Vihreä Lanka: Ville Niinistö ryöpyttää keskustan mamukantoja 24.9.2010
Ville Niinistö: Keskustan linjaukset passivoisivat maahanmuuttajia (blogi)
Turun Sanomat, kolumni: Ville Niinistö: Ruotsin vaalit ja Euroopan suunta
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö syyttää keskustaa ”gallup-demokratiasta, jossa puolueet juoksevat kuvitellun kansalaismielipiteen perässä eivätkä näytä johtajuutta kehittyneen länsimaisen demokratian arvojen puolustamisessa”.
Vihreiden sivuilla julkaistu kirjoitus on kommentti keskustan eduskuntaryhmän julkistamaan maahanmuuttoasiakirjaan, joka ei ole kuitenkaan puolueen linjaus vaan, kansanedustaja Tapani Töllin mukaan, ”selventävä asiakirja” jäsenistölle.
Paperissa esitetään muun muassa, ettei turvapaikkoja myönnettäisi enää jatkossa humanitaarisin perustein. Lisäksi keskustan eduskuntaryhmä haluaa rajoittaa turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta asiakirjojen puuttuessa sekä katkaista toimeentulotuen kytköksen yleiseen toimeentulotuen perusosaan.
”Tällaisilla linjauksilla Keskusta ainoastaan kosiskelee perussuomalaisten ääniä ja lietsoo vastakkainasettelua ongelmien ratkaisemisen sijaan”, Niinistö kirjoittaa.
Hänen mukaansa keskustan linjaukset passivoivat maahanmuuttajia.
”Ihmettelen keskustan intoa laitostaa turvapaikanhakijoita entisestään. Työnteon hankaloittaminen ja pakolaisten kohtelu toisen luokan ihmisinä eivät paranna kotoutumista ja suomalaisessa yhteiskunnassa elämistä”, Niinistö sanoo.
Vihreiden maahanmuuttopoliittinen linjapaperi julkaistaan syksyn aikana.
”Julkaistavan linjapaperin kantava teema on, että Suomi, joka pitää huolta muualta tulleista ihmisistä, pitää huolen myös suomalaisesta väestöstä. Oikeusvaltiossa kaikille taataan laajat perusoikeudet, jotta jokaisella on edellytykset työhön ja hyvään elämään”, Niinistö sanoo.
________________________________________________________
Ville Niinistö: Keskustan linjaukset passivoisivat maahanmuuttajia (blogi)
Keskustan eduskuntaryhmä on julkaissut maahanmuuttoasiakirjan, joka ei työryhmän puheenjohtajan Tapani Töllin mukaan sisällä koko puolueen linjauksia, vaan on ”selventävä asiakirja” jäsenistölle.
Keskustan eduskuntaryhmä esittää muun muassa, että turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta rajoitettaisiin asiakirjojen puuttuessa, toimeentulotuen kytkös yleiseen toimeentulotuen perusosaan katkaistaisiin ja turvapaikkojen myöntäminen humanitaarisin perustein lakkautettaisiin.
Ihmettelen keskustan intoa laitostaa turvapaikanhakijoita entisestään. Työnteon hankaloittaminen ja pakolaisten kohtelu toisen luokan ihmisinä eivät paranna kotoutumista ja suomalaisessa yhteiskunnassa elämistä. Paperin mukaan keskustakin kuitenkin tavoittelee tilannetta, jossa maahanmuuttaja on aktiivisesti suomalaisessa yhteiskunnassa mukana oleva tasavertainen ihminen. Ehdotetut muutokset vain vievät tilannetta väärään suuntaan.
Humanitaarisin perustein myönnettävät turvapaikat ovat osa kansainvälisiä sopimuksia, johon Suomikin on sitoutunut. Vihreiden mielestä kaikkien EU-maiden pitäisi noudattaa johdonmukaisesti kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Olen ylipäänsä huolissani gallup-demokratiasta, jossa puolueet juoksevat kuvitellun kansalaismielipiteen perässä eivätkä näytä johtajuutta kehittyneen länsimaisen demokratian arvojen puolustamisessa. Tällaisilla linjauksilla Keskusta nimittäin ainoastaan kosiskelee perussuomalaisten ääniä ja lietsoo vastakkainasettelua ongelmien ratkaisemisen sijaan.
Vihreiltä on tulossa uusi maahanmuuttopoliittinen linjapaperi tämän syksyn aikana. Julkaistavan linjapaperin kantava teema on, että Suomi, joka pitää huolta muualta tulleista ihmisistä, pitää huolen myös suomalaisesta väestöstä. Oikeusvaltiossa kaikille taataan laajat perusoikeudet, jotta jokaisella on edellytykset työhön ja hyvään elämään. Tällainen Suomi menestyy kansainvälisessä kilpailussa; eristäytyvä ja ahdasmielinen maa sitä ei tee. Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat ovat nimettävissä ja korjattavissa.
