Aamulehti: Turvapaikanhakijoiden määrä väheni Suomessa huimasti alkuvuonna - Ruotsin suosio kasvaa

Aamulehti: Turvapaikanhakijoiden määrä väheni Suomessa huimasti alkuvuonna - Ruotsin suosio kasvaa 18.5.2011

Yhä harvempi irakilainen, somalialainen tai venäläinen hakee turvapaikkaa Suomesta.

Turvapaikanhakijoiden määrä väheni Suomessa noin 40 prosenttia alkuvuonna. Turvapaikkaa haki tammi–huhtikuussa 913 ihmistä. Viime vuonna vastaavana aikana hakijoita oli 1 505. Tiedot käyvät ilmi Maahanmuuttoviraston tilastoista.

– Hakijamäärät ovat selvästi laskeneet Suomessa ja suuressa osassa Eurooppaa, kertoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

Alkuvuonna esimerkiksi Somaliasta Suomeen haki vain 121 ihmistä, kun vielä vuosi sitten hakijoita samassa ajassa oli yli 200.

Revon mukaan Suomi ei välttämättä ole monen turvapaikanhakijan ykköskohde.

Usein hakijat hakeutuvat mieluummin suurempiin maihin, eivätkä hae paikka ensimmäisestä mahdollisesta valtiosta. Tällöin kyse voi olla ennemminkin järjestelmän hyödyntämisestä tai siirtolaisuudesta kuin suojan hakemisesta.

Repo arvioi, että hakijoiden määrä laskee lopulta neljänneksen viime vuodesta. Hänen mukaansa turvapaikanhakijoista noin kolmannes jää Suomeen jonkinlaisella luvalla.

Ruotsiin tunkua

Euroopassa turvapaikanhakijoiden määrä laski viime vuonna. Näin myös Suomessa. Toisaalta esimerkiksi Ruotsissa hakijamäärät nousivat.

– Ruotsi on Suomea houkuttelevampi, koska siellä on suurempi ulkomaalaisväestö entuudestaan, kommentoi sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne.

Hänen mukaansa Suomi on leikannut turvapaikanhakijoiden käteisenä maksettavaa toimeentulotuen osaa, mikä voi vähentää Suomen houkuttelevuutta.

- Usein hädässä olevalla ihmisellä ei ole vaihtoehtoja valita maata. Suomi on maantieteellisesti kaukana, eikä suoria lentoja tänne välttämättä ole.

Viha lisääntyy

Kansalaisjärjestöjen mukaan Suomi on muuttunut viime aikoina vihamielisemmäksi maahanmuuttoa kohtaan.
- Mediassa saa nykyään esittää varsin muukalaisvihamielisiä kommentteja ilman, että se herättää närkästystä, sanoo Amnesty Internationalin oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen.

Mehtosen mukaan esimerkiksi perussuomalaisten maahanmuuttokriittiset kansanedustajat saavat esittää asioita faktoja tarkistamatta. Hänen mukaansa myös muut puolueet ovat tiukentaneet mielipiteitään maahanmuutosta. Pakolaisneuvonta ry:n tiedottaja Reetta Helander on kehityksestä huolissaan.
- Erityisesti rasistinen nettikirjoittelu on lisääntynyt, Helander sanoo.