Länsi-Savo: Mikkelissä tehtiin taas uusi rasistinen hyökkäys

Länsi-Savo: Mikkelissä tehtiin taas uusi rasistinen hyökkäys 3.7.2010

Rasismi irvistää kun katsot peiliin

Rasismi halutaan rajata kouluttamattomien, työttömien miesten ongelmaksi. Todellisuudessa me kaikki syrjimme.

Rasistisen rikokset ovat viime aikoina jälleen yleistyneet ympäri Suomea. Etelä-Savossa tapauksia kirjattiin viime vuonna 16. Joensuussa tämän vuoden kesäkuuhun mennessä 30. Valtakunnallisesti rasististen rikosten määrä on kaksinkertaistunut vuosien 2003 ja 2008 välillä. Poliisihallinnosta ja kentältä kerrotaan että samansuuntainen kehitys jatkuu edelleen.

RIKOSYLIKOMISARIO Kaarlo Häkkisen mukaan rasististen rikosten määrä on selvästi lisääntynyt Etelä-Savossa. 16 tapausta ei tee asiasta vielä massailmiötä. Tapausten vähäinen määrä paljastaa todennäköisesti vain jäävuoren huipun.
-Rasistisista rikoksista vain pieni osa tulee poliisin tietoon. Ihmiset nieleskelevät huutelun ja jopa lievät uhkailut, Häkkinen kertoo.

Ongelmat ovat äityneet jo vakaviksi kun asiasta ilmoitetaan poliisille. Esimerkiksi Mikkelissä asuvat ulkomaalaistaustaiset lapset saavat päivittäin niskaansa uhittelua, nimittelyä ja riidan haastamista. Aikuisten autojen tahriminen ja spraymaalilla sotketut viestit ovat vain näkyvin osa eteläsavolaista rasismia.

VAHINGONTEOT ja häirintä on helppo kuitata yksittäisten ihmisten älämölöksi. Noin 20 vuotta sitten sekä Mikkelissä että Joensuussa kaljupäiset nuoret miehet antoivat kasvot suomalaiselle rasismille. Siitä lähtien rasismista on puhuttu syrjäytyneiden, kouluttamattomien nuorten miesten keskuudessa vellovana ilmiönä. Suomalaisen rasismin todellisuus on huomattavasti monimutkaisempi.

Tutkija Anna Rastaan mukaan rasismi on vahva osa suomalaista kulttuuria. Terminä rasismi on hänen mukaansa niin tiukasti rajattu, että se vaikeuttaa ilmiöstä keskustelua ja sen esiin nousemista.
-Rasistisia piirteitä sisältävät rikokset ovat kuitenkin vain yksi rasismin ilmenemismuoto, Rastas kirjoittaa En ole rasisti, mutta -teoksessa ilmestyneessä artikkelissaan.

RASTAAN MUKAAN rasismia ei ole vain tietoisesti syrjivä toiminta, vaan kyse on ilmiöstä joka on juurtunut puheisiimme ja tekoihimme niin, ettemme välttämättä itse tiedä olevamme rasisteja.

-Henkilö, jonka ei tarvitse miettiä rasismia omana ongelmanaan, ei tule ajatelleeksikaan, että häntä pidettäisiin potentiaalisena myymälävarkaan tai muutoin vain epäluotettavana - tai erityisen lahjakkaana - vain siksi, että hän on jonkun värinen tai niminen tai jostain kotoisin, Rastas toteaa artikkelissaan.

PARHAILLAAN käytävässä maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskeskustelussa keskitytään Rastaan mukaan liikaa tekojen mahdollisten rasististen motiivien setvimiseen. Tärkeämpää olisi tarttua rasistissäväytteisten sanojen ja tekojen seurauksiin. Myös itse termiä pyritään kiertelemään se esimerkiksi maahanmuuton tai monikulttuurin kritiikiksi. Tämä muun muassa siksi, että avoimella rasismilla voi olla rikosoikeudellisia seurauksia.Niin sanottu maahanmuuttokriittinen keskustelu on pysynyt pinnalla muutaman vuoden, ja siitä arvellaan avainteemaa ensi vuoden eduskuntavaaleihin.

-Usein maahanmuuttokritiikki tarkoittaa uhkakuvia maalailevia näkemyksiä ja maahanmuuttajien ensisijaisesti kielteisessä valossa esittämistä, Rastas kirjoittaa.

- Näissä puheenvuoroissa samalla kiistetään rasismi ja myös ikään kuin kehotetaan olemaan edes puhumatta koko aiheesta, hän jatkaa.

Perussuomalaisia voi pitää trendin aloittajina, mutta lähes jokaisen puolueen riveistä on kantautunut kommentteja, joiden sisältö on enemmän tai vähemmän sama. Tuorein peluri poliittisella kentällä on puolueeksi rekisteröimistä odottava Muutos 2011 -yhdistys.

OMA LUKUNSA tämän kritiikin jakelijoissa ovat internetin lukuisilla keskustelupalstoilla liikkuvat henkilöt, jotka eivät mielipiteitään sievistele. Viime aikoina otsikoihin noussut Homma-foorumi on kaikessa brutaaliudessaan keskustelun sivistyneimmästä päästä.

Tutkija Anna Rastaan mukaan rasismi on vahva osa suomalaista kulttuuria.

Yksi lisä keitoksessa ovat valkoisen rodun ylemmyyttä ajavat white pride -liikkeen foorumit tai yksittäisten ihmisten ylläpitämät sivut tappolistoineen. Silti ääriliikkeisiin kuuluu rasisteista vain harva.

Rasistisia huutelijoita riittää ideologiarajoja katsomatta lähes jokaiselle yleiselle keskustelupalstalle ja tiedotusvälineiden kommenttiketjuihin, toreille, ravintoloihin, kouluihin sekä ruokapöytiin. He pukeutuvat pilottitakin lisäksi pikkutakkiin, tuulipukuun, kesämekkoon ja design-vaatteisiin.

KAIKKIA YLLÄ mainittuja ihmisiä yhdistää se, että he kokevat suomalaisten ja suomalaisen kulttuurin olevan uhattuina. Karkeasti yleistäen tuo uhka ovat vieraat, useimmiten länsimaiden ulkopuolelta tulevat ihmiset, kulttuurit ja uskonnot. Suomea ja suomalaisia tulee suojella vierailta vaikutteilta, ja se onnistuu parhaiten rajaamalla maahantuloa ja ajamalla jo maassa olevat ulkomaalaiset pois.

Maahanmuuttokriitikoiden keskustelussa maahanmuuttajat, pakolaiset ja turvapaikanhakijat nähdään yhtenä yhtenäisenä massana ja pelkkänä yhteiskunnallisena kulueränä. Muukalaiset vievät joko yhteiskunnan rahat, työt tai naiset ja pilaavat kulttuurin. Maahanmuuttokeskustelussa olisi tervettä muistaa, että myös suomalaiset ovat historian saatossa muuttaneet muiden valtioiden vaivoiksi. Suomikin on näin elintasopakolaisten lähtömaa.