YLE: "Kokoomus, keskusta ja SDP vetäneet tiukinta turvapaikkapoliittista linjaa"

YLE: "Kokoomus, keskusta ja SDP vetäneet tiukinta turvapaikkapoliittista linjaa" 29.9.2010

Helsingin Sanomat/STT: Pamfletti: Maahanmuuttopuheiden koventuminen on harhaa

Kovaa puhetta eduskunnassa

Verkkouutiset: "Vuokrataan iso laiva ja lastataan se täyteen maahanmuuttajia Afrikasta"

Svenska YLE: Förbom: Debatten om invandring blivit fränare

Kansan Uutiset: Yksilö unohtuu eduskunnan maahanmuuttokeskustelussa

Aktuellt: Språkbruk om invandrare (6:37, audio)

Kirjailija Jussi Förbomin pamfletissa väitetään, että kokoomus, keskusta ja SDP ovat vetäneet eduskunnan tiukinta turvapaikkapoliittista linjaa hallitusvastuussa vuorotellessaan. Förbom kävi pamflettiaan varten läpi eduskuntakeskusteluja vuodesta 1998 vuoteen 2010.

Pamfletissa kirjoitetaan, että useat valtavirran poliitikot ovat jo hyvin pitkään noudattaneet eduskunnassa erittäin asenteellista, ahdasta ja ennakkoluuloista puhetapaa, joka on vastustanut erityisesti humanitäärisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden määrän lisäämistä.

"Kovan linjan konniksi" Förbom luokittelee erityisesti Ben Zyskowiczin (kok.), Raimo Vistbackan (ps.) ja Kari Rajamäen (sd.).

Förbom katsoo, että kolme suurinta puoluetta ovat yhteisvoimin estäneet turvapaikkapolitiikan liberalisoinnin. Perussuomalaisten rooliksi on hänen mielestään jäänyt lähinnä toistella jo alunperinkin kovia puheita ja liioitella niitä entisestään.

Förbomin pamfletti "Hallan vaara - merkintöjä maahanmuuton puhetavoista" julkistettiin tänään keskiviikkona.

____________________________________________________

Helsingin Sanomat/STT: Pamfletti: Maahanmuuttopuheiden koventuminen on harhaa

Maahanmuuttoa koskeva poliittinen keskustelu ei ole viime aikoina koventunut, eikä varsinkaan perussuomalaisten vaikutuksesta. Sen sijaan voimakkaat ilmaisut ovat uineet politiikan valtavirtaan, ja yleistä volyymia on parin viime vuoden aikana käännetty kovemmalle, väittää vapaa toimittaja Jussi Förbom pamfletissaan.

Förbomin mielestä perussuomalaisten rooliksi on jäänyt lähinnä toistella ja liioitella jo aiemmin kuultuja puheita. Hänen mielestään perussuomalaiset ovat tuoneet keskusteluun uutena asiana korkeintaan sen, miten kovista puheista jäädään kiinni.

Ihmisoikeusaktivistiksi itseään tituleeraavaa Förbom tutki Hallan vaara -kirjaa varten eduskunnan puheita turvapaikkapolitiikasta viimeisten 12 vuoden ajalta. Häntä tökkii suomalaisessa keskustelussa erityisesti ongelmien ja uhkakuvien liioittelu sekä se, ettei koskaan puhuta turvapaikanhakijoiden tilanteista ja hädästä, vaan vain Suomen ja suomalaisten edusta.

"On paljon sellaista asenteellista etukäteisoletusta ja näkökulman kapeutta, joka ei vastaa sitä, miten niin sanotuissa kansan syvissä riveissä tästä puhutaan."

Esimerkiksi turvapaikkapolitiikassa ylikorostuvat hänen mielestään perusteettomien hakemusten, ankkurilasten ja turvapaikkashoppailun kaltaiset asiat.

Förbomin ajatuksia opponoi julkistustilaisuudessa keskiviikkona kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz, jonka mielestä ongelmakeskeisyys on luonnollista, kun esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrä on välillä kasvanut nopeasti.

"Lainsäätäjä, eduskunta yleensä reagoi erilaisiin ongelmiin ja pyrkii niitä korjaamaan. Ongelmia ovat esimerkiksi turvapaikkahakuprosessien hidastuminen ja se, että hakemuksista selvästi hyvin suuri osa on perusteettomia."

Julkistustilaisuus oli elävä osoitus siitä, miten herkästi maahanmuuttokeskustelu Suomessa lämpenee. Zyskowicz vastusti myös ajatusta, että suomalainen lainsäätäjä ei saisi katsoa maahanmuuttoa suomalaisten etujen näkökulmasta.

