Monitori: Puolueet kannattavat kotouttamisen kehittämistä

Monitori: Puolueet kannattavat kotouttamisen kehittämistä 30.9.2010

ETNO haastoi puolueita ja järjesti paneelikeskustelun maahanmuutosta 27. syyskuuta. Kuulijoita ja keskustelua oli runsaasti. Paneelin aiheet koskivat kotouttamista ja yleensä yhteiskunnassa meneillään olevaa muutosta, Suomen kansainvälistymistä. Keskustelussa todettiin, että yhteisön asennoitumisella ja henkilökohtaisilla kontakteilla on suuri vaikutus maahanmuuttajan kotoutumiseen. Medioista tuttuja kärjistettyjä mielipiteitä ei tapahtumassa kuultu.

Puoluepaneelissa olivat paikalla kaikkien suurten puolueiden edustajat. Valtaosa heistä korosti kielikoulutuksen ja kotouttamisen parantamista. Keskustelussa vallitsi pääosin yhdenmielisyys ja varsinaiset linjaerot maahanmuuttopolitiikassa jäivät epäselviksi.

Yleisön joukosta kysyttiin esimerkiksi, miksi maahanmuuttajalta odotetaan samanaikaisesti, että hänen tulee päästä työelämään ja että toisaalta ei saa viedä työpaikkaa suomalaiselta.

Arto Satonen (Kokoomus) korosti, että maahanmuuttajien työhön pääsyä tulee edistää. Satonen lisäsi, että oleellista kotoutumisessa ovat myös järjestöt ja toiminta, missä maahanmuuttajat ja kantaväestö kohtaavat. Esimerkkinä vaikkapa urheiluseurojen toiminta.

Myös Sirpa Puhakka (Vasemmisto, kuvassa) totesi, että maahanmuuttajajärjestöjen rooli on tärkeä. Ne toimivat sillan rakentajina viranomaisiin. Maahanmuuttajajärjestöille tulisi Puhakan mielestä antaa enemmän virallista kotouttajastatusta.

Seija Turtiainen (Keskusta) kannatti myös kotouttamisen uudistamista.

- ”Tyttäreni rakastui ulkomaalaiseen – tämä riskihän kasvaa koko ajan suomalaisten nuorten keskuudessa - ja hän muutti Sveitsiin. Pian muuton jälkeen tyttäreni sai kunnanjohtajalta kirjeen saapua kotouttamistilaisuuteen. Jotain tällaista uudenlaista ajattelua Suomessakin tarvitaan.”

Turtiainen myös toivoi, että puolueiden ehdokkaat eivät vaalihuumassa sortuisi yksinkertaistamaan maahanmuuttoon liittyviä asioita ja sanomaan äänestäjille kommentteja, joilla he pyrkivät vain miellyttämään kuulijoitaan.

Osa panelisteista muisteli omia vaiheitaan maahanmuuttajana ja ulkopuolisuutta alkuvaiheessa, kun kieltä ei vielä osaa. Reissaamisesta kokemusta saaneet korostivat kielen oppimisen tärkeyttä ja Corinna Tammenmaa (RKP) toi esille, että kielikurssien tulisi olla käytännön läheisempiä, sillä vasta vuorovaikutuksessa muiden kanssa oppii parhaiten.

Kristillisdemokraattien Peter Östman arvosteli hokemaa ”maassa maan tavalla”. Hän muistutti, että yhtä lailla suomalaisetkin pitävät muissa maissa omia kerhojaan ja kehittävät omien maan miestensä kanssa yhteistä toimintaa, vaikka asuvatkin ulkomailla. Östman muistutti myös politiikkojen vaikutusvallasta ja vastuusta: politiikkojen on mietittävä omaa toimintaansa, jos maassa ilmenee syrjintää.

Veli-Matti Saarakkala (PS) ehdotti, että turvapaikkapolitiikan sijasta tulisi käyttää ilmaisua sosiaaliperusteinen politiikkaa. Myös Saarakkalan mielestä kotouttamisjärjestelmä kaipaa uudistamista muun muassa siten, että siitä tulisi tehdä kannustavampaa.

Tanja Kantola (SDP) muistutti muuttoliikkeen osalta, että Suomi ei ole mikään erillinen saareke maailmassa. Kansainvälisissä kriiseissä myös Suomen tulee kantaa vastuuta. Lisäksi Kantola korosti, että naisten asemaan tulee kiinnittää enemmän huomiota kotouttamispolitiikassa.

Vihreiden Panu Laturi totesi saaneensa paneelikeskustelusta uutta tietoa. Keskusteluun oman antinsa toivat ETNOn ja eri maahanmuuttajayhteisöjen edustajat.

Laturi, kuten muutkin osallistujat, totesivat että vastaavia tilaisuuksia tulisi järjestää enemmän ja poliitikkojen tulisi enemmän keskustella maahanmuuttajien kanssa. Paneelia pidettiin tärkeänä tapauksena ja puolueista luvattiin, että jatkossa heidän edustajiaan tullaan enemmän näkemään mukana ETNOn toiminnassa.