Erkki Havansi: Rasismi – mitä se on ja mitä se ei ole? 17.5.2011
Rasismi on sana ja käsite, joka on ollut runsaasti esillä sekä (jo paljon) ennen eduskuntavaaleja että myös (vielä paljon) niiden jälkeenkin. Jopa MM-jääkiekkovoittomme näyttää synnyttäneen rasistista uhoa.
Rasismi-termiä käytetään usein hyvin laveasti eli erilaisissa merkityksissä. Ja usein väärissä merkityksissä (esim. "ikärasismi"). Koetettaisiinko täsmentää kielenkäyttöämme ja rajata väärät merkitykset pois? Seuraavassa yritän ehdottaa osviittoja oikeampaan suuntaan.
Lakimies kun olen, nostan johtaviksi kielenkäytön lähteiksi laeissamme olevat keskeiset kiellot, joilla pyritään estämään kaikenlainen syrjintä. Viittaan perustuslakimme 6 §:ään, rikoslakimme 11 luvun 10 ja 11 §:ään sekä 47 luvun 3 §:ään, yhdenvertaisuuslain (21/2004) 6 §:ään, naisten ja miesten tasa-arvosta annettuun lakiin (109/1986) sekä lakiin vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta (660/2001).
Kun näissä laeissa julkilausutut erilaisten syrjimisten perusteet listataan, saamme hyvin pitkän "mustan listan". Nämä kokonaan tai pääsääntöisesti tai ainakin monissa yhteyksissä kielletyt erilaisen/eriarvoistavan kohtelun perusteet ovat:
1) sukupuoli, 2) rotu, 3) ihonväri, 4) etninen alkuperä, 5) kansallinen alkuperä, 6) kansalaisuus, 7) kieli, 8) ikä, 9) perhesuhteet,10) sukupuolinen suuntautuminen, 11) terveydentila, 12) vammaisuus, 13) uskonto, 14) yhteiskunnallinen tai muu mielipide/vakaumus, 15) poliittinen toiminta, 16) ammatillinen toiminta, 17) muu henkilöön liittyvä seikka, 18) "muu edellä mainittuihin rinnastettava seikka".
Rasismi-sanan ja -käsitteen korrektit merkitykset liittyvät edellä olevan luettelon alakohtiin (2) rotu, (3) ihonväri ja (4) etninen alkuperä. Siten ulkonäön erilaisuus on ratkaiseva tekijä. Muissa yhteyksissä rasismi-termiä ei tule käyttää, vaan niissä on kyse muunlaisen syrjinnän/sorron muodoista.
Esimerkiksi kohta 5 (kansallinen alkuperä) ei yllä rasismiin, jos "supikantasuomalainen" haluaa syrjiä tai halventaa 100-prosenttisesti "supikantasuomalaisen" näköistä venäläistä tai virolaista tai latvialaista. Myöskään eri kieli tai eri uskonto eivät mahdu rasismiin. Siten mm. islamin vieroksunta/halveksunta ei ole rasismia; onhan Suomessakin satoja(?) "supikantasuomalaisia", jotka ovat kääntyneet islamiin (ja vaikka ei olisi ainoatakaan).
Rasismin käsitteeseen ymmärtääkseni liitetään olennaisena piirteenä kielteinen eli negatiivinen suhtautuminen kyseiseen erilaisuuteen: rasisti pitää itseään parempana.
Kuitenkin myös ns. positiivinen rasismi voi kääntyä ongelmalliseksi. Miten pitäisi esimerkiksi suhtautua (kiistattomasti mitattaviin faktoihin pohjautuviin) lausumiin, että ns. mustat ovat useissa urheilulajeissa (kuten pikajuoksut ja koripallo) ylivertaisia tai että tavattoman useita Nobel-palkintoja saanut pieni etninen ryhmä juutalaiset on älykkäämpi/lahjakkaampi kuin (useimmat ellei kaikki) muut etnisiteetit?
Toivon kielenkäytöltä, että ns. rasistikorttia käytettäisiin oikein eli nykyistä säästeliäämmin.