Savon Sanomat: Kevytkritiikki ei riitä kaikille

Savon Sanomat, kolumni: Matti Pietiläinen: Kevytkritiikki ei riitä kaikille 29.9.2010

Ystäväni mietti ääneen, ettei ehkä haluaisi muuttaa pääkaupunkiseudulla tiettyyn kaupunginosaan. Nainen paljasti syynkin: maahanmuuttajien paljous.

Myönnän, etten kuullut edellistä itse, vaan sen kertoi ystäväni mies, joka hekotteli hirveästi juttua kertoessaan. Mies on itse maahanmuuttaja.

Hyvä tarina sai ajattelemaan ensi eduskuntavaaleja pidemmälle.

Päähenkilömme on elämällään osoittanut, ettei ole lähellekään niin maahanmuuttokriittinen kuin suomalaiset keskimäärin. Silti häneltä pääsi maahanmuuttokriittinen lipsaus.

Tulevaisuudessa suomalaisilta pääsee niitä entistä enemmän.

Maahanmuuttokeskustelu on takuuvarma teema vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Suomessa vakituisesti asuvien ulkomaalaisten osuus maan väestöstä on nyt lähes kolme prosenttia. Reilun kahdeksan vuoden päästä osuus on paljon isompi.

Silloin maahanmuutosta puhutaan huomattavasti isommin kirjaimin kuin nyt. Silloin perussuomalaiset eivät ole enää luonteva kanava maahanmuuttokriittisyydelle, koska puolue edustaa kevyttä linjaa. Samaa kevytkritiikkiä, johon kolme suurinta puoluetta on nyt herännyt.

Ruotsidemokraatit juhlivat juuri länsinaapurissa Jimmie Åkessonin johdolla. Suomessa ruotsidemokraatit ainakin kolmesti kieltänyt Timo Soini on onnistunut luovimaan esimerkiksi maahanmuuttokriittisten keulakuvaksi nousseen Jussi Halla-ahon kanssa.

Siinä sivussa Soini on luonut itsestään kuvan takuumiehenä, joka varmistaa ettei perussuomalaisilla ole mitään tekemistä rasismin kanssa. Vaikkakin maahanmuuttokriittisyys on EU-kriittisyyden ohella perussuomalaisten vahvimpia valtteja tällä hetkellä.

Seuraavien halla-ahojen kanssa on vaikeampaa, jos perussuomalaiset nousee vaalivoiton siivittämänä hallitukseen ja kovan linjan maahanmuuttokriitikoista nousee Halla-ahoa vakuuttavampia esiintyjiä.

Pelkän valokuvan perusteella Vapauspuolue - Suomen tulevaisuus ry:n puheenjohtaja Kalevi Helo ainakin pyrkii sellaiseksi. Kaulassa roikkui tyylikkäästi oranssi kravatti, kun hän toimitti puolueeksi rekisteröitymiseen vaadittavat kannattajakortit oikeusministeriöön.

Vapauspuolue onnittelee nettisivuillaan ruotsidemokraatteja ja vakuuttaa, ettei maahanmuuttokriittisten tarvitse olla Suomessa riippuvaisia perussuomalaisten politiikasta.

Ruotsalaista veljespuoluetta onnittelee myös Muutos 2011, joka jätti omat yli 5 000 kannattajakorttiaan oikeusministeriöön kesällä. Muutos 2011:llä on tiivis yhteys maahanmuuttokriitikoiden keskustelupalstaan Hommaforumiin, jonka piiristä Halla-ahokin ponnisti.

Edellisillä tai jollakin uudella maahanmuuttokriittisyydellä ratsastavalla puolueella voi olla vuonna 2019 jo useampi kansanedustaja.

Muutama vuosi sitten melkein kaikki puolueet olivat virallisesti niin suvaitsevaisia, että poliitikot olisivat tuominneet alun tarinamme päähenkilön piilorasistiksi. Tuuli on kääntynyt.

Esimerkiksi SDP:ssä käytiin kovaa maahanmuuttokeskustelua viime keväänä, kun puheenjohtaja Jutta Urpilainen julisti maassa maan tavallaan.

Keskustan eduskuntaryhmän tuoreessa maahanmuuttoasiakirjassa jylistään, että "suomalaisella sinisilmäisyydellä on oltava rajansa". Piilorasismia ei mainita, vaikka puolueen maahanmuuttopoliittinen selvitystyö kertoi kahdeksan vuotta sitten, että "piilorasismia voidaan pitää Suomen ja suomalaisten suurimpana ongelmana suhteessa maahanmuuttajiin".

Asennemuutos näkyy kokoomuksessakin. Kansanedustaja Arto Satosen vetämän työryhmän raportin otsikko oli neljä vuotta sitten myötäsukainen: Hyvinvointi tarvitsee tekijöitä. Tänä vuonna julkaistu kirjanen tarjoaa harmaampia sävyjä: Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotouttamiseen.

Tulevaisuus voi tietenkin olla alussa hahmottelemaani auvoisempi.

Tänä vuonna vauhtiin päässyt maahanmuuttokeskustelu jatkuu ja pysyy asiallisena, mutta muutamat verbaaliset ylilyönnit purkavat pahimmat patoutumat. Kriittisimmät puolueet eivät saa käyttövoimaa siitäkään, että valtamedia demonisoisi ne.

Lisäksi Suomeen tulee sopivasti maahanmuuttajia, joille löytyy sopivasti töitä ja pikaisesti suomen kielen taito. Sopivasti otetaan pakolaisiakin parempiin oloihin sorrosta ja nälästä.

Lopulta kaikilla Suomessa asuvilla on asiat niin hyvin, ettei tarvitse suuremmin kyräillä, mistä on tultu.

Kirjoittaja on Savon Sanomien yhteiskuntatoimituksen toimittaja.