Apu: Thors ottaa tappouhkaukset vakavasti

Apu: Thors ottaa tappouhkaukset vakavasti

Kuukausi sitten julkisuuteen tuli tieto, että Facebookiin on perustettu ryhmä nimeltä "Olen valmis istumaan muuttaman vuoden Astrid Thorsin taposta". Maahanmuuttoministeri Astrid Thors teki asiasta rikosilmoituksen. Poliisitutkinta on kesken.

Thors on joutunut ennennäkemättömän viha- ja parjauskampanjan kohteeksi - vain siksi, että hän vastaa hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Internetin keskustelupalstat täyttyvät "maahanmuuttokriitikoiden" enimmäkseen asiattomista, alkeellisista ja alatyylisistä hengentuotteista.

Sisäministeriön virkahuoneeseen saapuu kuitenkin hyväntuulinen ja tyyni maahanmuuttoministeri. Ehkä pahin järkytys on jo mennyt ohi?

- Ilmeisesti minun tapaukseni ei ole niinkään ainutlaatuinen. Valitettavasti tänä päivänä moneen ministeriin kohdistuu häiriköintiä, Thors sanoo hymyillen.

Thorsin mukaan ainutlaatuista hänen tapauksessaan on vain se, että nyt tappouhkaus esitetään ensimmäistä kertaa julkisuutta kaihtamatta.

Ovatko siis muut ministerit saaneet tappouhkauksia?

- En tiedä täsmällisesti, mutta kyllä kai jonkin tyyppisiä tapauksia on ollut.

Omaa tapaustaan Thors pitää vain jäävuoren huippuna.

-Tutkija Veronika Honkasalo ja monet muut ovat todenneet, että henkilöt, jotka kirjoittavat maahanmuuttoasioista ja tutkivat maahanmuuton ilmiöitä, joutuvat hyvin helposti häiriköinnin kohteiksi. Ei haluta kunnioittaa vapaata mielipiteenmuodostusta.

Thorsin mukaan kyse on myös jo melko pitkäaikaisesta ja kansainvälisestä ilmiöstä. Jo pari vuotta sitten maahanmuuton kanssa tekemisissä olevia kiusattiin lähettämällä heille valekutsuja presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Samat "maahanmuuttokriittisten" väitteet toistuvat kaikissa Pohjoismaissa.

UHKAILUT EIVÄT OLE suuresti muuttaneet Thorsin jokapäiväistä elämää - sitä hän ei ainakaan myönnä. Turvatoimia ei ole merkittävästi lisätty, eikä ministeri muutenkaan menisi minne tahansa.

- Ehkä ministeriys on alun pitäen vaikuttanut elämääni niin, etten välttämättä mene Helsingin yöhön. Turvatoimet ovat mielestäni asianmukaisia.

Uhkauksia tutkiva poliisi on kääntynyt Facebookin ylläpitäjän puoleen, toistaiseksi turhaan. Tapporyhmä ei ole sivuilta hävinnyt. Jotkut ovat tehneet Thorsin nimissä internetiin kotisivut, jotka sisältävät asiattomuuksia. Myöskään sille ei voi mitään.

- Toisen henkilöllisyyden varastaminen ei ole itsessään rikos, ellei tapahdu jotain muuta rikosta. Yritämme löytää oikeudellisia keinoja, joilla siihen pääsisi käsiksi. Se on vaikeaa.

Facebookin ylläpitäjä on amerikkalainen.

- Heillä mielipiteen vapaus on laajaa. Ilmeisesti myöskään yhden pikkuvaltion ministerin henki ei ole niin tärkeä asia, että siihen kohdistuvaan uhkaan reagoitaisiin.

Tapettava purskahtaa vapauttavaan nauruun.

- Jos kyse olisi Obamasta tai jos hänen henkilöllisyytensä varastettaisiin, varmaan reagoitaisiin nopeasti.

KUN THORSIIN KOHDISTUVA uhka tuli julki, muut ministerit reagoivat hämmästyttävän hitaasti ja vaisusti. Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin ehti jo ihmetellä asiaa ennen kuin ensin ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) ja sitten pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) tuomitsivat selvästi uhkailut ja niiden takana lymyilevän rasismin.

Thors ei kuitenkaan tunne, että hänet olisi yksin jätetty suden hampaisiin.

