YLE: Suomen kotouttamislait rankattiin korkealle

YLE Uutiset: Suomen kotouttamislait rankattiin korkealle 5.4.2011

Verkkouutiset: Suomi ei kannusta työperäisiä maahanmuuttajia jäämään

Helsingin Sanomat: Suomi on kotouttamispolitiikan kärkimaita

(uusi otsikko: HS: Selvitys: Suomi on onnistunut syrjinnän vastaisessa työssä)

Svenska YLE: Integrationspolitik får ris och ros

Suomen kotouttamislait nousevat kansainvälisessä vertailussa kärkisijoille. Tutkija arvioi, että Suomella on hyvät mahdollisuudet välttää vaikeudet, joita maahanmuuttajien epäonnistunut kotoutuminen on aiheuttanut Länsi-Euroopassa.

Kansainvälisen selvityksen perusteella Suomen kotouttamislait olivat neljänneksi vahvimmat, kun vertailussa olivat EU-maat, Sveitsi, Kanada ja Yhdysvallat.

Kansainvälisen Migrant Policy Group -tutkimuslaitoksen vertailussa selvitettiin, miten länsimaiden lait tukivat tai estivät kotoutumista. Selvityksen ykkössijalla oli Ruotsi.

Vertailun perusteella Suomessa kotouttamisen vahvuuksiksi nousivat maahanmuuttajien poliittiset osallistumismahdollisuudet, syrjinnän vastaiset toimet ja vähemmistövaltuutetun toimiston perustaminen.

Asiat hyvin vain paperilla

YLE:n Aamu-tv:ssä vieraillut projektityöntekijä Renaz Ebrahimi Monika-Naiset liitosta sanoo, että vaikka Suomessa asiat ovat paperilla hyvin ja lainsäädäntö kunnossa, todellisuus on kuitenkin toista.

- Yhä on paljon ihmisiä, jotka jäävät syystä tai toisesta näiden palveluiden ulkopuolelle. Meillä on laki, mutta siinä on mutta, mutta ja mutta -kohtia, Ebrahimi sanoo.

Kotiäidit eivät pääse kielikursseille

- Varsinkin kotiäidit, pienten lasten äidit, perheenyhdistämisen takia Suomessa olevat ja työn perässä tulleet jäävät erilaisten palveluiden ulkopuolelle, eivätkä pääse kielikurssien ja muiden pariin, Renaz Ebrahimi jatkoi.

Lain takaama kotouttaminen jää monille haaveeksi myös siksi, että julkinen raha ei riitäkään.

Kansainvälisen vertailun mukaan Suomi ei myöskään kannusta maahantulijoita pitkäaikaiseen oleskeluun. Myös kielitaitovaatimukset ovat vertailumaiden tiukimpia. Tulokset perustuvat viime vuoden tilanteeseen.

Suomi voi välttää Länsi-Euroopan tien


Aamu-tv:ssä vierailleen tutkijan mukaan Suomella on silti hyvät mahdollisuudet välttää ongelmat, joita kotouttamisen epäonnistuminen on aiheuttanut Länsi-Euroopassa. Todellisuutta ovat esimerkiksi maahanmuuttajien korkea työttömyys, sukupolvien yli jatkuva koulupudokkuus ja maahanmuuttajien eristäminen omille asuinalueilleen.

- Osasyy muissa länsimaissa on nimenomaan se, että kotouttamisasioissa ei ryhdytty toimimaan riittävän aikaisessa vaiheessa riittävän tehokkaasti, sanoo dosentti Pasi Saukkonen Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksesta.

Kotouttaminen ei onnistu koskaan täysin

Saukkonen muistuttaa, että kotouttaminen epäonnistuu joka tapauksessa aina jossakin määrin, mistä kriitikot saavat pontta arvosteluunsa.

- On aina helppo sanoa, että kotoutuminen epäonnistuu, koska aina löytyy esimerkkejä niistä jotka syrjäytyvät yhteiskunnasta, Saukkonen sanoo.

- Mutta jos sitä tapahtuu rakenteellisesti laajassa mitassa sillä tavalla, että siitä tulee sukupolvien yli menevää huono-osaisuutta, niin siinä tapauksessa kierre voi olla kielteinen, mistä on Länsi-Euroopassa selviä esimerkkejä.

