YLE: Miapetra Kumpula-Natri : Maahanmuuttokeskustelussa vastuu kaikilla osapuolilla

YLE Pohjanmaa: Miapetra Kumpula-Natri : Maahanmuuttokeskustelussa vastuu kaikilla osapuolilla 17.4.2010
Kolumni: Miapetra Kumpula-Natri: Miten sinä käsität "maassa maan tavalla"?

SDP:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri toivoo maahanmuuttokeskusteluun avoimuutta ja perää vastuuta kaikilta osapuolilta. Hänen mukaansa maahanmuuttajien sitoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on ensisijaisen tärkeää.

Sen helpottamiseksi voitaisiin kuitenkin tehdä nykyistä enemmän esimerkiksi tarjoamalla maahanmuuttajille työharjoittelupaikkoja. Kumpula-Natri toivoisi keskustelua käytävän myös entistä lähempänä maahanmuuttajien arkea.

Kumpula-Natrin mukaan maahanmuuttajat tarvitsevat tukea, mutta tukea ja apua tarvitsevat myös maahanmuuttajien kanssa toimivat.

---

Kolumni: Miapetra Kumpula-Natri: Miten sinä käsität "maassa maan tavalla"?

Maahanmuuttokeskustelu herättää tunteita. Nyt näyttää alkaneen asiallinenkin keskustelu asiasta, aiemmin se on käyty ylikierroksilla ja liian usein mustavalkoisesti. Edelleen on harmillista, että jotkut tahot keskittyvät vain leimaamaan toisten käyttämiä puheenvuoroja. Valitettavasti pelkkä retorinen kikkailu ei poista maahanmuuttajien kohtaamia ongelmia eikä myöskään vääryyksiä, joita koko kysymykseen liittyy.

Keistä keskustelemme, kun keskustelemme maahanmuuttajista? Heitä ovat kaikki Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset, joita maassamme on hieman yli 200 000, alle 4 sadasta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on reilut 3000 ulkomailla syntynyttä, Vaasassa saman verran ja Pohjanmaan liiton alueella 6100 kaikkiaan. Pohjanmaan liiton kunnissa asuu ihmisiä 117 eri maasta, siihen mahtuu tosi monta erilaista elämäntarinaa niin muista EU maista kuin ympäri maailmaa Aasiaa ja Afrikkaa myöten. Suomessa ylivoimaisesti suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat kuitenkin venäläiset ja virolaiset.

Kiintiöpakolaisia Suomi on sitoutunut vastaanottamaan vuosittain 750 ihmistä osana YK:n järjestelmää. Lisäksi turvapaikan voi saada noin 1000 henkilöä suojeluperustein. Onko maahanmuuttokeskustelua kuumentanut turvapaikkakysymys, kun esimerkiksi vuonna 2009 turvapaikanhakijoiden määrä maassamme yli kaksinkertaistui noin 6 000:een. Vaikka hakijoiden määrä on kasvanut, ei myönteisiä turvapaikkapäätöksiä ole tehty edellisvuosia enempää. Yksi vaikeus on ollut löytää kuntia, joihin turvapaikan saaneet voisivat asettautua asumaan. Kaikkien kannalta olisi inhimillisempää, että turvapaikkahakemukset käsitellään nopeasti ja läpinäkyvästi. Kun on kyse jopa hengestä, tulee hakukäsittely tietysti tehdä huolella. Kotoutuminen Suomeen voisi alkaa myös aiemmin, kun vastaanottokeskuksissa turvapaikkapäätöksen odottaminen ei venyisi.

Mitä tarkoittaa nyt paljon keskustelut "Maassa maan tavalla"? Urpilaisesta se tarkoittaa että ihmisarvo kuuluu kaikille, suomalainen ja suomalaisiin saa rakastua, Suomeen saa tulla tekemään töitä ja Suomelta saa pyytää apua jos on hätä. Minusta se on hyvin kiteytetty! En kaipaa kaikkien muuttumista samanlaisiksi, syntyperältään suomalaistenkaan, mutta esimerkiksi kieli ja sitä kautta mahdollisuus työhön ja suomalaisen yhteiskunnan lakeihin ja arvoihin sitoutuminen olisi tärkeää. Jälkimmäisiä on tosi vaikea määrittää edes niin, että se kattaisi kaikkia mattimeikäläisiä.

