YLE Uutiset: Maahanmuuttajanuoret jäävät usein ilman opiskelupaikkaa 25.9.2010
Maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät muita nuoria useammin ilman opiskelupaikkaa. Koulu jätetään useimmiten kesken kieliongelmien, perheen tuen puuttumisen tai syrjinnän vuoksi. Viikonloppuna järjestettävässä Nuorten muslimien konferenssissa nuoria kannustetaan opiskelemaan.
Helsinkiin kokoontui lauantaina musliminuoria ympäri Suomea vaihtamaan ajatuksia koulutuksesta. Koulutus valikoitui konferenssin teemaksi, koska siirtolaisnuorten koulutuksesta ollaan huolissaan.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät ilman lukio- tai ammattikoulupaikkaa kaksi kertaa useammin kuin muu väestö. Nuori voi joutua tekemään koulun eteen myös enemmän töitä kuin muut.
- Mä joudun opiskelemaan ja lukemaan kaksi kertaa enemmän kuin muut ja pohtimaan asioita. Ja etenkin kun olin ala-asteiässä, niin eihän mun vanhemmat voineet kielen takia olla mitenkään tukena, opetuksessa tai kotitehtävien teossa, kertoo irakilainen Zahra al-Take.
Suurin syy vaikeuksille on heikko suomen taito. Myös rasismi voi viedä innostuksen koulunkäynniltä. Maahanmuuttajataustaiset nuoret keskeyttävätkin muita oppilaita useammin koulun.
- Se voi jättää ja jättääkin sellaisia arpia, jotka eivät parane vuosien aikana. Ja se voi johtaa siihen, että kiinnostuminen koko koulutuksesta voi olla hankalaa, sanoo konferenssin järjestäjä Abdirizak Hage.
Eniten vaikeuksia on teini-iässä Suomeen muuttaneilla. Myös Suomessa pitkään tai koko elämänsä asuneet nuoret voivat kokea turhautumista, sillä he eivät koe saavansa samoja mahdollisuuksia kuin muut nuoret.
- On mahdollista, että on tehtävä kaksikertaisesti enemmän, jotta voisi päästä eteenpäin. Pelkästään sen takia, että on todistettava yhteiskunnalle ja kantaväestölle olevansa tämän asian arvoinen, Hage arvioi.
Kansainvälisestä taustasta on toisaalta myös etua. Toisen polven maahanmuuttajat ovat keskivertoa parempia kielten opiskelussa.