___________________________________________

Verkkouutiset: Suomi ei kannusta työperäisiä maahanmuuttajia jäämään

Suomi on sijoittunut neljänneksi maahanmuuttajien kotoutumista eri maissa vertailleessa tutkimuksessa.

Sijoitus on sama kuin edellisessä tutkimuksessa kolme vuotta sitten. Tutkimuksen kärjessä oli tälläkin kertaa Ruotsi. Toisena oli Portugali ja kolmantena Kanada.

Muista Pohjoismaista Norja oli seitsemäs ja Tanska neljästoista.

Tutkimuksen mukaan kotoutuminen Suomessa on "osittain suotuisaa". Poliittinen osallistuminen oli Suomen vahvin osa-alue, ja siinä Suomi sijoittui toiseksi heti Norjan jälkeen.

Maahanmuuttajat voivat osallistua poliittiseen toimintaan yhdenvertaisesti, äänestää ja olla ehdokkaina kunnallis- ja eduskuntavaaleissa.

Oleskeluluvat ja kansalaisuus kiven takana

Heikoimmat sijoitukset Suomi sai pitkä pitkäaikaisen maassa oleskelun (17.) ja kansalaisuuden saamisen osalta (13.).

Määräaikaiset työntekijät eivät voi hakea pysyvää oleskelulupaa. Entiset kansainväliset opiskelijat puolestaan eivät voi laskea mukaan aikaa, jonka he ovat viettäneet Suomessa opiskelijoina.

Oleskeluluvat voi uusia automaattisesti, mutta ne voi menettää esimerkiksi petoksen, turvallisuusuhan tai vakavan rikoksen vuoksi. Jopa Suomessa syntyneet tai 20 vuotta maassa asuneet voidaan karkottaa.

Kansalaisuutta voi hakea kuuden vuoden maassa oleskelun jälkeen. Menettelyä pidetään hakijoille pitkänä ja kalliina ja siinä katsotaan olevan ehtoja, jotka estävät kotoutumista, kuten esimerkiksi kansalaisoikeuksien saamisen sitominen tulotasoon. Myös kielitaitovaatimuksia pidetään tiukkoina.

Perheenkokoajalla vaativa tulotaso

Liikkuvuudessa työmarkkinoilla Suomi sijoittui yhdeksänneksi, samoin perheiden yhdistämisessä. Liikkuvuuden osalta tutkimuksessa todetaan, että julkisen sektorin kielivaatimukset saattavat sulkea suhteettomasti pois ulkomailla syntyneitä.

Perheenkokoajalla puolestaan täytyy olla samanlainen perustoimeentulo kuin useimmilla suomalaisilla. Tutkimuksen mukaan summat saattavat näyttää maahantulijasta verrattaen korkeilta verrattuna useimpiin Euroopan maihin.

Koulutuksen osalta Suomi oli jaetulla neljännellä sijalla ja syrjinnän vastaisissa toimissa sijalla kahdeksan. Koulutusjärjestelmän katsotaan ottavan huomioon maahanmuuttajalasten eritystarpeet etenkin verrattuna muihin maihin. Kouluissa ei kuitenkaan ole järjestelmiä, jotka edistäisivät kaksisuuntaista sopeutumista.

Syrjintään maahanmuuttajat eivät voi saada apua kansalaisjärjestöiltä, eivätkä ryhmäkanteet ole mahdollisia.

Tutkimusta kommentoinut politiikan tutkija Pasi Saukkonen Helsingin yliopistosta kehotti pohtimaan, onko Suomen lainsäädännössä jotakin, joka estää jäämisen tänne.

- Virallinen Suomi on sitä mieltä, että tänne halutaan maahanmuuttajia ja että he myös jäisivät tänne. Kannustaako suomalainen yhteiskunta siihen, Saukkonen kysyi.

Migrant integration policy -tutkimus toteutettiin nyt kolmatta kertaa Migrant Policy Group -tutkimuslaitoksen toimesta. Tutkimusta koordinoi British Council.

