Uusi Suomi: Niklas Herlin: Hakattu ja ryöstetty 16.4.2010
Helsingin Sanomat/STT: Kahta romanialaista epäillään vanhusten ryöstöistä Helsingissä
16- ja 20-vuotiaat nuorukaiset julistetaan ilmeisesti vangittaviksi vielä viikonloppuna. Nuoria Romanian romaneja epäillään neljästä karmeasta vanhuksiin kohdistuneesta ryöstöstä. Varsinainen vangitsemisen peruste on kuitenkin myöhään keskiviikkoiltana tapahtunut 46-vuotiaan helsinkiläismiehen törkeä ryöstö. Polvilumpioni halkesi ja jalkani on kipsissä.
Modernin taiteen museon Kiasman takana, suorastaan Helsingin Sanomain varjossa, lapsenkasvoinen, tai siis lapsi, pummasi tupakkaa huonolla englannilla. Sanoin ihan totuudenmukaisesti, että röökit ovat vähissä eikä niitä riitä muille. Jatkoin matkaa noustakseni portaat Mannerheimintielle.
Ensimmäinen potku tuli takaapäin polveen. Kaaduin oikealle ja toinenkin polvi sekä kyynärpää saivat vammoja. Toinen potku tuli voimalla olkapäähän, kun nousin polvilleni. Kierähdin selälleni ja sanoin englanniksi, että senkun viette mitä viette; en tällaisen takia välittäisi kuolla. Pidempi veijari, ilmeisesti mainittu 20-vuotias, konfiskoi lompakkoni povarista. Vain rahat kelpasivat. Lompakko kortteineen, puhelin, jopa tupakat jäivät minulle.
Nuoret rikolliset lähtivät rautatieaseman suuntaan. Soitin heti hälytyskeskukseen ja annoin tuntomerkit. Rikolliset helpottivat tunnistamistaan rahoilla: lompakossani ei ollut euroakaan, mutta kylläkin matkalta sinne jääneitä Amerikan dollareita, 130 taalaa.
Sovin poliisien kanssa treffit Kiasman aukiolle. Käveleminen oli vaikeaa, suoraan sanoen tuskallista ja päässä pyöri. Ryöstetyksi tuleminen aiheuttaa shokin (Niko H. saa shokin, kuuluisa palindromi kertoo), nyt sen tiedän.
Kohta olikin piiska paikalla ja vähän myöhemmin maija. Pojat oli pidätetty asemalta.
Kanssani puhunut ensimmäinen poliisi muistutti monta kertaa, että nyt ei saa ajatella kostoa tai hyökätä muukalaisten kimppuun. Vähän ihmettelin ensin, enhän minä mikään ”hommalainen” ole. Mutta kohta tajusin, mitä poliisi tarkoitti. Maijan takaovet avattiin ja minun piti tunnistaa nuorukaiset. Muukalaisviha näitä kahta muukalaista kohtaan syttyi spontaanisti. Olisin melkein voinut tappaa nämä pelästyneet kakarat.
Olen ollut aika lapsellinen. Olen huidellut mitä ihmeellisimmissä paikoissa luottaen siihen, että ”univormuni” pelastaa minut. Että nahkatakkia, buutseja ja farmareita käyttävää ei rullata. Eikä ole rullatukkaan. Olen itse asiassa niin epäsuomalaisen retkun näköinen, että minua erehdytään luulemaan paikalliseksi aina Israelia, Meksikoa ja Kreikan turistikeskuksia myöten. No, pitihän tämäkin nähdä.
Rotu- ja muukalaisviha on hirvittävä asia. Loppuelämässäni en unohda 1980-luvun alun Bostonia. Baareja ja ravintoloita oli kahdenlaisia: osassa oli mustia, suuremmassa osassa valkoisia. Välimuodot olivat harvassa.
Toisin kuin luullaan, suvaitsevaisen maineesta nauttiva Boston on rasistinen. Valkoisten paikoissa mustaa tyttöystävääni katsottiin pitkin nenänvartta ja halveksuen. Mustien paikoissa varsinkin vihaisten nuorten miesten minuun kohdistamat katseet olivat sitä luokkaa, että jos katseella voisi tappaa, olisin kuollut jo nuorena. Ja vain siksi, että olen valkoinen.
Mutta minusta ei muukalaisvihamielistä saa, vaikka polvilumpio pantiinkin päreiksi, jalka on kipsissä ja moottoripyöräkausi on ohi ennen kuin se ehti alkaa.
Osin olin muukalaisvastainen jo ennen kuin minut ryöstettiin ja hakattiin, ja nyt vielä enemmän. Tämä organisoitu ”kerjäläismaahanmuutto” on vastenmielistä. Nämäkin nuoret ammattirikolliset väittävät tulleensa Suomeen kerjäämään. Lyhyessä ajassa he ovat vahingoittaneet avuttomia vanhuksia ja aiheuttaneet minulle ruumiinvamman, ehkä elinikäisen. Ja täysin sietämätöntä on se, että Suomi ottaa vastaan ”pakolaisia”, joiden ainoa motiivi on huumekaupan tai jonkun vastaavan rikollisen toiminnan organisointi.
Ja heti perään pitää muistuttaa siitä, että sotia, muita kriisejä tai uskonnon- ja mielipiteenvapauden rajoittamista pakenevat pitää ottaa vastaan. Ja että Suomeen töiden perässä muuttavia pitäisi kohdella kuin kukkasia, tukien ja kunnioittaen.
Mitenköhän minut ja vanhukset rullanneelle taisteluparille käy? Veikkaisin, että he ottaisivat mieluummin lyhyen linnatuomion Suomessa kuin karkotuksen kotiin Romaniaan. Luultavasti olot suomalaisessa vankilassa ovat Romanian romanille huomattavasti suotuisammat kuin vapaus kotona. Itse asiassa suomalaisessa vankilassa he saattaisivat saada valtion ylläpidon ohella peruskoulutuksen rikolliseen toimintaan. Eipä kuulosta hyvältä sekään vaihtoehto.
Ihmiset, yrittäkää pitää vihanne kurissa. Nyt viimeistään tiedän, että se on sekä välttämätöntä että vaikeaa
_____________________________________
Helsingin Sanomat/STT: Kahta romanialaista epäillään vanhusten ryöstöistä Helsingissä
Helsingin poliisi on ottanut kiinni kaksi nuorukaista, joita epäillään neljän vanhuksen ryöstämisestä Helsingin keskustassa. 16- ja 20-vuotiaat romanialaiset tulivat maahan oman ilmoituksensa mukaan kerjäämään noin kuukausi sitten Ruotsista.
Poliisi otti miehet kiinni perjantaina aamuyöllä. Heitä esitetään vangittavaksi viikonlopun aikana.
Neljä 76–92-vuotiasta vanhusta ryöstettiin eri päivinä keskellä päivää tämän kuun alkupuolella. Kolme uhreista kaadettiin maahan, mutta heille ei tullut vakavia fyysisiä vammoja. Ryöstäjien saalis vaihteli muutamasta kympistä kolmeensataan euroon.
Esimerkiksi 88-vuotias nainen joutui ryöstäjän uhriksi Hietaniemen hautausmaalla, jossa hän oli menossa miehensä haudalle.
"Onni onnettomuudessa, ettei näissä kaatumisissa tullut mitään luunmurtumia, mustelmilla selvittiin", sanoo rikoskomisario Kari Martikainen.
Martikaisen mukaan miesten jäljille päästiin valvontakameran kuvien avulla. Kaikista neljästä rikoksesta on valvontakamerakuvaa, jossa tekijät näkyvät poliisin mukaan selvästi.