HS: Natseille nihkeä maa

Helsingin Sanomat: Natseille nihkeä maa 15.8.2010

Ääriliikkeet ovat juurtuneet Suomeen huonosti. Hyötyykö radikaali oikeisto maahanmuuttoasenteiden koventumisesta?

Heinäkuun rikosuutisista saa synkän kuvan suomalaisten suvaitsevaisuudesta.

Turussa ja Jyväskylässä ulkomaalaisten omistamiin pitserioihin heitettiin polttopulloja. Myös Kuusamossa ulkomaalaisen omistama pitsaravintola tuikattiin tuleen ilmeisen tahallisesti.

Heinäkuussa Helsingissä todistettiin seksuaalivähemmistöjen Pride-kulkueeseen kohdistunutta kaasuiskua. Iskusta epäillyt nuoret miehet ovat kotoisin eri paikkakunnilta. Suojelupoliisin mukaan ainakin osalla heistä on kytkentöjä äärioikeistolaisiin ryhmittymiin.

Suunnitelmallinen vähemmistöihin kohdistuva väkivalta on Suomessa erittäin harvinaista. Onko rikossuma merkki oikeistolaisten ääriliikkeiden noususta?

Suomalainen kovan linjan oikeisto oli vuosikymmeniä poliittisessa pannassa. Neuvostoliiton kanssa vuonna 1944 kirjoitettu rauhansopimus kielsi fasististen ja kansallismielisten liikkeiden toiminnan.

Yya-vuosina puoluekentän ulkopuolelle jääneiden fasistien lippua heilutti lähes yksinään Pekka Siitoin. Natsiunivormussa esiintynyt naantalilainen yllytti ja avusti kommunistien kirjapainon Kursiivin tuhopoltossa marraskuussa 1977. Siitoimen vankilaan vienyt tuhotyö jäi poikkeukseksi.

Neuvostoliiton kaaduttua äärioikeisto pääsi palaamaan poliittiselle kentälle. Liikkumatilaa hyödyntäneitä järjestöjä yhdisti lähinnä äärimmäinen muutosvastaisuus.

Uudelleen elvytetty Isänmaallinen Kansallis-Liitto varoitteli liiasta suvaitsevaisuudesta, joka uhkasi perinteisiä suomalaisia arvoja. Väinö Kuisman Arjalaisen Germaaniveljeskunnan nimi kumarsi kansallissosialismille. Sitä seurannut Isänmaallinen Oikeisto korvasi natsisymbolit kalevalaisella mytologialla, mutta ajoi kansallissosialistien tapaan "puhtaan" kulttuurin asiaa. Kansallinen Radikaalipuolue ja tamperelaisjohtoinen Suur-Suomi-yhdistys räyhäsivät maahanmuuttajille ja Venäjälle.

Rajusta retoriikasta huolimatta uudet pikkujärjestöt sopeutuivat mukisematta perinteiseen poliittiseen kulttuuriin. Järjestöt keskittyivät agitointiin, ja moni niistä pyrki puolueeksi. Vaalimenestys jäi kuitenkin olemattomaksi.

Vasta Joensuun skinheadien väkivalta nosti äärioikeiston kansalliseksi huolenaiheeksi.

1990-luvun alussa Pohjois-Karjalan keskukseen muutti satakunta somalialaista pakolaista. Muutamassa vuodessa maahanmuuttajat joutuivat kymmeniä kertoja skinien väkivallan uhreiksi. Somaleita majoittaneeseen vastaanottokeskukseen heitettiin polttopullo. Koulujen ilmoitustauluille ilmestyi "tapa somali" -julisteita.

Niin julkeaa rasistista väkivaltaa ei ollut Suomessa ennen nähty.

Koko maassa skinien määrä nousi tutkijoiden keräämien arvioiden mukaan 300:n ja 400:n välille, mutta rasismin pääkaupungin maine lankesi juuri Joensuulle. Imago sinetöityi vuonna 1995, jolloin musta ammattikoripalloilija muutti kaupungista väkivallan takia.

[...]

Viime vuonna Pohjois-Karjalan poliisi tutki 59:ää rikosta, joilla epäiltiin olevan rasistinen motiivi.

Luku oli Helsingin tasolla ja moninkertainen edellisiin vuosiin verrattuna. Tänä vuonna tahti on jatkunut samana: kesäkuun loppuun mennessä Pohjois-Karjalan poliisi on tutkinut jo 32:ta rasistisia piirteitä sisältävää rikosta.