- Pidimme ministereiden kesken palavereja menettelytavoista ja siitä, miten tulee toimia. Se, että ministerit epäröivät julkisia tuen ilmauksia, kuvastaa sitä, että me emme oikein tiedä, miten näitä asioita tulisi käsitellä.

Vanhanen on sanonut yksiselitteisesti, että Thorsin johtama maahanmuuttopolitiikka on ollut hallituksen yhteistä politiikkaa. Jyrki Katainen (kok.) on sen sijaan pitänyt tarpeellisena korostaa, että kokoomus on joistakin asioista toista mieltä kuin maahanmuuttoministeri.

- Kyllä minä olen yrittänyt toteuttaa hallituksen yhteistä politiikkaa ja sitä, mitä on kirjattu hallitusohjelmaan. Minun henkilölleni on annettu oikeastaan arvoa arvaamatonta. Olen yrittänyt vaikuttaa mielipideilmastoon, ja ehkä se on häirinnyt joitakin tahoja niin, että minut on otettu maalitauluksi.

Thorsin mukaan hallituksen pöytäkirjoista löytyy vain yksi merkintä siitä, että joku olisi ollut eri mieltä maahanmuuttopolitiikasta. Se on merkintä siitä, että Paavo Väyrynen halusi vähentää kiintiöpakolaisten määrää.

Thorsilla on sellainen tunne, että kahdella suurella hallituspuolueella ei ole tarvetta tukea Rkp:n ja vihreiden ministereitä samalla tavalla kuin muita.

- Kyllähän tämä tietty falangi on myös oikeusministerin kimpussa, esimerkiksi muuntorangaistusten ja jalkapantojen vuoksi. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

RAIVOKKAASTA NETTIKESKUSTELUSTA voisi päätellä, että maahanmuuttopolitiikkaa on merkittävästikin liberalisoitu kukkahattutäti Astrid Thorsin johdolla. Todellisuudessa linjaa on pala palalta tiukennettu ja tiukennetaan yhä.

Tiukennuksilla pyritään ennen muuta vähentämään perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea on leikattu. Heidän työnteko-oikeuttaan ja perheenyhdistämisiään rajoitetaan. EU-maista tulevien turvapaikanhakijoiden oikeudet sosiaalipalveluihin viedään.

Jonkinlaisena maahantulokynnyksen madalluksena voi pitää ainoastaan esitystä siitä, että Suomeen työskentelemään pyrkiviin ei enää sovellettaisi saatavuusharkintaa. Toisin sanoen työvoimatoimisto ei enää selvittäisi, löytyykö Suomesta ihmisiä tekemään työtä, johon tulija pyrkii. Sen korvaisi etu- ja jälkikäteisvalvonta.

Thors ei olisi liberalisoinut merkittävästi maahanmuuttopolitiikkaa, vaikka asia olisi ollut yksin hänen päätettävissään.

- Meidän järjestelmämme toimivat melko hyvin. Olemme nykyään aika sidottuja EU-päätöksiin. Minua huolestuttaa eniten se, että kotouttamisen resurssit ovat liian pieniä. Kotouttamisen epäonnistuminen kostautuu muun muassa syrjäytymisenä ja rikollisuutena.

Keskustelu maahanmuuton ongelmista keskittyy turvapaikanhakijoihin. Keskustelussa kaikki maahanmuuttajat niputetaan yhteen, vaikka heitä on monta erilaista ryhmää. Jos esimerkiksi jo Suomessa työssä olevat maahanmuuttajat äkkiä lähtisivät, olisimme suurissa vaikeuksissa.

- Näin juuri EK:n, työnantajien, tuoreen tilaston. Sen mukaan 50 000-60 000 EU-kansalaista tekee töitä Suomessa.

EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi Venäjältä, Ukrainasta ja Länsi-Balkanilta, tulee maatalouteen ja sen liitännäiselinkeinoihin työvoimaa, jota ei Suomesta saada.


KESKUSTELUSSA TOISTETAAN myös väitettä, että turvapaikanhakijoiden määrä räjähtää käsiin. Sekään ei pidä paikkaansa.

Viime vuoden alussa turvapaikanhakijoita tuli 500-600 kuussa. Tämän vuoden alkukuukausina heitä on tullut 300-400 kuussa.