"Jos viedään loppuun saakka ajatus, että pitää katsoa vain turvapaikanhakijoiden näkökulmasta, niin miksei me vuokrata Silja Lineltä tai Viking Linelta isoja laivoja ja tuoda Afrikan sarvesta maahanmuuttajia niin paljon kuin on mahdollista. Koska jokaisen heidän kannalta on parempi, että he voivat elää maailman parhaassa maassa", Zyskowicz provosoi.

---

Kovaa puhetta eduskunnassa

"Siis siellä Afrikan sarven maassa, jossa on asuttu savimajoissa, äiti, setä, siskon miehet ja neljännessä ja viidennessä parenteelissa koko porukka, kymmeniä ihmisiä --- ovat tämän pykälän mukaan tervetulleita ihastuttamaan Afrikan sarven maasta tulleen rodun perhe-elämää tänne." (Sulo Aittoniemi (kesk) ulkomaalaislain muutosesityksestä vuonna 1998.

"Siinä tulee palamaan paljon poliisien toimintamäärärahoja ja lentoyhtiöt korjaavat hyvät tuotot kotiin lennättämisistä, niin kuin toissa viikolla tässä tehtiin jälleen erään erän osalta." Raimo Vistbacka (perus) keskustelussa ulkomaalaislaista vuonna 2004.

"Kyllä kun on tänään kuunnellut tätä keskustelua, tuntuu siltä, että useat tässä salissa ovat liikaa lueskelleet jotain ihmisoikeusjulistuksia ja kaiken näköisiä kauniita pamfletteja, mitä julistetaan tuolla pitkin maailmaa." Tero Rönni (sd) ulkomaalaislaista vuonna 2004.

"Epäaidot turvapaikanhakijat --- syövät resursseja aidosti hädässä olevilta ihmisiltä ja pitkittävät heidän hakemustensa käsittelyaikoja. Nämä henkilöt pitäisi voida käännyttää välittömästi tulopäivänä, kun heidän asiansa on henkilökohtaisesti käsitelty." Sirpa Asko-Seljavaara (kok) pikakäännytyksistä vuonna 2009.
____________________________________________

Verkkouutiset: "Vuokrataan iso laiva ja lastataan se täyteen maahanmuuttajia Afrikasta"

Pikkuparlamentin kansalaisinfossa järjestettiin tänään kummallinen tilaisuus.

Kyseessä oli toimittaja Jussi Förbomin kirjan Hallan vaara. Merkintöjä maahanmuuton puhetavoista julkistamistilaisuus, johon kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok.) ja Maria Guzenina-Richardson (sd.) oli kutsuttu toimittaja-kirjailija Anu Silfverbergin haastateltavaksi.

Guzenina-Richardson ei kuitenkaan saapunut paikalle, ja häntä paikkaamaan tullut kansanedustaja Ilkka Kantolakin (sd.) lähti tilaisuudesta kesken pois.

Kantolan lähdön jälkeen keskustelu äityi kiivaaksi väittelyksi, jossa Silfverberg Förbomin säestyksellä yritti kovistella Zyskowiczia ja vaatia häntä tilille turvapaikanhakijoita koskevista asenteellisista puheenvuoroista eduskunnassa.

Pamfletin kirjoittanut Förbom oli tutustunut eduskunnan keskustelupuheenvuoroihin ja "rämpinyt läpi sivukaupalla asenteellisia ja huonosti maailman todellisuuteen perehtyneitä puheenvuoroja".

"Kovan luokan konniksi" Förbom luokitteli Zyskowiczin, Raimo Vistbackan (ps.) ja Kari Rajamäen (sd.).

"Jotkut pitävät ankkurilapsia ongelmana"

Förbom määritteli, että ankkurilapsella tarkoitetaan alaikäistä lasta, joka tulee ilman perhettä Suomeen. Lain mukaan hänellä voi olla mahdollisuus perheen yhdistämiseen Suomessa.

- Jotkut ihmiset ovat halunneet nähdä sen ongelmana. Silloin siitä on tehty kirosana, Förbom totesi.

Tilaisuuden juontanut Anu Silfverberg syytti Zyskowicziä termin käyttämisestä. Zyskowicz ei muistanut itse käyttäneensä sanaa, mutta totesi, että jos pöytäkirjat sen osoittavat, niin se pitänee paikkansa.

Hän halusi kuitenkin puuttua siihen, että Förbomin mukaan jotkut haluavat nähdä ankkurilapsissa ongelman.

- Oletteko te ihan varmoja, että se on somalialaisen lapsen etu, että salakuljettajille maksetaan siitä, että he kuljettavat alaikäisen lapsen toiselle puolelle maapalloa Suomeen? Zyskowicz kysyi.

