Pohjalainen: Terveydenhuollostakin on keskusteltava

Pohjalainen, pääkirjoitus: Terveydenhuollostakin on keskusteltava 27.9.2010

Edellisten eduskuntavaalien alla sosialidemokraatit herättelivät äänestäjiä pelottelemalla palvelujen yksityistämisellä. Televisiomainoksissa näytettiin kuinka yhteiskunnassa eriarvoisuus kasvaa, kuinka vessaankaan ei kohta pääse ilman kolikkoa. Liian kärjistävä mainos vei tärkeältä keskustelulta pohjan.

Ensi kevään eduskuntavaalien ehkä tärkeimmäksi keskusteluteemaksi on ilman mainoskampanjoitakin noussut perussuomalaisten kasvua ennustava maahanmuuton vastustus.

Epäily, että maahanmuuttajien tulo kaventaa syntyperäisten suomalaisten mahdollisuuksia, on väärä, mutta vaikeasti oikaistava. Kapea-alainen tunnekuohu, kateus ja ennakkoluulot ovat nostaneet lähes vihamielistä suhtautumista. Keskustelussa ei nähdä sitä, että esimerkiksi terveydenhuollon työntekijäpulan helpottamisessa maahanmuuttajat ovat lähivuosina todella tarpeen.

Ruotsissa ennen vaaleja ei keskusteltu riittävästi. Ruotsin tapaista vapaata maahanmuuttoa ei Suomessa ole koskaan ollut. Suomessa maahanmuuttajia on paljon vähemmän kuin Ruotsissa. Kuitenkin, kun ilmassa on paljon epäluuloja, yhteisistä säännöistä on syytä keskustella. Keskustelussa olisi saatava aikaan luottamus siitä, että Suomeen otetaan maahanmuuttajia vain niin paljon kuin tämä yhteiskunta jaksaa kantaa.

Maahanmuuttokeskustelua tärkeämpää olisi keskustelu terveydenhuollosta. Kansalaisille luvataan yhdenvertainen terveydenhuolto, mutta käytännössä se ei aina toteudu.

Hallituksen kesäkuussa eduskunnalle jättämä uusi terveydenhuoltolaki lupaa vahvistaa perusterveydenhuoltoa, edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä lisätä terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. Kansalaisille tulisi lisää vapautta valita paikka, jossa häntä hoidetaan. Myös erikoissairaanhoitoa olisi tarkoitus tuoda lähemmäs terveyskeskuksia.

Sama hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen tavoite on sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten valmistelussa olevassa ministeriön tulevan kymmenenvuotiskauden tavoitteissa. Nyt tavoitellaan sosiaalisesti ja taloudellisesti tasapainoista kehitystä, joka lisää koko väestön hyvinvointia ja osallisuutta.

Terveydenhuolto kehittyy, lääkkeet paranevat, sairaalassaoloaika lyhenee, uudet leikkausmenetelmät parantavat ihmisten elämän laatua. Sairaanhoitopiireille on määrätty hoitotakuu, jonka toteuttamisessa esimerkiksi Helsingissä kaihileikkauksia ostetaan yksityissairaalalta. Yhteistyö on tulevaisuudessakin tarpeen, mutta ilmeistä on, että yksityisen ja julkisen terveydenhoidon yhdistämisessä kaikki kansalaiset eivät ole samassa asemassa. Terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritus professori Martti Kekomäki on arvioinut, että yksityiseen ja julkiseen jakautunut terveydenhuolto on jo nyt jakanut kansaa kahtia.

Maahanmuuttokeskustelussa turhautuminen ja pelko voisivat vähentyä, jos kansalaisten terveyspalveluita pystytään parantamaan. Soinin kannatus kasvaa varmasti, jos pitää paikkansa väittämä, että pienituloiset kansalaiset sairastavat eniten, mutta saavat hoitoa vähiten.