Maahanmuutto ei ole ainakaan numeroiden valossa lainkaan niin suuri ongelma, kuin keskustelun määrästä ja kiihkeydestä voisi päätellä.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomessa asui viime vuoden lopussa vakinaisesti 155 600 ulkomaalaista. Se on noin kolme prosenttia Suomen väestöstä. Oleskelulupaa haki viime vuonna 20 790 henkilöä, ja lupa myönnettiin 15 208 ihmiselle. Turvapaikanhakijoita oli 5 988.

Suomessa luulisi olevan suurempiakin ongelmia kuin maahanmuutto - joka on ilmeisesti kuitenkin nousemassa tärkeäksi vaaliteemaksi.

- Kyllä Suomen suuret ongelmat liittyvät muihin asioihin, kuten siihen, mistä löydetään työtä ja toimeliaisuutta. Mutta voihan jostain pienestäkin asiasta tulla vaaliase. Kyllähän ennusmerkit viittaavat siihen, että maahanmuutosta tulee vaaliteema.

Tiukentavatko siis suuretkin puolueet maahanmuuttolinjaansa perussuomalaisten pelossa?

- Sellaisia merkkejä on. Meillähän on verrattain vähän liikkuvia äänestäjiä, ja kamppailu suurimman puolueen asemasta on kivikovaa. Suurilta puolueilta vaaditaan selkärankaa, että ne eivät mene halpaan.

Esimerkiksi SDP:n Maarit Feldt-Ranta on puolustanut linjan tiukennusta sillä, että puolueiden on kansanliikkeinä kuunneltava kansan ääntä. Kansalaisethan suhtautuvat mielipidemittausten mukaan entistä kielteisemmin maahanmuuttoon. Tällainen kansan selän taakse meno ei vaikuta kovin periaatteelliselta eikä kunnialliselta?

- Ei vaikuta, erityisesti tilanteessa, jossa "kansa" on pieni aktiivinen porukka, joka ylläpitää tätä keskustelua. Olisi sallittua ja toivottavaa, että puolueet pystyisivät käymään keskustelua kätkeytymättä "kansan" mielipiteen taakse. Puolueilla pitää olla omat arvonsa ja ihanteensa.

VAIKUTTAA SILTÄ, että puolueiden on hyvin vaikea käydä kriittistä maahanmuuttokeskustelua sortumatta flirttailuun rasistien kanssa.

- Toivon, että sillä on jotain merkitystä, että melkein kaikki puolueet sanoutuivat ennen viime vaaleja irti rasismista, Thors toteaa.

- Nykyisin esiintyy yhä enemmän muukalaisvihaa. Se on rasismia peitellymmässä muodossa. Esimerkiksi Euroopan neuvosto tuomitsee sekä rasismin että muukalaisvihan.

Juuri kukaan pesunkestävä rasistikaan ei nykyään tunnustaudu rasistiksi: kaikki sanovat olevansa vain "maahanmuuttokriittisiä". Missä kulkee raja asiallisen maahanmuuttokritiikin ja rasistien perässä juoksemisen välillä?

- Hyvä testi on se, että väitteet siitä, että 'jotkut väestöryhmät ovat sellaisia ja sellaisia', muutetaan muotoon 'suomalaiset ovat sellaisia ja sellaisia'. Ehkä se auttaa tietämään, milloin se raja on ylitetty.

SDP nappasi vanhasta perussuomalaisten ohjelmasta hokeman "maassa maan tavalla".

- Minulle suomenruotsalaisena se muistuttaa erittäin paljon tätä, että Suomessa puhutaan suomea. Voidaan sanoa, että maassa maan lakien tavalla, mutta sehän on itsestäänselvyys. Ei kai kukaan ole siitä eri mieltä.

Sitä se ei voine kuitenkaan tarkoittaa, että maahanmuuttajien pitäisi luopua kulttuuristaan ja uskonnostaan silloinkin, kun he eivät loukkaa maan lakia?

- En tiedä, mikä olisi sellainen asia, josta heidän pitäisi luopua, elleivät he riko maan lakeja. Meillä on kuitenkin aika kattava lainsäädäntö.

Myös termille islam on annettu rasistinen sisältö - ikään kuin pelkästään se, että joku on islamilainen, selittäisi kaiken hänessä.