Hän kertoi vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetin (r.) sanoneen vastikään, että salakuljettamiseen liittyy suuria vaaroja esimerkiksi nuorten tyttöjen kannalta.

- En ole ihan varma, että Suomen on järkevää ylläpitää sellaista järjestelmää, joka kannustaa esimerkiksi somalialaisia perheitä lähettämään maksua vastaan lapsensa ihmissalakuljettajien matkassa Suomeen, Zyskowicz totesi.

"Emme voi tietää, miten ihmiset tänne tulevat"

Silfverberg ihmetteli, miksi lapset pitäisi yhdistää Somaliaan, jossa ei ole hallintoa ja jossa perheet saattavat elää pakolaisleireillä.

Zyskowiczin mukaan perheiden yhdistäminen Somaliassa tarkoittaisi sitä, että salakuljettaminen hiipuisi.

- Norja tai Ruotsi on perustanut lastenkodin lähtöalueelle ja jonkin ajan kuluttua vanhemmat tai sukulaiset ovat hakeneet lapsen omaan kotiinsa, Zyskowicz kertoi.

Förbom argumentoi, että emme voi tosiasiallisesti tietää, miten kunkin ihmisen osalta prosessi tapahtuu.

- Eikö ihan oikeasti? Tiettyä rehellisyyttä voisi olettaa. Luuletko, että Afrikan savanneilta 12-vuotias tyttö harhailee läpi Afrikan ja päätyy Suomeen, yksinään? Zyskowicz tiukkasi.

- En halua puhua siitä. Tämä on puhetta, jonka lähtökohtana on puhe rikollisuudesta ja hyväksikäytöstä ja kaikesta pahasta maailman ja taivaan välillä. Minusta on uskomatonta, että siihen puheeseen liitetään näkökulma lapsen edusta, Förbom vastasi.

Suomalaisten vai turvapaikanhakijoiden näkökulma?

Zyskowiczin mielestä Förbom lähtee siitä, että suomalaiset poliitikot eivät voi katsella asiaa suomalaisten näkökulmasta, vaan näkökulman pitää olla turvapaikanhakijoiden näkökulma.

Zyskowicz taas lähtee siitä, että suomalaisten poliitikkojen velvollisuus on tarkastella asioita myös Suomen ja suomalaisten näkökulmasta, eikä Suomen pidä kannustaa perusteettomaan turvapaikanhakuun.

- Jos pitää tarkastella vain turvapaikanhakijoiden näkökulmasta ja jos viedään ajatus loppuun saakka: miksei me vuokrata Silja Linelta tai Viking Linelta isoja laivoja, ajeta niitä Afrikan sarveen ja tuoda sieltä niin paljon maahanmuuttajia Suomeen kuin mahdollista?

- Tuo on todella kovaa puhetta. Silloin me suhtauduttaisiin heihin massana eikä ihmisinä, Förbom sanoi.

- Nousu laivaan olisi täysin vapaaehtoista, Zyskowicz huusi väliin.

- Minusta tuo on sen verran epä-älyllinen heitto, että en halua siihen lähteä, Förbom päätti keskustelun aiheesta.

Mitä Haavisto sanoi?

Zyskowiczin mielestä kannattaa ottaa somalialaisia vähemmän ja antaa heille hyvät mahdollisuudet elämään Suomessa. Hän sanoi viittaavansa Pekka Haaviston (vihr.) haastatteluun Suomen Kuvalehdessä.

- Kannattaa olla aika sanatarkka sitaateissa, varoitti kansanedustaja Johanna Sumuvuori (vihr.).

- Sori, että teiltä vihreiltä tulee tällaisia kannanottoja, joista sä täällä kiemurtelet, Zyskowicz heitti takaisin.

- Haaviston mukaan pahinta on, että otamme tänne paljon ihmisiä ja jätämme heidät heitteille. Suurempaa määrää voisimme auttaa, jos auttaisimme heitä lähialueilla, Zyskowicz totesi.

Vihreä sivistysliitto oli tukenut pamfletin julkaisemista rahallisesti.

Pulssia nostattanut keskustelu osoitti, että maahanmuutossa kytee edelleen aineksia räjähdysalttiiseen vaalikeskusteluun.
__________________________________________________

Svenska YLE: Förbom: Debatten om invandring blivit fränare

De tre stora partierna har redan länge fört en hård flyktingpolitik och någon egentlig opposition som skulle kritisera denna linje finns inte.

Det är huvudtesen i författaren Jussi Förboms "Hallan vaara", en bok där han analyserar diskussioner om flyktingpolitik som har förts i Riksdagen från år 1998 framåt.