Suomessa on vaikea asua, jos ei osaa suomea tai ruotsia. Englannillakin on moni insinööri tai jääkiekkovalmentaja selvinnyt, mutta jos koko elämä rakentuu pysyvästi Suomeen, on kieli oleellinen tapa päästä suomalaiseen yhteiskuntaan mukaan. On hassua, kun maahanmuuttaja saa työpaikan, hän samalla menettää kielikurssioikeudet. Ja että emme vieläkään ole järjestäneet eritaitoisille tulijoille eri kielikursseja. Eräs intialainen, nykyinen ravintoiloitsija, kertoi tulleensa Suomeen juuri valmistuneena kauppatieteen maisterina ja samalla kielikurssilla oli lukutaidottomia ihmisiä. Hän nauraa parikymmentä vuotta myöhemmin osaavansa ravintolasuomea, jonka hän oppi töissä.

SDP järjesti noin kuukausi sitten maahanmuuttajien työllisyysvoimalan, jossa etsittiin keinoja maahanmuuttajien työllistämiseksi. Voimalassa vaadittiin mm. maahanmuuttajille työharjoittelua osana kotiuttamista. Työyhteisöissä tarvitaan tukea ja parempaa ohjausta, yhtenä keinona voisi olla maahanmuuttajille osoitettavat mentorit, henkilökohtaiset tukijat. Olemme myös esittäneet idean, että kotouttamiseen kuuluisi työharjoittelu. Ideoita tulisi myös miettiä naisten mukaan yhteiskuntaan saamiseen. Tämä toiminta on lähinnä vain yhdistysten aktiivisuudesta kiinni. Esimerkiksi Vaasassa on hienoa, kun Unicef-naiset lukevat yhdessä maahanmuuttajanaisten kanssa, kieli paranee ja rohkeus lähteä kotoa ulos lisääntyy.

Työllistyminen on maahan tulleiden paras kotiuttaja. Lisäksi suomalaisen väestön ikääntyessä tarvitsemme välttämättömästi uutta työvoimaa myös maamme rajojemme ulkopuolelta. Siksi emme saa antaa kenenkään syrjäytyä työmarkkinoiden ulkopuolelle, ei kantasuomalaisten tai maassa olevien maahanmuuttajien. On väärin, että meillä on yli 10 % työttömyys, luku maahanmuuttajien parissa on vielä isompi.

Suurimmat varsinaiset ongelmat maahanmuutossa on ihmiskaupassa ja rikollisessa pimeässä toiminnassa, jossa kulkureittejä ja tyhjiä lupauksia annetaan köyhissä maissa ja luvataan autuasta elämää hengenvaarallistenkin reittien päässä. Ketju on pitkä myös tämän rikollisuuden torjunnassa, jossa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja meillä on oma tehtävämme myös vastaanottopäässä. Isona haasteena näen myös palkkojen dumppausyritykset. Erityisesti rakennusurakoissa on useiden tietolähteiden mukaan vaikea suomalaisena rakennusyrityksenä tai rakennustyömiehenä pärjätä. Osittain on kyse laillisista tavoista, kun määräaikaisia töitä voi tehdä myös esimerkiksi virolaisyritys ja virolaiset työntekijät. Toisaalta on myös kysymys pimeistä työmarkkinoista, jotka pääsevät rehottamaan, kun valvontaa ei ole riittävästi. Valvontavastuu on työsuojelupiireissä, joiden määrä vähennettiin viiteen (kuulumme Tampereen alaisuuteen) ja tuottavuusohjelma leikkaa henkilöstön määrää. Tämä on hallitukselta väärä päätös tähän aikaan.

Itse toivoisin maahanmuuttokeskustelun koskettavan myös arkisia kohtaamisia. Millaista on maahanmuuttajien arki työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa tai vaikkapa kaupassa? Miltä täällä tuntuu lapsesta? Maahanmuuttajat tarvitsevat alussa tukea, mutta tukea ja apua tarvitsevat myös maahanmuuttajien kanssa toimivat. Toimiva hyvinvointivaltio on perusta myös hyvälle kotouttamiselle.

Tätä minulle tarkoittaa maassa maan tavalla.

Miapetra Kumpula-Natri
kansanedustaja, sd.