat parhaillaan kuinka monta kuntapaikkaa ne tarjoavat tälle vuodelle Suomesta kansainvälistä suojelua saaville turvapaikanhakijoille. Hallitus taas miettii keinoja, joilla se saisi kunnat tarjoamaan paikkoja nykyistä enemmän.

16-vuotias afganistanilainen "Raza" saapui Iranista Suomeen puoli vuotta sitten. Lähes koko tämän ajan hän on asunut alaikäislle tarkoitetussa vastaanottokeskuksessa Helsingissä. "Razan" nimi on muutettu, koska hän haluaa turvallisuussyistä pysyä tunteamattomana. Kuten moni muukin turvapaikanhakija myös hän odottaa päätöstä oleskeluluvasta.

– Päätöksen odottaminen on todella stressaavaa. Mietin joka päivä, että saanko oleskeluvan vai en, "Raza" kertoo.

Suomeen on tullut viime syksyn ja tämän kevään aikana yhteensä 34 748 turvapaikanhakijaa. Heistä Suomeen yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita on 3201. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kaikista tänne tulleista turvapaikanhakijoista arviolta 35 prosenttia eli noin 10 000 saanee myönteisen oleskeluluvan. Yksintulleista alaikäisistä valtaosa saa jäädä.

"Usea tuhat kuntapaikkaa jäädään tavoitteesta"

Kotouttamisesta vastaavan työministeriön tavoitteena on, että kaikille Suomesta kansainvälistä suojelua saaville eli kiintiöpakolaisille sekä oleskeluluvan saaville turvapaikanhakijoille löydettäisiin kuntapaikka. Työ etenee hitaasti ja takkuaa pahoin, sillä kuntapaikoista on ollut pula jo ennestään. Lisäksi nykyinen, turvapaikanhakijoiden suuri määrä on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Oleskelulupapäätöksiä tehdään koko ajan, mutta kuntapaikat ovat kiven alla.

– Jäljessä ollaan tulostavoitteesta. Usea tuhat kuntapaikkaa tullaan varmaan jäämään vajaaksi tavoitteesta. Tilanne on siinä mielessä hyvinkin huolestuttava, sanoo maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Kunnan kanssa kuntapaikoista neuvottelevat alueiden ELY-keskukset. Tähän mennessä ELY-keskukset ovat saaneet kasaan noin reilut 2 500 paikkaa. Tämä on vain neljännes siitä määrästä mitä työ- ja elinkeinoministeriö tälle vuodelle tavoittelee.

Esitykset paikkamääristä ovat parhaillaan lausuntokierroksella kunnissa. Osa kunnista on jo ottanut kantaa ELY:n sille ehdottamaan kuntapaikkamäärään.

Kaikki kunnat eivät suhtaudu asiaan ministeriön toivomalla tavalla. Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskus on ehdottanut Askolan kunnalle, että se tarjoaisi kuluvana vuonna yhdeksän kuntapaikkaa. Askolan kunnanhallitus vastasi ELY:n tarjoukseen ei. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Olavi Merihaara perustelee kielteistä päätöstä käytännön syillä.

– Meiltä ei löydy sopivaa asuntoresurssia. Tilanne on se, että Askolan kunnassa ei ole tällä hetkellä sellaista asuntokantaa, että voisimme tarjota turvapaikanhakijoille elinkelpoiset asunnot. Meillä on kunnassa jatkuva, vuosien mittainen jono vuokra-asuntoihin eikä vapaana ole yhtään vuokra-asuntoa, Merihaaraa sanoo.

TEM:n maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen ei halua ottaa kantaa yksittäisen kunnan päätöksen.

– Meillä on hyvin paljon kuntia, jotka suhtautuvat vielä hyvinkin empivästi. Toisaalta meillä on kuntia, jotka ovat lähteneet innokkaasti mukaan ja tehneet mittaviakin satsauksia. Lisäksi mukaan on tullut ihan uusia kuntia, kuten Pori ja Joensuu. Osa kunnista suhtautuu positiivisesti ja haluaa olla talkoissa mukana. He näkevät turvapaikanhakijat positiivisena mahdollisuutena ja piristysruiskeena kunnalle sekä sen elinkenoelämälle.

Pula kuntapaikoista hidastaa kotoutumista

Kuntapaikkojen myöntäminen on kunnille vapaaehtoista. Hallitus pohtiikin parhaillaan kuumeisesti minkälaisia porkkanoita se voisi tarjota, jotta kunnat myöntäisivät paikkoja.

– Raha on varmasti yksi keino. Meille on kuntakentältä tullut vahva viesti, että he tarvitsevat tukea tässä tilanteessa. Lisäksi pyrimme muun muassa tarjoamaan kunnille tilanteesta oikeaa tietoa, sillä moni kunta voi olla ihan aidostikin hämmennyksen edessä. Autamme kuntia ymmärtämään, mitä tämä nyt tarkoittaa esimerkiksi heidän asumistoimessa, koulussa ja kotoutumiskoulutuksen kannalta, Hämäläinen luettelee.

Vaikka kuntapaikkojen saaminen on hankalaa ja hidasta, pakkoa ei kunnille ole Hämäläisen mukaan tulossa.

– Tätä vaihtoehtoa emme ole pohtimassa. Haluamme jatkossakin, että kuntapaikkojen tarjoaminen perustuu kuntien vapaaehtoisuuteen.

Yli tuhat jumissa vastaanottokeskuksissa

Vastaanottokeskuksissa odottaa tällä hetkellä 1100 oleskeluluvan jo saanutta henkilöä. Heistä yksintulleita alaikäisiä on noin 40. Vastaanottokeskuksiin jääminen hidastaa kotoutumista ja on etenkin alaikäisille iso askel taaksepäin.

– Tottakai on selvää, että mitä nopeammin päästään kuntaan, kunnan palveluiden piiriin ja ennen kaikkea siihen normaaliin arkielämään kiinni, niin sitä paremmin lähtee kotoutuminen käyntiin, Hämäläinen sanoo.

Kaikki myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät jää odottamaan kuntapaikkaa vastaanottokeskukseen. Oleskeluluvan saaneilla on vapaa muutto-oikeus ja osa turvapaikanhakijoista muuttaakiin kuntiin itsenäisesti ilman kunnan apua.

– Jos kuntapaikkoja ei saada virallista tietä riittävää määrää, niin varmasti osa oleskeluluvan saaneista lähtee vastaanottokeskuksista hakemaan kuntapaikkaa omatoimisesti. He muuttavat sitten sinne, mistä onnistuvat saamaan asunnon ja pääsemään kotoutumiskoulutukseen, toteaa Hämäläinen.

Myös "Raza" odottaa edelleen tietoa tulevasta. Hän haluaisi jäädä Helsinkiin, koska täältä on löytynyt kavereita ja harrastuksia.

– Tykkään asua Helsingissä ja tunnen jo kaupunkia. Olen kotiutunut Helsinkiin. Mutta tärkeintä on turvallisuus. Suomessa on turvallista toisin kuin Iranissa, "Raza" sanoo.