Suomen Kuvalehti. Mistä perussuomalaisten kannatus rakentuu?

Suomen Kuvalehti. Mistä perussuomalaisten kannatus rakentuu? 30.9.2010

Miten tässä näin kävi?

Kun puheenjohtaja Timo Soini lähti europarlamenttiin, lukuisat politiikan kommentaattorit povasivat perussuomalaisille pikaista unohdusta. Puolue oli ja eli kuulemma vain päämiehensä varassa.

Yleisradion viime viikolla julkistaman gallupin mukaan 12,5 prosenttia suomalaisista kannattaa perussuomalaisia. Se on ohittanut suosiossa vasemmistoliiton ja vihreät ja kolminkertaistaisi näillä luvuilla kannatuksensa viime eduskuntavaaleista.

Kukaan ei ole pystynyt tyhjentävästi selittämään, mistä aineksista perussuomalaisten kannatus rakentuu. Tämä johtuu siitä, että perussuomalaiset on ideologisena konstruktiona erinomaisen epämääräinen.

Vähiten kiistelty uskomus lienee se, että puolue vaatii nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Toisaalta Timo Soini vähättelee maahanmuuttokriitikoiden osuutta uusissa kannattajissaan. Hän ei ole myöskään allekirjoittanut visioita Suomea uhkaavasta ”islamin hyökyaallosta”, joka on monien perussuomalaisten lempikauhistelunaihe.

Kummallinen jakomielitautisuus näkyy siinäkin, että samaiset islamkriitikot arvostelevat vapaata maahanmuuttoa kannattavia, arvoliberaaleja vihreitä sinisilmäisyydestä. Islamin hyökyaallon toteutuessa kun esimerkiksi homot joutuisivat ahtaalle. Samaan aikaan perussuomalaisten varapuheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala haluaa savustaa vihreät hallituksesta, jotta ”vouhotus homo- ja lesboliitoista” saadaan takaisin marginaaliin.

Matti Putkonen loikkasi demareista perussuomalaisiin, koska viherpiipertäjät ovat hänen tulkintansa mukaan soluttautuneet toverijoukkoihin. Perussuomalaisten viiden hengen eduskuntaryhmä äänesti kesällä molempia ydinvoimalupia vastaan, tosin yksi edustaja ei osallistunut äänestykseen.

Timo Soini on pilkannut kokoomuslaisten Nato-intoilua varsin osuvasti toteamalla, että kokoomuslaiset haluavat rynniä kaikkialle, minne mennään kypärät päässä. Soinin tilalle europarlamenttiin nouseva Sampo Terho suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen.

Ja niin edespäin.

Totta kai vastaavanlaisia ristiriitaisuuksia löytyy myös muista puolueista. Ne ovat kuitenkin asemoineet itsensä suhteellisen selkeästi tiettyihin äänestäjäryhmiin, etupiireihin tai ideologiaan. Perussuomalaisista sen sijaan voisi todeta Ismo Alankoa mukaillen: olen perussuomalainen - mutta mikä se on?