YLE: Maahanmuuttajien musiikki ei pääse esille 16.8.2010
Suomalaisten maahanmuuttajayhtyeiden musiikkia on levytetty vain muutamia levyjä, mutta niitäkään ei ole esillä levykauppojen hyllyissä. Maahanmuuttajien musiikkia ei kuulu radiossa, ja esiintymisareenoilla suomalaiset muusikot vastaavat usein etnisen musiikin soittamisesta.
Tansanialainen Aliko Mwakanjuki soittaa rumpuja ja tanssii Arnold Chiwalalan yhtyeessä, jossa supisuomalainen kantele yhdistyy afrikkalaisiin polyrytmeihin. Sibelius-Akatemiasta tänä syksynä valmistuva Mwakanjuki on selvittänyt pro gradu -tutkimuksessaan sitä, miten afrikkalaiset muusikot voisivat vakiinnuttaa asemansa Suomessa.
Omien kokemustensa perusteella Mwakanjuki tietää, että esiintymään pääseminen ei ole helppoa maahanmuuttajamuusikoille.
- Maahanmuuttaja-artistien on miltei mahdotonta päästä soittamaan klubeille. Kulttuurierot aiheuttavat ongelmia, maahanmuuttajat eivät aina puhu suomea ja kolmanneksi kieli, jolla lauletaan on usein täysin vieras. Lisäksi suomalaiset esiintyjät kilpailevat samoista harvoista keikoista kuin maahanmuuttajayhtyeetkin, Mwakanjuki sanoo.
Moni etnoyhtye koostuu suomalaisista
Etniseksi luokiteltuja esiintyjiä on Helsingissä toimivan Maailman musiikin keskuksen mukaan noin sata. Kun listaa katsoo tarkemmin, on valtaosa yhtyeistä suomalaisvoittoisia tai peräti kokonaan suomalaisista jäsenistä koostuvia. Etnisyys esitetäänkin etnofestivaaleilla usein suomalaisvoimin.
-Tänä päivänä useat suomalaiset yhtyeet soittavat esimerkiksi reggaeta, josta vielä vähän aikaa sitten vastasivat Suomessa jamaikalaiset tai afrikkalaiset esiintyjät, Aliko Mwakanjuki kertoo.
- Myös esimerkiksi perinteistä länsiafrikkalaista musiikkia soittavissa yhtyeissä esittäjät ovat usein suurimmaksi osaksi suomalaisia. Tämä tarkoittaa tietenkin suomalaisen kulttuurin rikastumista, mutta toisaalta se merkitsee maahanmuuttajamuusikoille kovaa kilpailua.
Ruotsin maahanmuuttajat ovat paremmin esillä
Maahanmuuttajayhtyeet kilpailevat suomalaisten yhtyeiden lisäksi myös ulkomaalaisten yhtyeiden kanssa. Mwakanjuki on huomannut, että monikulttuurisiksi itseään mainostavat etnofestivaalit ottavat helpommin esiintyjäksi ulkomaalaisen yhtyeen kuin kotimaassa asuvan maahanmuuttajayhtyeen. Festivaalin järjestäjät katsovat, että ulkomailta tuotu yhtye tuo enemmän yleisöä.
Ruotsissa ja Norjassa maahanmuuttajataustaiset esiintyjät ovat menestyneet musiikkimarkkinoilla hyvin, sillä artistien promootio on paremmin tuettua. Suomessa ongelma on Mwakanjukin mukaan se, että maahanmuuttajayhtyeet eivät pääse edes levyttämään, saati sitten radiokanavien soittolistoille tai kauppojen hyllyille.
- Siksi maahanmuuttajien musiikkia pitäisikin tukea voimakkaammin, jotta saataisiin joku levy edes silloin tällöin markkinoille. Maailman musiikin keskus tukee maahanmuuttajayhtyeiden levytyksiä, mutta niitäkin on julkaistu yhteensä vain kaksi tai kolme, Mwakanjuki sanoo.