Turun Sanomat/Jyrki Yrttiaho: Kotimainen työvoima etusijalle

Turun Sanomat/Jyrki Yrttiaho: Kotimainen työvoima etusijalle 16.4.2010

Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä ulkomaalaislain muuttamisesta. Hallituksen keskeiset tavoitteet ”edistää ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa ja Suomen vetovoimaisuutta” sopivat huonosti talouslamaan ja kasvavaan joukkotyöttömyyteen.

Suomessa on yli 400 000 työtöntä ja lomautettua. Lisäksi Suomessa pysyvästi asuvien maahanmuuttajien työttömyysluvut ovat lohduttomia: Venäjältä muuttaneiden työttömyysprosentti on yli 30, Somaliasta lähes 55, Serbiasta 40, Afganistanista 55, Irakista 62, Iranista 47, Vietnamista muuttaneiden 40 prosenttia. Massatyöttömyys, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden raju kasvu eivät todellakaan viittaa ”näköpiirissä olevaan työvoimapulaan”.

l

Joukkotyöttömyys tarjoaa otolliset olosuhteet työehtojen polkemiselle. Telakoilla ja rakennuksilla tilanne on jo arkipäivää: kymmenet tuhannet ulkomaalaiset vuokratyöntekijät tekevät pitkää päivää ja kotimaista ammattityövoimaa virtaa kortistoihin.

Lakiesityksessä esitetään työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Tämä merkitsisi ulkomaalaisen työvoiman laajaa maahantuontia, kotimaan massatyöttömyydestä välittämättä. Samalla ammattiyhdistysten vaikutusmahdollisuudet ammatti-, toimiala- ja aluekohtaisten työvoimatarpeiden arvioinnissa käytännössä poistuisivat.

On selvää, että ulkomaalaiselle työvoimalle ei pidä myöntää lupia, jos kotimaista työvoimaa on saatavilla. Lakiehdotuksen mukaan ensimmäinen työntekijän oleskelulupa voitaisiin myöntää enintään viideksi vuodeksi. Miten voidaan varmistua siitä, että oleskeluluvan peruste eli ansiotyö tietyllä toimialalla säilyy viiden vuoden ajan?

Jo nykyisenkin yksivuotisen lupakäytännön tuomista lieveilmiöistä kuten lumetyön järjestämisestä riittää esimerkkejä.

Eräs suomalainen yritys toi viime vuonna Helsinkiin 40 siivoustyöntekijän ryhmän, jolle kokoaikaisen siivoustyön sijasta tarjottiin osa-aikaista työtä ja osa irtisanottiin koeajalla. Työntekijät olivat maksaneet lähtömaassaan huomattavia palkkioita työpaikastaan ja velkaantuneet Suomessa oleskelunsa aikana. He jäivät Helsingin kaupungin majoittamiksi ja toimeentulotuen varaan, siksi kunnes oleskelulupa päättyy.

Kuvaavaa on, että kyseinen yritys on edelleen hakemassa lisää työlupia uusille työntekijöille. Työlupa saatetaan jatkossa myöntää viideksi vuodeksi, mutta työsuhde voi kestää vain muutaman viikon tai sitä ei synny lainkaan.

l

Joka tapauksessa suomalainen yhteiskunta vastaa maahantulijan toimeentulosta viimeiseen oleskelupäivään saakka. Heikossa ja haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat usein kielitaidottomat maahanmuuttajat jäisivät syrjittyinä Suomessa ja EU-alueella harmaan talouden ja ihmiskaupan armoille. Samankaltaisessa asemassa EU-maissa on jo miljoonia kolmansista maista muuttaneita siirtotyöläisiä. En halua olla ”jatkamassa vartta hullun kirveeseen”. Olen esittänyt lakiesityksen hylkäämistä.

Kirjoittaja on kansanedustaja (vas.), työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen.