YLE: Thors: Suomalainen rasismi muuttanut muotoaan

YLE: Thors: Suomalainen rasismi muuttanut muotoaan 10.4.2010
Svenska YLE: Astrid Thors: Hets på nätet försvårar integrering (käännös sivun lopussa)

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) vaatii laajaa tuomiota vihapuheille ennen kuin ne muuttuvat vihateoiksi. YLEn TV1:n Ykkösaamussa Thors luonnehti suomalaista rasismia hienostuneeksi; suoria rasistisia termejä ei käytetä.

Thors ei myönnä, että häneen kohdistunut uhkailu olisi muuttanut hänen puheitaan ja käyttäytymistään.

Viime aikojen maahanmuuttokeskustelun kärjistymistä hän toivoo opitun sen, että vihapuheet pitää tuomiota nopeasti. Muutoin ne muuttuvat teoiksi.

Thorsin mukaan kotimainen rasismi on muuttanut muotoaan. Kokonaisten ryhmien leimaaminen -vaikkapa puheet sosiaalipummeista tai kukkahattutädeistä- on hänestä väärin. Vaikka aivan suoria rasistisia termejä ei käytetä, on ministerin mukaan siirrytty ksenofobiaan, muukalaispelkoon. Siinä lähtökohtana on olettamus, että jotkut maahanmuuttajaryhmät eivät voi kotoutua tänne.

Pitkät käsittelyajat ongelma

Turvapaikanhakijoiden lupa-asioiden pitkät käsittelyajat ovat ministeri Thorsin mielestä Suomen käytännössä suurin ongelma. Ne aiheuttavat kustannuksia yhteiskunnalle ja turhautumista hakijoille. Kotouttamista ei ennen lupaa voida aloittaa. Viime ja tänä vuonna on kuitenkin satsattu lisää siihen, että Maahanmuuttovirasto ja poliisi pääsisivät tekemään päätöksiä joutuisammin.

Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli ennätysmäärä, melkein 6 000. Suomi ei Thorsin mukaan suuresti voi määrään vaikuttaa. Ensisijaista on tilanne lähtömaissa. Mitää erityisiä houkutustekijöitä muihin maihin verrattuna ei Suomessa ole havaittu. Ministeri muistutti, että viime vuonna hakijamäärä kasvoi myös muissa Pohjoismaissa. Ruotsiin pyrki 24 000 ja Norjaan 18 000 turvapaikanhakijaa. Tämän vuoden alussa määrät ovat taas laskeneet vuoden takaiseen verrattuna.

-Mutta jos vetotekijä on se, että meillä on oikeudenmukainen käsittelyjärjestelmä, niin siitä tekijästä en halua luopua, Thors sanoi.

Eurooppalaista yhteistyötä

Turvapaikanhakijoiden määrän suuri vaihtelu kertoo Thorsin mielestä eurooppalaisesta epäonnistumisesta. Suomi ehdotti jo toistakymmentä vuotta sitten yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa EU:hun. Tätä ei saavutettu ja paljolti tästä johtuvat suuret vaihtelut.

Ministeri kertoi noin 40 prosenttia hakijoista olevan sellaisia, jotka kuuluisivat ns. Dublin-menettelyn perusteella jonkun muun EU-maan vastuulle. Palauttaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvää. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on asettanut täytäntöönpanokieltoja: emme saa palauttaa ihmisiä Kreikan vastuulle, koska sen järjestelmä ei täytä eurooppalaisia vaatimuksia.

Noin 30-40 prosenttia hakijoista saa Suomesta toissijaista suojelua. Sen sijaan varsinaisen turvapaikan saa meiltä hyvin harva, luku on Euroopan alhaisimpia, muistutti Thors.

Väärinkäytöksiä EU:ssa

Esimerkiksi romanialaisten ja bulgarialaisten maahantulossa EU-kansalaiset käyttävät hyväksi kansalaisten vapaata liikkumisoikeutta unionin sisällä. Tätä oikeutta on ministeri Thorsin mielestä käytetty myös väärin. Väärinkäytöksistä on tarkoitus tehdä loppu niin, että esimerkiksi vastaanottokeskusten palveluja ei EU-kansalainenkaan saisi käyttää hyväkseen, jos turvapaikasta on tullut kielteinen päätös.

Ulkomaisten työntekijöiden asemassa Thors myönsi olevan ongelmia. Ulkomaalaislain uudistuksella ei kaikkia puutteita voida korjata. EU:n komission ohjelmaan sisältyy tarvittavaa yhteistyötä. Suomen hallituksen esitys käänteisestä alvonlisäverosta on hänen mielestään myös askel oikeaan suuntaan.

Kaksilla raiteilla

Astrid Thors katsoo maahanmuutto- ja eurooppaministerinä noudattaneensa hallituksen politiikkaa ja saaneensa julkisessa keskustelussa turhan suuren huomion.

Thors arvelee maahanmuuttokeskustelun jatkuvan ja nousevan keskeiseksi kysymykseksi eduskuntavaaleissa. Puolueilla on houkutus kalastella maahanmuuttopoliittisilla linjauksilla.

-Kaksia raiteita käytetään. Esimerkiksi SDP:llä on ollut pitkään kaksi erilaista maahanmuuttopoliittista linjaa. Toinen linja puhuu ankkurilapsista ja uhista ja toinen pyrkii hyvään kotouttamiseen, kuvaili Thors.

___________________________________________________________________

Svenska YLE: Astrid Thors: Hets på nätet försvårar integrering

Migrationsminister Astrid Thors (SFP) varnar för att främlingsfientliga grupper i Finland kan skrida från ord till handling som ett resultat av de upphetsade diskussionerna på nätet.

Det värsta är om den infekterade diskussionen på nätet dessutom försvårar utlänningars möjlighet att integreras i det finländska samhället. Thors säger att hon vill vidga frågan om mordhotet på Facebook mot henne själv till att handla mer om hur utbredda trakasserierna är mot dem som sysslar med migrationsfrågor.

-Det tråkiga är att det har visat sig att hoten är toppen på ett isberg av olika trakasserier som forskare och tjänstemän som sysslar med migrationsfrågor utsätts för, sade migrationsminister Astrid Thors till Svenska Yle. Också journalister som skriver om invandring berörs.

Forskare har framträtt och sagt att de känner obehag för att delta i debatten. Och då tycker jag att det handlar om hot mot forskningen och yttrandefriheten i vårt land, säger Thors.

Vad kan det leda till?
-Det kan ju leda till att debatten blir riggad och snedvriden. Initiativet blir hos dem som inte vill nå ett gott resultat, som inte vill att vi ska ha goda relationer mellan gamla och nya finländare. De lyckas försvåra invandrarnas möjligheter att få jobb och studieplats och därmed försvåras möjligheterna att integrera dem i det finländska samhället, säger Thors.

Vilka andra följder kan det här få?
-Det kan leda till att folk tror att nätmobbning är okej, för det är ju fråga om en viss sorts mobbning om man trakasserar journalister, forskare och tjänstemän. Sedan kan det leda till att tal blir gärningar. I till exempel Norra Karelen har man nyligen trakasserat och gjort illdåd mot nyfinländares företag och bilar. Visserligen är det en mindre grupp som står bakom, men risken med debatten på nätet är att någon tror att något blir acceptabelt och då har vi inte det Finland vi vill ha, säger Thors.

Hur klart tycker du då att det politiska etablissemanget i Finland har sagt i från att det här inte går för sig?
-Stefan Wallin (Sfp:s ordförande) var ju ganska ensam en lång tid med att aktivt fördöma det här. Men det har varit oerhört värdefullt för mig att mitt parti och alla medlemsorganisationer till 150 procent ställt upp bakom det vi gör. Sedan är det lite löjligt att min person ges så stor betydelse. Det handlar om hela regeringens politik, de förslag som vi har gett till riksdagen har varit enhälliga, så min person har fått för mycket vikt i den här frågan. Men Wallin var länge ganska ensam om att fördöma det här.

-Statsministern Matti Vanhanen (C) och vicestatsministern Jyrki Katainen (Saml) har ju nog då journalister frågat klart också sagt ifrån, och jag hoppas att alla nu är medvetna om omfattningen av de här trakasserierna och att det klart sägs i från att stämplande tal inte ska få förekomma i debatten inför riksdagsvalet. säger Thors.

Hur ser du på att de här ledande politikerna inte på eget initiativ har gått ut och fördömt hoten utan att det har skett först när de har tillfrågats?
- Kanske inte vidden av problemet har varit känd för dem och kanske vi inte är vana med den debattkultur som vi har i de andra nordiska länderna.

Skulle vi behöva en sådan debattkultur i det här läget?
-Jag tycker att med tanke på hur omfattande trakasserierna är skulle det vara bra med en enad front där man ser till att inte dylikt får ett större fotfäste. Och framför allt att tal inte leder till gärningar, säger migrationsminister Astrid Thors.

Hur mår du själv efter allt som har hänt?
-Personligen tycker jag att jag mår precis som förut, men det har haft stor betydelse att den egna politiska rörelsen har varit det trygga hemboet och har gett ett starkt stöd. Jag hoppas att jag inte har förändrats av de här hoten, säger Thors.

Du har inte funderat på att ge upp?
-Det som hela tiden har varit viktigt med migrationspolitiken är att vi ska kunna jobba för en bättre integration. Och till den hör också att kunna påverka attityder. Det hoppas jag och alla vi som jobbar för att människor ska lära känna varandra har krafter till för det är det som en god integration handlar om, säger Thors.

(käännös)

Svenska YLE: Astrid Thors: Nettiviha estää integroitumisen

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (RKP) varoittaa, että Suomen muukalaisvihamieliset ryhmät voivat siirtyä sanoista tekoihin kuumentuneen nettikeskustelun seurauksena.

Pahinta on, jos myrkyttynyt nettikeskustelu estää ulkomaalaisten mahdollisuuden integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Thors sanoo haluavansa laajentaa keskustelun itseensä kohdistuneesta Facebookin murhauhasta enemmän siihen, kuinka laajalle levinnyttä on maahanmuuton parissa työskentelevien häirintä.

- On ikävää, että uhkailut näyttävät olevan vain jäävuoren huippu, kun maahanmuuton parissa työskenteleviin tutkijoihin ja virkamiehiin kohdistuva häirintä paljastuu, sanoi maahanmuuttoministeri Astrid Thors Svenska YLElle. Myös maahanmuutosta kirjoittavia toimittajia häiritään.

Tutkijat ovat tulleet esiin ja sanoneet, että he tuntevat epämiellyttäväksi ottaa osaa keskusteluun. Ja silloin on mielestäni kyseessä uhka maamme tutkimuksen ja ilmaisunvapaudelle, sanoi Thors.

Mihin tämä voi johtaa?
- Tämä voi johtaa siihen, että keskustelusta tulee vääristynyttä. Aloite on niillä, jotka eivät halua hyvää tulosta, jotka eivät halua hyviä suhteita vanhojen ja uusien suomalaisten välille. He onnistuvat estämään maahanmuuttajien mahdollisuudet saada työ- tai opiskelupaikka ja siten estävät mahdollisuudet integroida heidät suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo Thors.

Mitä muita seurauksia tästä voi olla?
- Tämä voi johtaa kansan uskomaan, että nettikiusaaminen on okei, koska kysehän on tietynlaisten toimittajien, tutkijoiden ja virkamiesten häiriköinnistä. Sitten se voi johtaa sanoista tekoihin. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on hiljattain häiriköity ja tehty ilkivaltaa uussuomalaisten yrityksille ja autoille. Toki on kyseessä pieni ryhmä, joka on tämän takana, mutta nettikeskustelun riskinä on se, että jotkut uskovat, että jokin muuttuu hyväksyttäväksi ja sellaista me emme Suomeen halua, sanoo Thors.

Kuinka selvästi mielestäsi poliittinen johto on Suomessa ilmaissut, että tällainen ei käy?
- Stefan Wallin (Rkp:n puheenjohtaja) oli aika yksin pitkän aikaa tämän tuomitsemisessa. Mutta on ollut sanoinkuvaamattoman tärkeää minulle, että puolueeni ja kansalaisjärjestöt ovat olleet 150-prosenttisesti sen takana, mitä me teemme. Siksi on hiukan huvittavaa, että minuun itseeni kohdistuu niin paljon huomiota. On kyseessä koko hallituksen politiikka, ne esitykset, jotka olemme eduskunnalle antaneet, ovat olleet yksimielisiä, joten minun persoonani on saanut liian paljon huomiota tässä kysymyksessä. Mutta Wallin oli pitkään aika yksin tämän tuomitsemisessa.

- Pääministeri Matti Vanhanen (Kesk) ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen (Kok) ovat kyllä myös toimittajien kysyessä selvästi sanoneet mielipiteensä, ja minä toivon, että kaikki ovat nyt tietoisia suhtautumisesta häiriköintiin ja että sanotaan selvästi, että leimaavaa puhetta ei saa esiintyä eduskuntavaaleja edeltävässä keskustelussa, sanoo Thors.

Mitä mieltä olet siitä, että nämä johtavat poliitikot eivät oma-aloitteisesti tulleet esiin tuomitsemaan uhkailua, vaan se tapahtui vasta kysyttäessä?
- Ehkä he eivät tienneet ongelman laajuutta ja ehkä me emme ole tottuneet sellaiseen keskustelukulttuuriin kuin muissa Pohjoismaissa.

Tarvitsisimmeko me tässä tapauksessa sellaista keskustelukulttuuria?
- Kun ajattelee tapahtuneen häiriköinnin laajuutta, niin olisi hyvä olla yhtenäinen rintama, ettei tällainen saa suurempaa jalansijaa. Ja ennen kaikkea ettei puhe johda tekoihin, sanoo maahanmuuttoministeri Astrid Thors.

Miten itse voit kaiken tapahtuneen jälkeen?
- Henkilökohtaisesti voin mielestäni juuri samoin kuin aiemminkin, mutta sillä on ollut suuri merkitys, että oma poliittinen liike on ollut turvallinen koti ja antanut vahvan tuen. Toivon etten ole muuttunut tämän uhan takia, sanoo Thors.

Et ole harkinnut antaa periksi?
- Maahanmuuttopolitiikassa on koko ajan ollut tärkeintä, että voimme työskentellä paremman integroinnin puolesta. Ja siihen kuuluu myös se, että voi vaikuttaa asenteisiin. Toivon mukaan minulla ja meillä kaikilla, jotka työskentelemme ihmisten toisiinsa tutustuttamisen puolesta, on voimia, koska siitä hyvässä integroitumisessa on kyse, sanoo Thors.