Demari, pääkirjoitus: Eristäminen ei pysäyttänyt ruotsidemokraatteja 23.9.2010
Ruotsin vaaleja edeltävät mielipidemittaukset osoittivat maahanmuuttajavastaiselle ruotsidemokraateille äänikynnyksen ylittävää yli 4 prosentin kannatusta. Kun ennusteet sitten toteutuivat, Ruotsin valtasi suuri tyrmistys.
Tilannetta pahensi se, että ennen tarkastuslaskentaa uusnatsitaustaiselle puolueelle näytti tulevan valtiopäiville peräti vaa’ankieliasema.
Ruotsissa muut puolueet reagoivat populistisen oikeistopuolueen nousuun jyrkästi. Ne eivät ole halunneet olla missään tekemisissä sellaisen puolueen kanssa, joka sai vaaleissa 300 000 ruotsalaisen äänen.
Ruotsidemokraatteja ei otettu puolueiden yhteisiin vaaliväittelyihin. Media boikotoi puoluetta ja sen mainontaa ja julkaisi vetoomuksia olla äänestämättä sitä.
Vaalimökkejä jouduttiin vartioimaan tarkoin, koska puolueen edustajiin kohdistui fyysistäkin uhkaa. Vaali-iltana muiden puolueiden puheenjohtajille teki tiukkaa sanoa edes päivää vaalivoittaja Jimmie Åkessonille.
Ruotsidemokraattien vaalivoitto kaiken pannaan laittamisen jälkeenkin antaa aihetta pohtia ääriliikkeisiin suhtautumista yleisemmin. Vaikka perussuomalaisia ei voi suoraan rinnastaa ruotsidemokraatteihin muun muassa puolueiden erilaisen taustan vuoksi, populistipuolueiden kohtelun vertaamista ei voi välttää.
Meillähän muut puolueet ovat ottaneet perussuomalaiset ikään kuin annettuina ja Timo Soini on median lellikki, vaikka Soinin lupsakan olemuksen peitossa on jyrkkääkin syrjintää ajavaa puolueväkeä.
Epädemokraattisilta kalskahtavia ajatuksia esittäviä puolueita ja poliitikkoja tuskin saadaan pois päiväjärjestyksestä vaikenemalla ne kuoliaiksi. Sitä paitsi sananvapauden rajoittaminen on sekin epädemokraattista. Eristäminen ja demonisointi voivat pikemminkin lisätä ääriliikkeiden kannatusta.
Kansalaisille on kuitenkin tehtävä täysin selväksi, missä asioissa ei voida tehdä kompromisseja. Esimerkiksi rasismiin on oltava nollatoleranssi. Maahanmuutosta kannattaa keskustella mahdollisimman paljon, jotta sen kaikki puolet valottuvat eikä yksisilmäisyydelle jäisi tilaa.
Demokratian puolustajien on pidettävä hoksottimet herkkinä ja kuultava heikkojakin signaaleja. Rakentavien vaihtoehtojen puute ja löysä poliittinen moraali jättävät populismin mentäviä aukkoja.