Vihreä Lanka: ”Muukalaiskammo ei selitä perussuomalaisten nousua”

Vihreä Lanka: ”Muukalaiskammo ei selitä perussuomalaisten nousua” 27.9.2010

Maahanmuuttovastaisten liikkeiden suosion taustalla on entistä epävarmempi maailma, väittävät Markus Himanen ja Jukka Könönen.

”Muukalaiskammo ei selitä perussuomalaisten nousua”, Vapaa liikkuvuus -verkostossa toimiva kaksikko kirjoittaa tänään maanantaina julkaistun Maahanmuuttopoliittinen sanasto -pamfletin esipuheessa.

”Ongelma on päinvastainen: maailman muuttuminen vieraaksi, erilaisuuden kohtaaminen tai yleinen kodittomuuden kokemus on meille kaikille arkipäivää ja juuri muukalaisuuden vihaamisen tarjoaminen pakopaikaksi on nettirasistien neronleimaus.”

Sosiaalikeskus Satamassa järjestetyssä julkistamistilaisuudessa kirjoittajat kertoivat, että heidän tavoitteenaan on ollut kuvata maahanmuuttoon liittyviä oikeudellisia termejä käytännön viranomaistoiminnan tasolla.

Yksi julkistamistilaisuudessa esiin noussut ongelma on yksipuolinen suhtautuminen maahanmuuttoon. Kirjoittajien mukaan maahanmuutto tulisi nähdä yhä enemmän osana muuta politiikkaa kuin omana erillisenä alueena.

”Monista asioista puhutaan maahanmuuttopolitiikkana, vaikka ne eivät sitä ole. Esimerkiksi maahanmuuttajien keskittyminen tietylle asuinalueelle on ensisijaisesti asuntopolitiikkaa”, Himanen sanoi.

Toinen ongelma on maahanmuuttajien näkeminen vain yhtenä tai kahtena ryhmänä. Erityisesti kirjoittajia häiritsi maahanmuuttajien jakaminen "hyviin" työperäisistä syistä ja "huonoihin" humanitaarisista syistä tuleviin.

”Tällöin unohdetaan se, että vain osa ulkomaalaisista tekee työtä työluvalla. Monet tekevät matalapalkkaisia töitä pimeänä”, Könönen sanoi.

Esille nousi myös romanien kohtelu, joka on noussut otsikoihin Ranskan palautettua romaneja Romaniaan. Aihe on ajankohtainen myös Suomessa, sillä Helsingin nuorisolautakunta päättää torstaina sosiaalikeskus Sataman ja erityisesti sen pihalla asuvien romanien kohtalosta.

”Romanikysymys alleviivaa kansalaisuuden suhteellisuutta. Itä-Euroopan romanit ovat EU-kansalaisia siinä missä suomalaisetkin, mutta silti he eivät ole oikeudellisesti samassa asemassa”, sanoi siirtolaisuustutkija Mervi Leppäkorpi, joka oli kutsuttu tilaisuuteen keskustelemaan kirjoittajien kanssa.

Sanasto on julkaistu aiemmin lyhyempänä ja sana kerrallaan Voima-lehdessä.