Yle: Uusi vastaanottojohtaja ei innostu palautuskeskuksista – "Voi olla riskikeskittymä"

Yle: Uusi vastaanottojohtaja ei innostu palautuskeskuksista – "Voi olla riskikeskittymä" 1.9.2016
Yle: Turvapaikanhakijoiden asumispakkolaki etenee – halutaan voimaan kaiken varalta

Vastaanottokeskuksissa elää turvapaikkaprosessin kaikissa vaiheissa olevia ihmisiä. Yksi odottaa pääsyä turvapaikkapuhutteluun, toinen valmistautuu päätöksen saamiseen ja kolmas maasta lähtöön – neljättä odottaa elämä jossakin suomalaiskunnassa. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtajana aloittava Pekka Nuutinen pitää eri vaiheissa olevien yhteiselämää hyvänä käytäntönä.

Maastapoistettavien oleskeluluvattomien ihmisten palautuskeskuksia perustetaan Suomeen mahdollisesti ensi vuonna. Lokakuussa Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön vs. johtajana aloittava Pekka Nuutinen muotoilee palautuskeskusten "konseptin olevan haastava". Vaikeutena hän näkee kysymykset siitä, kuinka keskukset toimisivat.

– Jos keskitetään vain tällaisia ihmisiä samaan paikkaan, voi syntyä riskikeskittymä, hän uumoilee.

Hän perustelee, että vastaanottokeskuksissa on vuosikymmenien ajan ollut turvapaikkaprosessin kaikissa vaiheissa olevia ihmisiä.

Osaa vastaanottokeskuksista ylläpitävä SPR on kommentoinut, ettei se halua keskuksiinsa pakolla palautettavia ihmisiä. Nuutinen ei ota kantaa siihen, täytyisikö mahdollisten palautuskeskusten olla Maahanmuuttoviraston hallinnassa. Päätös palautuskeskuksista tehdään sisäministeriössä.

Tuhansia ihmisiä saattaa jäädä Suomeen oleskeluluvatta

Turvapaikatta jääneen ihmisen vastaanottokeskuspalvelut loppuvat viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun poliisi on ilmoittanut vastaanottokeskukseen, että ihmisellä on toimeenpanokelpoinen maastapoistamispäätös, mutta häntä ei pystytä viranomaistoimin poistamaan maasta. Nuutinen arvioi, että ihmisiä, joiden aika vastaanottokeskuksessa on päättynyt näin, on nyt Suomessa joitakin kymmeniä.

Osa turvapaikatta jääneistä on palannut kotimaahansa. Suuri osa valittaa Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Kun valitusprosessi aikanaan on käyty läpi, osa lähtee vapaaehtoisesti Suomesta, Nuutinen uskoo. Nähtäväksi jää, kuinka moni jää Suomeen.

– Pitemmän päälle heitä voi olla tuhansia ihmisiä, Nuutinen sanoo.

Turvapaikatta jääneillä voi olla jokin muu peruste hakea oleskelulupaa Suomessa. Esimerkiksi Irakiin, josta suurin osa Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista on, ei voida palauttaa pakolla. Irak ottaa vastaan vain vapaaehtoisesti palaavat.

----

Yle: Turvapaikanhakijoiden asumispakkolaki etenee – halutaan voimaan kaiken varalta

Viime talvesta lähtien vireillä ollut lakimuutos etenee. Asumispakolla voidaan tehostaa maastapoistamista. Sitä voidaan myös käyttää, jos Suomeen tulee suuria määriä turvapaikanhakijoita.

Maastapoistettavien turvapaikanhakijoiden palautuskeskusten perustaminen voi olla mahdollista ensi vuonna. Asumispakkoa koskeva lakimuutos saataneen eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa.

Turvapaikanhakijat voidaan velvoittaa ilmoittautumaan jopa neljä kertaa päivässä. Näin heidän liikkumistaan voidaan valvoa ja maastapoistamista tehostaa. Tiukemmalla valvonnalla halutaan myös välttää säilöönottoja.

Viranomaiset määrävät, missä vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakija asuu odottaessaan maastapoistoa. Heitä ei välttämättä tarvitse koota yhteen tai kahteen erilliseen palautuskeskukseen.

Toistaiseksi kielteisen päätöksen saaneiden, mutta maasta poistumista vastustavien turvapaikanhakijoiden kokoamiselle yhteen ei ole ollut tarvetta. Vapaaehtoisia lähtijöitä on ollut paljon. Viime talvesta lähtien valmisteltu lakimuutos aiotaan kuitenkin toteuttaa.

Päätösten on oltava yksilöllisiä

Asumispakkoa koskeva lakiesitys ei ole juurikaan muuttunut keväällä järjestetyn laajan lausuntokierroksen jälkeen, vaikka sisäministeriön ehdotuksesta annettiin kymmeniä lausuntoja ja sen hyötyjä epäiltiin.

Lakiesityksessä korostetaan aiempaa enemmän sitä, että päätökset asumispakosta on tehtävä yksilöllisen harkinnan perusteella.

Lakia voidaan kuitenkin käyttää myös tilanteissa, joissa maahan tulee suuria määriä turvapaikanhakijoita. Tällöin turvapaikkamenettely nopeutuisi, kun saapujat voidaan määrätä asumaan tietyissä vastaanottokeskuksissa.

Lapsille tiukat rajoitukset

Lakiesitystä on selvennetty ilmoittautumisvelvollisuuden osalta. Viranomaisella, esimerkiksi poliisilla tai Maahanmuuttovirastolla, on mahdollisuus antaa tilapäinen lupa jättää määrättyjä ilmoittautumisia väliin, esimerkiksi sairauden tai muun pätevän syyn vuoksi.

Lausunnonantajien ankarasti arvostelema alaikäisten tiukka kohtelu säilyy lakiesityksessä. Maastapoistettava alaikäinen ei saa poistua vastaanottokeskuksen tai perhekodin alueelta.

Rajoitukset ovat alaikäisille tiukat, sillä menettelyllä on tarkoitus korvata säilöönotto. Lasten säilöönotto on kuitenkin jatkossakin mahdollista.

Poliisi: Asumispakko ei ole vaihtoehto säilöönotolle

Poliisihallitus on katsonut, että asumispakko ei ole vaihtoehto säilöönotolle, eikä siitä ole juurikaan apua vaikeasti palautettavien henkilöiden maastapoistamisessa. Poliisihallituksen mukaan ilmoittautumisvelvollisuutensa laiminlyönyt henkilö on todennäköisesti kadonnut, eikä häntä enää saada säilöön.

Säilöönottoyksiköitä on Suomessa vain kaksi: Helsingin Metsälässä ja Joutsenossa. Niissä on yhteensä 70 paikkaa. Säilöönotolle on laissa tiukat kriteerit.