- Mitä sitten sanotaan muualla kristinuskosta? Voi miettiä, kuinka paljon yhden kristillisen kirkon piiristä on löytynyt pedofiileja. Tuskin kuitenkaan hyväksymme väitettä, että kaikki kristityt ovat pedofiileja.

ONKO ASIALLINEN KESKUSTELU siis mahdotonta "maahanmuuttokriittisten" joukossa piileskelevien rasistien terrorin vuoksi?

- Enhän minä olisi tässä hommassa, ellen olisi optimisti. Toivon mukaan asiallinenkin keskustelu on mahdollista. Näen merkkejä siitä, että asiallisesti suhtautuvat ovat myös tiivistäneet verkostojaan ja yrittävät tuoda todellista faktaa esiin.

Maahanmuuttoon liittyy muitakin ongelmia kuin kotouttamisen ongelmat. Onko Suomi yhä liian houkutteleva kohde turvapaikanhakijoille?

- Pohjoismaat ovat helposti houkuttelevampia kuin muut, koska meillä on yhtäläiset oikeudet perustuslaeissamme ja asumisperusteinen sosiaaliturva. Tästä yhtälöstä emme pääse eroon, ellemme muuta hyvin perustavanlaatuisia sääntöjämme.

Ruotsia houkuttelevampi Suomi ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun Ruotsi on korottanut omia etuuksiaan.

Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on nyt vähentynyt, Thors ei mene takuuseen, että suunta säilyisi. Etelä-Euroopassa, varsinkin Kreikassa ja Espanjassa, on runsaasti laitonta työvoimaa, joka on jäänyt työttömäksi ja pyrkii nyt kohti pohjoista.

Turvapaikanhakijat eivät lain mukaan saa tehdä töitä ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Kun he joutuvat odottamaan turvapaikkapäätöstään, kansalaisille syntyy käsitys, että turvapaikanhakijat loisivat pelkkää laiskuuttaan heidän kustannuksellaan.

- On lisätty resursseja, jotta saataisiin käsittelyaikoja lyhennetyiksi.

DUBLININ SOPIMUS edellyttää, että EU:n ulkopuolelta tulevan turvapaikkahakemus käsitellään maassa, johon hän ensimmäisenä tulee. Jos turvapaikkaa ei myönnetä ja hakija jatkaa toiseen maahan, hänet pitäisi palauttaa maahan, johon hän ensin tuli. Dublinin sopimus on ollut voimassa vuodesta 1990, mutta ei käytännössä toimi vieläkään.

- Olemme kaukana siitä. Yhteistoiminta maiden välillä ei ole helppoa. On maita, jotka vastaavat kyselyihimme hitaasti ja ovat asettaneet esimerkiksi enimmäismääriä, kuinka monta ottavat Suomesta takaisin viikossa. On lisäksi yksi EU-maa, Kreikka, jonka järjestelmä ei täytä EU:n ihmisoikeusnormeja.

EU-maistakin tulee turvapaikanhakijoita. Heidän ottamiseensa ei ainakaan pitäisi olla perusteita?

- Ei pitäisi. Jos on päässyt EU:n jäseneksi, sen pitäisi tarkoittaa, ettei ole vainoa.

Sitä se ei kuitenkaan aina tarkoita?

- Ei välttämättä. On yksi kansanryhmä Euroopassa, joka kärsi holokaustista ainakin yhtä paljon kuin juutalaiset: romanit. Heidän tilanteensa on erittäin vaikea esimerkiksi Romaniassa ja Bulgariassa. Se ei ole turvapaikkaperuste, mutta ei EU ole tehnyt kuitenkaan vielä riittävästi heidän hyväkseen.


Astrid Thors
- Syntynyt: Helsingissä 6.11.1957. Asuu Helsingissä.
- Työ: Maahanmuutto- ja eurooppaministeri vuodesta 2007. Euroopan parlamentin jäsen 1996-2004. Kansanedustaja vuodesta 2004. Ennen ministeriuraansa mm. Suomen Pakolaisneuvonta ry:n puheenjohtaja.
- Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari.
- Perhe: Naimisissa alivaltiosihteeri Juhani Turusen kanssa vuodesta 2004.
- Harrastukset: Kielet, teatteri ja mereen liittyvät asiat.