Poliisi on vuodesta 2004 merkinnyt rikosilmoituksiin erillisen koodin, jos teolla epäillään olevan rasistinen motiivi. Sen jälkeen tällaisten rikosepäilyjen määrä on kasvanut kolmanneksella. Viime vuonna rasismikoodi merkittiin 325:een rikosilmoitukseen.

Suurin osa Joensuun tuoreista rasismirikoksia on ollut vahingontekoja. "Esimerkiksi ulkomaalaisten autojen ja heidän pitämiensä ruokapaikkojen ikkunoiden rikkomista", rikoskomisario Leevi Makkonen Joensuun poliisista kertoo. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös pahoinpitelyjä.

Rasististen rikosten piikki on nähty Lieksassa, jonne on parin vuoden aikana sijoitettu turvapaikanhakijoita. "Siellä nuorisojengit ovat hakeutuneet tappeluihin maahanmuuttajien kanssa."

Tuoreista rasistisista rikoksista vastaa uusi sukupolvi. "Selvitettyihin rasistisiin rikoksiin ovat syyllistyneet muutamat noin parikymppiset nuoret. Monelle tekijälle on kasaantunut paljon pienempiä rikoksia", Makkonen sanoo.

Rasistisia rikoksia tehneillä nuorilla on yhteyksiä vanhempiin skineihin. Toukokuussa Joensuun poliisi löysi kaupungin teollisuusalueelta natsilipuin koristetun kerhohuoneen, jonka Makkonen kertoo toimineen eri polvien äärioikeiston kokoontumispaikkana.

[...]

Uuden skinipolven kanssa tuskaileva Pohjois-Karjala vaikuttaa poikkeukselta.

"Poliittinen kanta näkyy vain yksittäisissä ulkomaalaisiin kohdistuvissa rikoksissa. Järjestäytyneestä toiminnasta ei näy merkkejä", sanoo vanhempi konstaapeli Tommi Tikka Oulusta.

Kymmenisen vuotta sitten Helsingin lähiöissä käytiin joukkotappeluita suomalaisjengien ja maahanmuuttajien välillä. "Nyt poliisin tietoon tulee vuodessa keskimäärin yhden käden sormilla äärioikeistolaisten porukoiden jäsenten tekemiä rikoksia", ylikomisario Mika Pöyry kertoo.

Suojelupoliisin mukaan Suomessa on muutamia kymmeniä aktiivisia äärioikeistolaisten ryhmittymien jäseniä.

Maahanmuuttokriittisen Muutos 2011 -liikkeen Homma-keskustelufoorumilla ääriliikkeille naureskellaan. Riidat ovat kalvaneet viime vuonna perustettua liikettä. Silti Muutosta yhdistää tavoite kerätä puolueelta vaadittavat 5 000 kannattajakorttia.

Suomessa sekä oikeistolaiset että vasemmistolaiset ääriliikkeet ovat olleet eurooppalaisessa vertailussa maltillisia. Järjestyksen ihanne on syvällä suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa", sanoo poliittisia konflikteja tutkinut sosiologian emeritusprofessori Risto Alapuro.

Neuvostoliiton vuosina rivien repeämisen pelättiin avaavan idän karhulle oven. Se juurrutti Suomeen ristiriitoja karttelevaa poliittista kulttuuria.

"Poliittiset kiistat mieluummin syleiltiin kuoliaaksi ennemmin kuin työnnettiin ulos poliittisesta keskustelusta."

Joensuun skinejä 1990-luvulta asti tutkinut Vesa Puuronen tunnistaa syleilemismekanismin myös maahanmuuttokeskustelussa.

"Suomalaisen politiikan outouksia on, että pientenkin liikkeiden keskustelunavaukset heijastuvat nopeasti suurten puolueiden puheisiin", Puuronen sanoo.

Maahanmuuttoteemoja omimalla valtapuolueet syövät tilaa äärioikeistolta. Toistaiseksi perussuomalaisia radikaalimmat ryhmät eivät ole hyötyneet maahanmuuttokeskustelun kiihtymisestä.

Puurosesta äärioikeiston menestystä jarruttaa sekä uskottavien johtajien puute että perinteistä politiikkaa vieroksuvat kannattajat.

"He äänestävät nihkeästi ja juoksevat karkuun, kun joku ehdottaa järjestäytymistä", tutkija sanoo

Se kuulostaa hyvin suomalaiselta. Maltillisessa maassa radikaalit protestoivat jurottamalla kotona.