____________________________________________________
Turun Sanomat, kolumni: Ville Niinistö: Ruotsin vaalit ja Euroopan suunta
Sunnuntain vaalit olivat Ruotsin historiassa poikkeukselliset. Ensimmäistä kertaa sitten 1930-luvun istuva porvarihallitus voitti vaalit.
Punavihreä blokki teki tappiosta huolimatta myös historiaa. Kansankodin rakentaneet sosialidemokraatit eivät enää pyri muodostamaan yksinään vähemmistöhallitusta.
Ruotsin vaaleissa kaksi kilpailevaa blokkia, porvariallianssi ja punavihreät, kamppailivat hallitusvallasta yksityiskohtaisin ohjelmin. Vaalien ratkaisu oli lopulta siinä, että sosialidemokraattien pääministeriehdokas Mona Sahlin ei pystynyt haastamaan uskottavuudessa istuvaa pääministeri Fredrik Reinfeldtia.
Punavihreän opposition mahdollisuus oli vihreiden kovassa gallupkannatuksessa. Vihreät lisäsivätkin kannatustaan yli kolmanneksella ja nousivat Ruotsin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Eväitä oli kovempaankin tulokseen, mutta loppumetreillä blokkiasetelma rokotti vihreiden vahvaa gallupsuosiota.
Ympäristöpuolue teki kestävää tulevaisuutta rakentavaa modernia kampanjaa, kun demarien pääviestiksi nousi oman vision sijaan porvarihallituksen syyllistäminen. Ruotsalaiset ovat kuitenkin olleet melko tyytyväisiä porvarihallituksen toimintaan taloustaantumassa. Osa demarien ja vihreidenkin kannattajista siirtyi porvarien puolelle.
Vaalien lopputulos on haastava. Porvarihallitus menetti voitosta huolimatta parlamentaarisen enemmistönsä äärioikeistolaisten ruotsidemokraattien noustua parlamenttiin yli äänikynnyksen. Kahden blokin keskinäiset erot ovat pieniä, jos niitä verrataan ruotsidemokraatteihin.
Uusnatsitaustainen, sittemmin julkista kuvaansa siistinyt, ruotsidemokraatit laittavat kaikki yhteiskunnan ongelmat maahanmuuton ja -muuttajien piikkiin. Puolueen ratkaisut ovat ajalta ennen sivistyneen yhteiskunnan syntyä ja ne johtaisivat väestön lisääntyvään erittelyyn apartheid-ajan Etelä-Afrikan hengessä. Tällaisen ihmisoikeuksia avoimesti polkevan ohjelman kanssa ei voi käydä minkäänlaista asiallista keskustelua.
Näihin vaaleihin rakennettu punavihreä vaihtoehto ei välttämättä ole vihreille pysyvä ratkaisu. Moni on odottanut, että porvarihallitus voisi saada tarvitsemaansa tukea vihreiltä. Yksikään puolue ei voi kuitenkaan vaalien jälkeen todeta blokkien olleen vitsi ja loikata heti toiselle puolelle.
Punavihreän opposition ja porvariallianssin neuvottelujen tuloksena vähemmistöhallitus saanee kuitenkin sellaisen työrauhan, että ruotsidemokraatit eivät saa minkäänlaista vaikutusvaltaa. Se on kaikkien muiden ruotsalaisten puolueiden – ja heitä äänestäneiden yli 94 prosentin – yhteinen toive.
Useat Euroopan maat ovat kehityksessään vedenjakajalla. Yhä useammassa maassa äärioikeisto on noussut parlamenttiin. Samaan aikaan vihreiden kaltaiset edistykselliset ja liberaalit liikkeet ovat vahvassa nousussa. Saksassa vihreiden kannatus on noussut jo 18 prosenttiin. Perinteiset työväenpuolueet ovat sen sijaan vaikeuksissa lähes kaikkialla. Keskusta-oikeisto sentään vielä pärjää monissa maissa.
Globaali maailma näyttää erityisesti taloustaantumassa pelottavan monia. Kun työpaikat uhkaavat karata toiselle puolelle maailmaa haetaan turvaa äärioikeistosta, joka tarjoaa helppoja puheita ja viholliskuvia pelon purkamiseen. Samaan aikaan vanhanaikainen tapa tehdä politiikkaa ”maan tapoineen” ei enää ratkaise aikamme haasteita.
Tässä tilanteessa näyttävät menestyvän ne vihreiden kaltaiset puolueet, joilla on ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen ja demokratian uudistamiseen kansanvaltaa vahvistavasti. Perinteisten puolueiden kannattaisi liittyä tähän uudistusmieliseen rintamaan, jotta äärioikeiston nousu voidaan torjua.
Kirjoittaja on turkulainen kansanedustaja ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Ville Niinistö