Fatbardhe Hetemaj aloittaa VMP:ssä kansainvälisen rekrytoinnin yhteyspäällikkönä

Fatbardhe Hetemaj aloittaa VMP:ssä kansainvälisen rekrytoinnin yhteyspäällikkönä 1.9.2011

Fatbardhe Hetemaj on nimitetty henkilöstöpalvelualan konserni VMP Groupissa yhteyspäälliköksi. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat kansainvälinen rekrytointi ja yhteiskuntasuhteet. VMP rekrytoi Suomeen vuosittain satoja ulkomaalaisia työntekijöitä.

Vuoden 2009 pakolaisnaiseksi valittu Fatbardhe Hetemaj, 26, on erityisen innostunut uudesta työstään VMP:ssä, koska hän pääsee yhdistämään siinä oman kansainvälisen taustansa, henkilöstöhallinnon opintonsa ja toiveensa edistää konkreettisin toimin suomalaisen työelämän monimuotoisuutta.

– Suomalaisilla yrityksillä on entistä suurempi tarve kansainvälistyä, ja myös väestörakenteemme kehitys edellyttää ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointia. Ulkomaalaisten työntekijöiden houkuttelu Suomeen tuntuu kuitenkin olevan vielä juhlapuheiden asteella. Siksi on hienoa päästä työskentelemään yrityksessä, jossa aidosti pyritään tarjoamaan ratkaisuja suomalaisen työelämän haasteisiin, Hetemaj sanoo.

VMP:n toimitusjohtaja Mika Kaukonen kertoo, että moni työnantaja saattaa edelleen arastella ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointia.

– Kansainvälistä rekrytointia tarjoavien ulkomaalaisten yritysten toiminta on ollut villiä: lakeja ja työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Tämä on valitettavasti johtanut siihen, että moni suomalaisyritys painiskelee mieluummin työntekijäpulan kanssa kuin rekrytoi ulkomailta. Hetemajn ja VMP:n yksi tärkeistä tehtävistä on muistuttaa suomalaisia työnantajia siitä, että tarjolla on myös vastuullisesti toteutettuja kansainvälisen rekrytoinnin malleja, Kaukonen kertoo.

Suomelta puuttuu maahanmuuttostrategia

Kaukonen ja Hetemaj toivovat, että myös poliittiset päättäjät heräisivät pohtimaan, kuinka ovella kolkuttava työvoimapula voitaisiin estää. Jotta vanhushuoltosuhde pysyisi nykyisellään, pitäisi eri arvioiden mukaan Suomeen saada houkuteltua satojatuhansia tai jopa 2 miljoonaa maahanmuuttajaa.

– Taloudellisesta tilanteesta johtuen monikaan ei uskalla tällä hetkellä puhua ulkomaalaisten työntekijöiden tarpeesta. Kysyntää ulkomaalaistaustaiselle työvoimalle on kuitenkin koko ajan enemmän. Rakennusalalle, hoiva- ja hyvinvointialalle sekä kausiluontoisiin tehtäviin ei tälläkään hetkellä löydy tarpeeksi ammattitaitoisia suomalaisia työntekijöitä ja esimerkiksi terveydenhuollossa työntekijöiden puute on saattanut johtaa jo tiettyjen osastojen sulkemiseen. Mahdollinen lama ei tule korjaamaan asiaa. Tilanne tulee muuttumaan entistä kestämättömämmäksi talouden taas lähdettyä kasvuun, Kaukonen kertoo.

– Suomessa pitäisi nyt luoda konkreettinen strategia siitä, miten me houkuttelemme tänne maahanmuuttajia. Työtä ei voida aloittaa vasta silloin, kun tarve on suurin. Mallia voisi ottaa vaikka Kanadasta, missä ulkomaalaisten työntekijöiden kysyntä kohtaa tarjonnan. Vastuullisuus edellyttää myös sitä, että erilaisia käytäntöjä ja toimintamalleja harjoitellaan ja hiotaan, Hetemaj korostaa.