UTU: Miten välttää roihuava temppeli?

Turun yliopiston verkkolehti: Ismo Söderling: Miten välttää roihuava temppeli? 23.9.2010

Pari viikkoa sitten Turun Moisiossa sijaitsevan vietnamilaisyhteisön temppelityömaa joutui tihutyön kohteeksi. Julkisuudessa on pohdittu, oliko teon takana ajattelematon nuoriso vai hieman varttuneempi ja jonkin erityisen vihamotiivin omaava väki.

Niin tai näin, teko on täysin tuomittava. Poliisi ja sosiaaliväki saavat aikanaan asian selvitettyä, toivottavasti. Ilahduttavaa asiassa on ollut turkulaisten antama spontaani ja teon tuomitseva tuki tuhotyöstä kärsineelle ja henkisesti loukkaantuneelle vietnamilaiselle yhteisölle.

Sinällään kirkko tuhotyön kohteena ei ole uusi ilmiö, sillä useissa länsimaissa on viime vuosina tapahtunut vastaavia tekoja. Suomessa tunnetuimmat teot ovat kohdistuneet Porvoon ja Tyrvään kirkkoihin. Porvoon tapauksessa kyseessä oli nuoren aikuisen puolelta puhdas ajattelemattomuus, tosin kallis sellainen.
Maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen sopeuduttava

Suomi sai ensimmäiset uuden ajan maahanmuuttajat noin parikymmentä vuotta sitten. Ensimmäisten joukossa saapuivat Vietnamin pakolaiset. Maailmalle levisi kuvia Vietnamista lähteneistä venepakolaisista, jotka useimmiten päätyivät Hongkongin pakolaisleireille. Sieltä alkoi monen vietnamilaisen matka kohti pohjoista. Turussa asuu tällä hetkellä noin 300 vietnamilaista. Heistä enemmistö on katolisia, buddhalaisia lienee noin 100 henkeä.


Turun tihutyö pakottaa ajattelemaan, mistä moinen teko kumpuaa. Siirtolaisuudessa moni asia selitetään kahden teorian avulla: ns. syntipukkiteoriassa esitetään, että maahanmuuttajat vievät työmme tai elävät sosiaaliturvalla. Siispä vierastamme heitä. Toinen lähestymistapa tunnetaan kontaktiteorian nimellä: maahanmuuttajia vierastetaan sitä vähemmän, mitä paremmin heidät tunnetaan. Teorian mukaan vähäinen tieto tulijoista tai jopa vähäinen kontaktien määrä aiheuttavat outouden ja vierauden tunnetta.

Niin tai näin, Suomi on monikulttuuristumassa ja tulossa muiden länsimaiden tapaan selkeästi maahanmuuttajia vastaanottavaksi maaksi. Tällä hetkellä maassamme asuu reilut 200 000 ulkomailla syntynyttä – yksistään ulkomaan kansalaisia asuu maassamme pysyvästi noin 155 000 henkeä. Olen arvioinut Tilastokeskuksen väestöennusteita hyödyntäen, että sukupolven päästä eli vuonna 2040 Suomessa asunee yli puoli miljoonaa maahanmuuttajaa.
Ennakkoluulotonta työllistämispolitiikkaa suosittava

Turku on Suomen kansainvälisimpiä kaupunkeja. Puheet monikulttuurisuudesta eivät riitä – konfliktien ehkäisemiseksi ja yhteiskuntarauhan takaamiseksi tarvitsemme tekoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Tiedämme hyvin, että maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Jotta saisimme tämän kipupisteen alenemaan, olisi maassamme ryhdyttävä ennakkoluulottomiin ja rohkeisiin toimiin maahanmuuttajien työllistämiseksi. Työn kautta saa ystäviä ja oppii kieltä. Työ on siis hyvä kotouttaja.

Eräissä maissa käytetään työhönotossa ns. positiivisen segregaation menetelmää: jos maahanmuuttaja ja kantaväestöön kuuluva ovat yhtä päteviä haettuun työpaikkaan, valitaan maahanmuuttaja. Toimilla halutaan edistää heikommassa asemassa olevien työllistymistä sekä samalla torjua syntipukkiteorian tarjoamia uhkakuvia. Menettely on tehokas, mutta sen toteuttaminen vaatii huolellista valmistelua, jottei kantaväestö itse koe joutuvansa eriarvoiseen asemaan.

Kansalaistaitojen ja monikulttuurisuuden opetusta lisättävä

Suomessa panostetaankin enemmän maahanmuuttajien kotouttamiseen kielikoulutuksen ja asumista tukevien toimenpiteiden kautta. Tässä suhteessa meillä on kuitenkin huomattavasti tehostamisen varaa. Samoin kansalaistaitojen opettaminen on vielä alkutekijöissään. Tärkeänä menetelmänä on myös huomioida jo peruskouluvaiheessa monikulttuurisuuteen liittyvä opetus. Maaltamme puuttuu alan oppikirjoja, samoin opettajakoulutuksessa aiheeseen pitää panostaa selkeästi enemmän.

Suomen väestö ikääntyy nopeasti suurten ikäluokkien myötä. On arvioitu, että parinkymmenen vuoden kuluttua maamme väestönkasvu on pelkästään maahanmuuton varassa, koska syntyvät ikäluokat ovat tuolloin pieniä ja poistuvat ikäluokat suuria. Suomi ja sitä myötä myös Turku ovat nyt tienhaarassa. Vietnamilaiset tunnetaan rauhallisina ja työteliäinä maahanmuuttajina. Temppeleitä polttamalla tai viharikoksia tekemällä ei saavuteta yhteiskuntarauhaa.

Mikäli tihutyöt maahanmuuttajia kohtaan jatkuvat tai voimistuvat, merkitsee se asenteiden kovenemista myös maahanmuuttajien keskuudessa.

Suomella ei ole mitään syytä toistaa monien läntisten maiden tekemiä virheitä. Jos pystyimme muutamassa kuukaudessa asuttamaan 400,000 Karjalan evakkoa tai tyhjästä polkaisemaan Nokian kaltaisen megaluokan yrityksen, pystymme myös luomaan rauhallisen monikulttuuriyhteiskunnan. Se on meille pragmaattisille suomalaisille tahtokysymys.

Kirjoittaja on Siirtolaisinstituutin johtaja ja Turun yliopiston sosiaalipolitiikan dosentti