HS: Maahanmuuttoviraston työntekijät kertovat hurjasta kiireestä, joka voi johtaa vääriin turvapaikkapäätöksiin – ”Ei ehditä tutkia tapauksia kunnolla”

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttoviraston työntekijät kertovat hurjasta kiireestä, joka voi johtaa vääriin turvapaikkapäätöksiin – ”Ei ehditä tutkia tapauksia kunnolla” 4.9.2016

Toukokuussa Maahanmuuttovirasto tiedotti, että Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanne on parantunut. Sillä perusteltiin kireämpää turvapaikkalinjaa. Nyt Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio myöntää, että viestintä epäonnistui.

Toukokuun 17. päivänä Maahanmuuttovirasto eli Migri julkaisi tiedotteen, joka herätti huomiota Eurooppaa ja Lähi-itää myöten.

Tiedotteen mukaan turvallisuustilanne Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa on hiljalleen parantunut, minkä vuoksi näistä maista tulevien on entistä vaikeampi saada kansainvälistä suojelua Suomessa.

Joskus aiemmin tällainen tiedote olisi voinut jäädä vähälle huomiolle. Mutta Suomeen oli edellisvuodesta lähtien tullut kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, joiden elämään Migrin linjaukset vaikuttavat merkittävästi. Kyse on siitä, pääseekö henkilö asumaan Suomeen vai lähetetäänkö hänet takaisin maailman väkivaltaisimpiin kuuluviin maihin.

Tiedote herätti keskustelua myös Migrin virkamiesten keskuudessa.

”Nolotti tosi paljon se lehdistötiedote. Eihän se linjaus perustunut lähtömaiden tilanteeseen eikä edes meidän omiin raportteihin. Ei niissäkään oikeasti sanota, että turvallisuustilanne noissa maissa olisi parantunut. Siitä asti on hävettänyt olla Migrissä töissä”, sanoo vastuuasemassa oleva virkamies.

Hän ei ole ainoa turhautunut Maahanmuuttoviraston työntekijä.

Kuluneen vuoden aikana Maahanmuuttovirasto on joutunut poikkeuksellisen kovaan prässiin. Painetta on tullut poliitikoilta, rajavartiolaitokselta, tiedotusvälineiltä, kansalaisjärjestöiltä, kansalaisilta ja tietysti turvapaikanhakijoilta, jotka odottavat päätöstä eli tietoa kohtalostaan. Epätietoisia on yhä noin 14 000.

Migrin työntekijät eivät ole juuri puhuneet julkisuudessa viraston johtoa ja viestintäväkeä lukuun ottamatta. HS haastatteli tätä kirjoitusta varten toistakymmentä Migrin nykyistä työntekijää ja joitain virastossa aiemmin työskennelleitä. He kertoivat, miltä myllerryksen vuosi on näyttänyt viraston sisältä.

Virkamiehet työskentelevät viraston eri yksiköissä ja toimipisteissä. Heillä kaikilla on pidempää kokemusta Migristä tai pakolaisasioista. Työn luonteen ja asian arkaluonteisuuden vuoksi sekä virkamiesten erityisestä toiveesta nimiä tai tarkempaa asemaa ei yksilöidä. HS haastatteli myös ministeriötasolla asioihin perehtyneitä virkamiehiä.

Virkamiesten viesti on melko yhtenäinen. He kertovat ristipaineesta, joka johtuu viraston uudesta, huomattavasti kiristyneestä turvapaikkalinjasta sekä epärealistista tulostavoitteista eli vaadittavien turvapaikkapäätösten määrästä.

”Meillä on niin rajut tulostavoitteet, että niihin on melkeinpä mahdotonta päästä. Ihmiset väsyvät todella pahasti. Puhuttelun laatu kärsii, ja silloin myös hakijoiden oikeusturva vaarantuu”, sanoo eräs Migrin työntekijä.

Migrin toimintaa säätelevät kansallisen lainsäädännön lisäksi EU-lainsäädäntö ja kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö. Ne määräävät, että jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa ja saada hakemukselleen yksilöllinen käsittely. Viime kädessä on kysymys oikeusvaltion perusperiaatteista: siitä, perustuuko julkisen vallan käyttö lakiin vai poliittiseen ilmapiiriin, joka voi muuttua nopeastikin.

Migrillä on kuitenkin paljon valtaa siinä, miten se tulkitsee lakeja ja eri maiden turvallisuustilannetta.

Siksi siihen myös yritetään vaikuttaa.

[...]