_______________________________________________

Helsingin Sanomat: Suomi on kotouttamispolitiikan kärkimaita

Suomi on kotouttamispolitiikassaan neljäs, kun vertaillaan EU-maita, Sveitsiä, Kanadaa ja Yhdysvaltoja.

Vertailussa selvitettiin, edistääkö maiden lainsäädäntö ja maahanmuuttopolitiikka kotouttamista. Migrant Policy Group -tutkimuslaitoksen selvityksen kärkisijan vei Ruotsi ennen Portugalia ja Kanadaa.

Tutkimuslaitoksen johtaja Jan Niessen huomauttaa, että listan kärkipaikkoja eivät enää hallitse pelkät siirtomaavallat.

"Enää sijoituksessa ei ole kyse perinteistä vaan maiden poliittisesta tahdosta", Niessen sanoo.

Pyyhkeitä Suomi saa puutteista maahanmuuttajien pitkäaikaisen oleskelun edistämisessä.

"Virallisesti Suomessa ollaan sitä mieltä, että tänne saa tulla ja tänne saa jäädä. Onko systeemissä kuitenkin jotakin sellaista, mikä ei kannusta tänne jäämään?" pohtii tutkija Pasi Saukkonen Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksesta.

Saukkosen mukaan maahanmuuttajalla on asiat hyvin, jos pitkäaikainen oleskelulupa on irronnut. Sen hakeminen on kuitenkin monen maahanmuuttajan niin monimutkainen prosessi, että hakemus jää tekemättä.

Kansalaisuuden saamistakaan ei ole tehty Suomessa helpoksi. Saukkosen mukaan esimerkiksi kielitaitovaatimukset ovat vertailumaiden tiukimpia.

"Nämä tulokset osoittavat, ettei Suomen maahanmuuttopolitiikka ole niin löperöä kuin jotkut ovat väittäneet", maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) sanoo.

Suomi on onnistunut erityisen hyvin maahanmuuttajien poliittisten vaikutusmahdollisuuksien toteuttamisessa ja syrjinnän vastaisessa työssä. Erityiskiitosta Suomi saa vähemmistövaltuutetun toimiston perustamisesta.

Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin muun muassa liikkuvuutta työmarkkinoilla, perheiden yhdistämistä ja koulutusta.

Pasi Saukkonen painottaa, että Suomen pitää keskittyä entistä enemmän toisen polven maahanmuuttajien sopeuttamiseen.

"Ongelmat kasaantuvat, jos toisen polven maahanmuuttajat eivät saa koulutusta ja työpaikkoja."

Thorsin mukaan Suomella on petrattavaa kaikilla osa-alueilla.

"Olkoon tavoitteemme seuraavalle hallituskaudelle, että olemme paras näistä maista", Thors sanoo.

Saukkonen huomauttaa myös, ettei selvitys mittaa kotouttamisen toteutumista käytännössä.

"Joukossa on maita, esimerkiksi Tanska, jotka ovat rankingissa aika alhaalla, mutta silti käytännön kotoutus toimii ihan hyvin."

______________________________________________

Svenska YLE: Integrationspolitik får ris och ros

En internationell jämförelse visar att Finlands integrationspolitik ser bra ut på pappret. Men det behövs mera resurser.

Forskare både i Finland och utomlands konstaterar att det är rätt svårt för utlänningar att skaffa jobb och skapa sig ett liv i Finland.

Enligt den senaste MIPEX-rapporten om västländernas integrationspolitik möts invandrare hos oss av hårda språkkrav då de ska söka jobb. De har svårt att få uppehållstillstånd eller finländskt medborgarskap och de uppmuntras inte till några längre vistelser i Finland.

MIPEX är ett index som mäter olika länders integrationspolitik.

Finland har ändå också goda sidor. Det finns goda möjligheter till utbildning och politiskt deltagande. Diskriminering motarbetas och det finns möjligheter att återförena familjer.

Migrations och Europaminister Astrid Thors (SFP) påminner om att en ny lag träder i kraft i höst. Enligt den förutsätts att man oftare utvärderar invandrarens kunskaper, vilket behov det finns av utbildning eller jobb och praktik.

- Det ska vara en del av den framtida integrationspolitiken, säger Thors.