Enligt Förbom har debatten i riksdagen blivit fränare, och ibland innehåller den direkt främlingsfientliga inslag.

Enligt Förbom har denna slags retorik alltid funnits, men på senare år har också synliga politiker släppt loss och börjat använda ett hårdare språk i invandrardebatten.

Svenska Folkpartiet och de Gröna är enligt Förbom i allmänhet rätt positivt inställda till invandring, men partierna får också kritik för att de suttit med i regeringar som fattat "hårda beslut".

____________________________________________________________

Kansan Uutiset: Yksilö unohtuu eduskunnan maahanmuuttokeskustelussa

Eduskunnan maahanmuuttokeskustelussa on jo vuosia keskitytty vain maahanmuuton tuomiin kustannuksiin ja unohdettu itse maahanmuuttaja, väittää Jussi Förbom keskiviikkona julkaistussa Hallan vaara -kirjassaan.

Förbom kirjoittaa pamfletissaan, että maahanmuuttoa pidetään hyväksyttävänä vain silloin, jos ihmiset tulevat Suomeen töihin.

Förbomin mukaan poliittisessa maahanmuuttokeskustelussa on lähes ylivoimaista katsoa maahanmuuttajan lähtötilannetta.

– Vaikka joskus maahanmuuttajan on vain lähdettävä pois, paetakseen tai työllistyäkseen.

Förbom tutki eduskunnassa käytyjä keskusteluja vuodesta 1998 vuoteen 2010. Hän halusi tietää, onko maahanmuuttokeskustelu koventunut vasta viime vuosina.

Selvisi, että maahanmuutosta ei ole aiemminkaan keskusteltu maltillisesti ja rakentavasti. Kovaa kieltä on käytetty aina.

– Tajusin hyvin pian, ettei se ole mikään uusi ilmiö vaan juontaa juurensa pidemmälle, Förbom sanoi kirjan julkaisutilaisuudessa.

Hänen mukaansa useiden maamme eturivin poliitikkojen puhetapa on ollut asenteellista ainakin 2000-luvun ajan. Erityisesti se on ollut humanitäärisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden lisäämisen vastustamista.

”Kansanedustajilla suuri vastuu”

Tiukinta eduskunnan turvapaikkapoliittista linjaa ovat vetäneet kokoomus, keskusta ja SDP hallitusvastuussa vuorotellessaan.

Kirjassakin siteeratun kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) mukaan puhe on lisääntynyt, koska ongelmatkin ovat lisääntyneet. Zyskowicz luettelee syiksi turvapaikanhakuprosessin hidastumisen ja sen, että suurin osa hakemuksista on perusteettomia.

– Tämä on tyypillinen tapa lähteä keskusteluun, sanoo Förbom.

– Silloin sävy on se, että ihmisten tulo on ongelma. Kansanedustajilla on suuri vastuu olla puhumatta asenteellisesti ja vahvistamatta pelkoja, joita kansalaisilla saattaa olla.

Vielä vuosituhannen alussa ja jopa 2004 eduskunnassa laitettiin hanttiin, kun RKP:n silloinen peruspalveluministeri Eva Biaudet asettui hallitusrintamaa vastaan ihmetellessään maahanmuuttokeskustelun asennetta. Nyt samanlainen puheenvuoro saisi Förbomin mukaan vastaansa paitsi arvostelua myös sosiaalisessa mediassa uhkailua.

– Vastakkaiset mielipiteet ovat hukkuneet koventuneen volyymin alle.

Sanoilla luodaan pelkoa

Förbom on kiinnittänyt huomiota erityisesti sanoihin. Eduskunnassa on vuosien mittaan oltu huolissaan siitä, kuinka turvapaikanhakijoiden määrä on ollut karkaamassa käsistä. Ihmisten tuloa on kuvattu ”tulvaksi”. Maahanmuuttoon ahkerasti liitettyjä sanoja ovat olleet myös ”turvapaikkaturismi” ja ”ankkurilapsi”.

Förbomin mukaan sanat tarttuvat herkästi puhujasta toiseen kyselytunneilla ja istunnoissa. Samalla merkitykset sanojen takana katoavat.

Erityisen huolestuttavaa hänen mukaansa on, että maahanmuuttajien suuren määrän uskotaan lisäävän ennakkoasenteita heitä kohtaan.

Förbomin mielestä maahanmuuttokeskustelu ei tuota tulosta sillä volyymilla jolla sitä nyt käydään.

– Sen sijaan, että nähdään valtavan suurena järjestelmän puutteena, että joku saattaa päästä sen läpi ja jäädä tänne vielä asumaankin, annettaisiin maahanmuuttajan itse kertoa tarinansa.